Archive for the ‘Kytö Kaarlo’ Category

Koskenlaskijan morsian (vuoden 1937 filmatisointi)

Perjantai, Joulukuu 3rd, 2010

2010.11.27.-Koskenlaskijan morsian 1937

KOSKENLASKIJAN MORSIAN / Forsfararens brud. Suomi 1937. TY: Suomi-Filmi. TJ: Matti Schreck. T: Risto Orko. O+LE: Valentin Vaala. KS: Tauno Tattari, Jukka Ahuva – Väinö Katajan romaanista (1914). KU: Theodor Luts. LA: Ossi Elstelä. M: Harry Bergström; ”Kohta linnut laulaa laaksoissa” es. Ansa Ikonen. LainaM: Vanha virsi 528 ”Ah, mik’ autuus ompi siellä Walituilla taivaassa”; Vestmanviikin balladi (”mikäpä se ymmyrkäistä ymmyrkäisemp’ on”); Vanha virsi 210 ”Joutukaa sielut”; ”Tukkilautta se hiljallensa” (trad.). Ä: Pertti Kuusela. KP: Mankalankosket (Iitti, Kymenlaakso), Meltaus (Rovaniemi), Kittilä. N: Jalmari Rinne (Nuottaniemen isäntä Iisakki), Ansa Ikonen (Nuottaniemen Hanna), Eino Heino (Nuottaniemen Niilo), Eino Jurkka (Paloniemen isäntä Heikki), Tauno Palo (Paloniemen Juhani), Anton Soini (Koskenalustan isäntä), Kaarlo Kytö (Koskenalustan Antti), Ossi Elstelä (saarnamies Kero-Pieti), Vilho Auvinen (Kulku-Matti), Elli Ylimaa (Nuottaniemen Maija), V. Lyytikäinen (Paksu-Olli), Axel Slangus (pomo Svensson). Mustavalkoinen, 1,33:1, 74 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 3.12.2010

Valentin Vaala oli vasta 27-vuotias ohjatessaan kymmenettä elokuvaansa, ensimmäistä vakavaa draamaansa Koskenlaskijan morsian. Tulenkantajien lemmikki, urbaanin ja lennokkaan suuntauksen perustaja suomalaisessa elokuvassa, näytti nyt otettaan Suomi-Filmin perinteisessä maalaisdraamassa. Elokuva alkaa kuvilla tukkisavotasta ja koskenlaskusta ja päättyy kuvaan uivista tukeista. Torniolaiskirjailija Väinö Katajan romaaniin perustuva elokuva kattaa yhden vuoden vaarallisen Korpikosken ympärille sijoittuvasta kylämiljööstä. Ahne ja häikäilemätön Heikki (Eino Jurkka) ei kaihda mitään keinoja saadakseen oman poikansa (Tauno Palo) vauraan naapuritalon isännäksi. Sen isäntä Iisakki (Jalmari Rinne) on aiheellisesti varuillaan, eikä hänen tyttärensä (Ansa Ikonen) piittaa kuin salskeasta tukkilaisesta Antista (Kaarlo Kytö). Muta saarnamies Kero-Pieti (Ossi Elstelä) saa vanhat isännät sovintoon. Elokuvan käännekohdat näytellään kahdessa dramaattisessa koskenlaskujaksossa. Ne ovat näyttäviä mutta eivät rytmisesti ja dynaamisesti aivan täysitehoisesti toteutettuja. Pakahduttavaa voimaa on herännäiskohtauksissa, joissa Vestmanviikin balladi kajahtaa unohtumattomasti. Lapin maisemat kuvasi mestarillisesti Theodor Luts, ja dvd-masterointi on pääasiassa hienoa. Kuvalliset kauneusvirheet johtunevat lähtömateriaalin tilasta.

Dynamiittityttö

Perjantai, Lokakuu 22nd, 2010

2010.10.23.-Dynamiittitytto

DYNAMIITTITYTTÖ / Dynamitflickan. Suomi 1944. TY: Suomi-Filmi. TJ: Matti Schreck. T: Risto Orko. O+LE: Valentin Vaala. KS: Tet (= Kersti Bergroth), Lea Joutseno, Valentin Vaala. KU: Uno Pihlström. LA: Erkki Siitonen. M: George de Godzinsky. Ä: Evan Englund. N: Lea Joutseno (Marja Reijonen), Paavo Jännes (johtaja Jorma Reijonen), Tapio Nurkka (taiteilija Kari Honka), William Markus (rikospoliisiosaston apulaispäällikkö Esko Vuoristo), Kaarlo Kytö (arkkitehti Taisto alias Jehu), Rauha Rentola (Lempi Rae). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 72 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 22.10.2010

Valentin Vaala oli suomalaisen tyylikkään, urbaanin komedian taitaja n:o 1. Pisimmän komediasarjansa hän teki Lea Joutsenon kanssa: he tekivät kahdeksan elokuvaa yhdessä. Dvd:llä julkaistiin keväällä Varaventtiili, joka ei ole varsinainen komedia vaan humoristinen draama. Dynamiittityttö, Vaalan ja Joutsenon kuudes yhteinen elokuva, kuuluu Suomi-Filmin Tet-komedioihin. Tässä elokuvassa Tet-nimimerkin taakse kätkeytyi Kersti Bergroth, mutta sitä käyttivät myös Hilja Valtonen ja Joutseno itse, joka on tässäkin mukana käsikirjoittajana.

Elokuva tuli ensi-iltaan syksyllä 1944 Suomen tehtyä välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja Lapin sodan alettua. Ajan tapahtumat eivät heijastu millään tavalla Dynamiittitytössä, joka tarjoaa täydellistä eskapismia. Lääkettä synkkien kokemusten rasittamille katsojille, jotka olivat hyvässä vireessä panemaan alulle sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia.

Tarina kertoo johtaja Reijosen (Paavo Jännes) tylsistyneestä Marja-tyttärestä (Joutseno), joka lukee ajanvietteekseen salapoliisiromaaneja ja sekaantuu vahingossa dynamiittiliigaan, jonka seuraavana kohteena on tietenkin Reijosten oma huvila. Hömppäköykäinen juoni tarjoaa tilaisuuksia humoristisiin käänteisiin ja sanailuihin.

Jälleen kerran Joutsenolla on renoirlaisittain kolme kosijaa: jämerä poliisi Esko (William Markus esikoisroolissaan), sympaattinen taiteilija Kari (Tapio Nurkka) ja salaperäinen arkkitehti Taisto (Kaarlo Kytö). Viimeksimainittu paljastuu dynamiittiliigan ”Jehuksi”, jolloin Marja pyörtyy Eskon käsivarsille: ”Pane minut elinaikaiseen vankilaan”.

Kevyen elokuvan kuvasi hienosti Uno Pihlström, ja sen voi huomata myös dvd:llä.

Paimen, piika ja emäntä

Perjantai, Heinäkuu 11th, 2008

2008.07.13.-Paimen-piika-ja emanta

PAIMEN, PIIKA JA EMÄNTÄ / Vi kämpa för fädernesgården. Suomi 1938. TY: Väinän Filmi. T: Väinö Mäkelä. O+LE: Roland af Hällström. KS: Auni Nuolivaaran romaaneista Paimen, piika ja emäntä (1936) ja Isäntä ja emäntä (1937). KU: Olavi Gunnari. LA: Lasse Elo. M: Alvar Andström. KP: Orivesi. N: Martta Kontula (Ukonniemen Katri), Kaarlo Kytö (Ruuhiniemen Santeri), Kosti Elo (Vaakerlunti), Aili Tikka (Ukonniemen Leena, Katrin sisko), Elna Hellman (Ruuhiniemen vanha emäntä), Vappu Elo (Veikkolan Annastiina), Eino Haavisto (Rantalan Juuso), Hemmo Airamo (Ruuhiniemen Iivari), Eero Leväluoma (kauppias Ephraim Tervola), Eero Roine (Wahlgren). Mustavalkoinen, 1,33:1, 85 min
Finnkino 11.7.2008

Auni Nuolivaaran romaani Paimen, piika ja emäntä on merkittävä suomalaisen naiskirjallisuuden ”Sain roolin, johon en mahdu” -kehityslinjassa, ja on mielenkiintoista, että Roland af Hällström teki esikoisohjauksenaan juuri siihen perustuvan elokuvan; hänen viimeinen elokuvansa perustui johdonmukaisesti Minna Canthin näytelmään.

Vahvan naisen tarina alkaa romaanissa vuonna 1852 ja elokuvassa 1900-luvun alussa. Lujan luonteensa turvin nuori Katri tulee ison talon pelastajaksi. Martta Kontula tulkitsee roolin hyvin. Katrin hahmolla Nuolivaara jatkaa samaa perinnettä, jonka oli avannut pohjoismaiseen kirjallisuuteen Selma Lagerlöf ja jonka tuolloin tuore suosikkiesimerkki oli Hilja Valtonen, Varaventtiilin kirjoittaja.

Oriveden maisemat ovat upeita, ja työmontaasijaksot vaikuttavat aidoilta.

Paimen, piika ja emäntä jäi ainoaksi Väinän Filmin tuottamaksi elokuvaksi; Mäkelöiden suvun tuotantotoiminta jatkui myöhemmin Fennada-yhtiössä.

Auni Nuolivaaran romaanit olivat suosittuja myös Saksassa ja Japanissa, ja niistä on tehty Japanissa myös 49-osainen animesarja (1984). http://koti.phnet.fi/otaku/reviews/katori/katori.htm

Elokuvasta Paimen, piika ja emäntä ei ole filmiesityskopiota, ja olen nähnyt sen elokuvateatteri Orionin Roland af Hällström -sarjassammekin vain kuluneesta lähtömateriaalista valmistettuna loivana Betacam SP -videoheijastuksena. Myöskään tämän dvd:n kuvallinen laatu ei ole kovin hyvä, mutta ilmeisesti se on vedetty parhaasta säilyneestä lähtömateriaalista.