Archive for the ‘Krasker Robert’ Category

Henrik V

Keskiviikko, Lokakuu 21st, 2009

(20090924-henry-v.jpg

HENRIK V (Henry V) (nimi elokuvan alkutekstissä: The Chronicle History of King Henry the Fift with His Battell Fought at Agincourt in France), Iso-Britannia 1944. TY: Two Cities Films. T+O: Laurence Olivier. William Shakespearen näytelmästä (1599). KU: Robert Krasker – Technicolor. M: William Walton. N: Laurence Olivier (Henrik V), Renée Asherson (prinsessa Katherine), Robert Newton (Vanha Pistooli), Leslie Banks (kuoro), George Robey (Sir John Falstaff), Esmond Knight (Fluellen, walesilainen kapteeni), Leo Genn (Ranskan konnetaabeli), Felix Aylmer (Canterburyn arkkipiispa), Max Adrian (Ranskan dauphin). Väri, 1,33:1, DD mono, 132 min (kansitieto 135 min)
Suomennos Paavo Cajander (1905), Movie & Copy AB
FS Film (Granada Media International) 21.10.2009

Laurence Olivier (1907-1989) oli syttynyt näyttelemiseen ja William Shakespeareen jo koulupoikana 1920-luvulla. Brittiläisen teatterin suurmies otti ohjatakseen ensimmäisen elokuvansa toisen maailmansodan kohtalonvuosina. Henrik V oli isänmaallinen elokuva suurtaistelusta Ranskan maaperällä, ja se tuli ensi-iltaan Normandian maihinnousua valmisteltaessa.

Elokuva alkaa kiehtovalla rekonstruktiolla Shakespearen ajan teatterinäytöksestä Globe-teatterissa vuonna 1599. Lavasteita ei ole, miehet esittävät naisia, ja yleisö puuttuu meluisasti tapahtumien kulkuun ivallisilla välihuomautuksillaan. Vähitellen elokuvan taikuus ottaa vallan. Taivaalla jyrisee, ja katottoman teatterin yleisö kastuu sateessa. Teatterin tila muuttuu elokuvan tilaksi, ja elokuva etenee kohti järisyttävää Agincourtin taistelua vuonna 1415. Shakespearen historiallista näytelmää ei ole kuitenkaan muutettu realistiseksi elokuvaksi, vaan sen teatraalisuus on säilytetty.

Henrik V oli brittiläisen imperiumin perustaja. Hahmo esiintyi myös Shakespearen Henrik IV-näytelmissä prinssi Halina juoppolallin Falstaff-ystävänsä seurassa; Olivierin elokuvassa on Falstaffin kuolinkohtaus. Mukana on kiehtova kaarti Englannin ja Ranskan myöhäiskeskiajan todellisia historian henkilöitä, joita esittävät innoittuneesti eturivin näyttelijät.

Mestarikuvaaja Robert Krasker kuvasi elokuvan upeasti Technicolor-väreissä. Dvd-masterointi on loistokasta.

Neljän tuulen talo

Keskiviikko, Huhtikuu 1st, 2009

20090329-odd-man-out.jpg

Odd Man Out. Iso-Britannia 1947. TY: Two Cities Films. T+O: Carol Reed. KS: F.L. Green ja F.C. Sherriff. N: James Mason, Robert Newton, Cyril Cusack, Kathleen Ryan. Mustavalkoinen, 1,33:1, DD stereo, 116 min
Suomennos: Riikka Soini.
Future Film (Granada International) 1.4.2009

Carol Reed pääsi ohjaajana parhaaseen vireeseensä elokuvalla Neljän tuulen talo. Siitä alkoi myös hänen kumppanuutensa loistokuvaaja Robert Kraskerin kanssa. Krasker oli noussut maineeseen elokuvilla Henrik V ja Lyhyt onni, ja Carol Reedille hän kuvasi kolme huipputeosta, elokuvat Neljän tuulen talo, Valheitten talo (1948) ja Kolmas mies (1949).

Kuvallisesti Neljän tuulen taloa on verrattu film noiriin, ja johdonmukaista kyllä yhteydet ovat suorat myös 1920-luvun ekspressionismiin. Ilmaisultaan elokuva tuo mieleen esimerkiksi Liam O’Flahertyn Ilmiantajan molemmat filmatisoinnit. Siinä on myös selvää sukulaisuutta Ranskan 1930-luvun runollisen realismin fatalistisiin Jean Gabin -tragedioihin. Kaikista yhtymäkohdistaan huolimatta Neljän tuulen talo on omaperäinen kärsimysnäytelmä.

James Mason (1909-1984) oli pitkän linjan näyttelijä, joka Neljän tuulen talosta alkaen rupesi saamaan todellisia huippurooleja. Muutenkin miehitys oli ensiluokkainen, Dublinin Abbey-teatterista värvättiin aitoja irlantilaisvoimia, ja monelle Neljän tuulen talo oli varsinainen läpimurto elokuvauralle.

IRA:ta ei mainita nimeltä, eikä kaupunkiakaan, jonka ymmärrämme olevan Belfast. Sen kuuluisa Crown Bar lavastettiin studioon. Neljän tuulen talo on epäonnistunutta ryöstöyritystä seuraavan takaa-ajon tarina. Etsintäkuulutettu, haavoittunut Johnny McQueen pakenee poliisia ja kokee hitaan kärsimystien monine vaiheineen. Elokuvassa toistuu myös teemana terrorismin kierre: Johnny McQueen on sankari lapsille, jotka ilomielin julistavat poliisille olevansa Johnny.

Upea masterointi tekee oikeutta ekspressionistiselle kuvamaailmalle ja kasvojen hienoille vivahteille.

Kolmas mies ja Lyhyt onni

Keskiviikko, Tammikuu 25th, 2006

Kaksi 1940-luvun brittiklassikkoa

LYHYT ONNI (Brief Encounter), Iso-Britannia 1945, ohjaus David Lean, pääosissa Celia Johnson, Trevor Howard, 83 min, Future Film 25.1.2006

KOLMAS MIES, KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (The Third Man), Iso-Britannia 1949, ohjaus Carol Reed, pääosissa Joseph Cotten, Alida Valli, Orson Welles, 100 min, kakkoslevyllä dokumentti (2004) 89 min, Universal 10.5.2006

Molemmat 1:1,33, Dolby Digital mono

Brittielokuvan uljainta aikaa oli 1940-luku. Battle of Britain -henki innoitti valkokankaan näkyjä, ja taiteellinen inspiraatio jatkui myös sodan päätyttyä.

David Lean sai läpimurtonsa sotaelokuvien ohjaajana, ja monipuolisen herkkyytensä hän osoitti kaikkien aikojen rakkauselokuviin kuuluvassa Lyhyessä onnessa (1945). Se on kertomus kahdesta aikuisesta, naisesta ja miehestä (Celia Johnson, Trevor Howard), kumpikin vakaasti naimisissa tahoillaan. Suhde on kuvattu naisen näkökulmasta, ja se on syvällisesti oivaltava kuvaus romantiikan merkityksestä. Avioliitossa ei ole mitään vikaa, ja kuitenkin elämästä tuntuu puuttuvan jotakin, mikä merkitsee kaikkea. Elokuvassa ei ole mitään vanhentunutta, ja se, että kohtaamiset salarakkaan kanssa jäävät vaille hurmion huipennusta, on nykynäkökulmasta rohkea ja omaperäinen piirre.

Kolmas mies (1949) tarjotaan juhlajulkaisuna kaikilla herkuilla, lisäaineistoina mm. Harry Lime -kuunnelmasarjan jakso ja kakkoslevyllä uusi kokopitkä dokumentti, jossa on paljon kiinnostavaa tietoa mutta myös paljon aihetta kaasujalan käyttöön. Sekä tuottaja Alexander Korda että alkuperäiskäsikirjoituksen laatinut Graham Greene tunsivat omakohtaisesti vakoilun maailmaa, ja myös wieniläisen tuotantopäällikön Karl Hartlin kautta tarinaan tuli erityistä aitoutta. Kirpeän tragikoomisesta elokuvasta kasvoi mieleenpainuvin näky toisen maailmansodan jälkeisestä keski-Euroopasta, neljän vallan miehittämästä Wienistä. Ohjaaja Carol Reed oli kasvanut täyteen mittaansa sotaelokuvissaan, ja parhaimmillaan hän oli juuri tässä teoksessa. Hän oli myös loistavan näyttelijäkaartinsa veroinen.”His joy was in your work”, lausui tuolloin hankalan maineessa ollut Orson Welles.

Molemmat elokuvat on kuvannut mestarillisesti Robert Krasker, ja Trevor Howard näyttelee kummassakin.