HOUKUTUSLINTU, Suomi 1946, O: Roland af Hällström, N: Laila Jokimo, Eino Kaipainen, Eero Leväluoma, 78 min
KULTAINEN KYNTTILÄNJALKA, Suomi 1946, O: Edvin Laine, N: Edvin Laine, Mirjami Kuosmanen, Mirjam Novero, 105 min
PIKAJUNA POHJOISEEN, Suomi 1947, O: Roland af Hällström, N: Ansa Ikonen, Leif Wager, Liisa Tuomi, 97 min
LÄPI USVAN, Suomi 1948, O: Roland af Hällström, N: Leif Wager, Gunvor Sandkvist, Mirjami Kuosmanen, 94 min
Kaikki 1:1,33, mono, Finnkino 19.5.2006
Finnkinon suomalaisten elokuvien julkaisuohjelmassa on ilmestynyt yllättävä erä Fenno-Filmin tuotantoa. Elokuvia ei ole milloinkaan ennen julkaistu kotitallenteina, ja tv-lähetyksistäkin on kulunut jo sukupolvi. Niiden tarinat rikoksesta ja seksistä ovat puhdasta melodraamaa mutta samalla ajankuvaa sodanjälkeisestä todellisuudesta. Ennen kaikkea nousee esiin Roland af Hällström. Suomen ensimmäisen elokuvan historian kirjoittaja aloitti ohjaajana 1930-luvulla ja tuli sodan jälkeen Teuvo Tulion apulaisohjaajaksi.
Fenno-Filmillä hänen uransa käynnistyi Houkutuslinnulla (1946), jossa vaikutteet Tuliolta ja 1930-luvun ranskalaisesta elokuvasta olivat ilmeiset. Tulio-yhteyttä vahvisti säveltäjä Tapio Ilomäki. Väkevän visuaalisen ilmeen takasi Esko Töyri, josta tuli af Hällströmin loppu-uran pääkuvaaja. Käsikirjoittaja näissä Fenno-filmeissään oli ohjaaja itse nimimerkillä Vilho Hela. Houkutuslinnun juoni on Tulio-kaavan käänteisversio: prostituoitu pakenee kaupungin turmelusta maaseudulle, jonka luminen puhtaus on urbaanin pimeyden vastakohta. Dvd:llä leikkaamattomana nähtävä naisten saunakohtaus hämmästyttää luonnollisella kauneudellaan ja sisältämällään juonenkäänteellä. Tanssijatar Laila Jokimo kantaa elokuvauransa ainoan pääroolin sielukkaasti herkissä erikoislähikuvissa. Elokuva menestyi myös Ranskassa.
Pikajuna pohjoiseen (1947) oli af Hällströmin kunnianhimoisimpia töitä, junaelokuvan historian kiehtova suomalaisnäyte, jossa on kansainvälisten mallien mukainen ”all star cast”. Kohtalokkaan yöjunan makuuvaunu on rikoksen ja erotiikan tyyssija, jossa junasymboliikka ja kellosymboliikka on ladattua. Kolme naista kohtaa yön mittaan hurmion huipun. Ansa Ikonen on parhaimmillaan tulkitessaan hänelle poikkeuksellisessa roolissa aikuisen rouvan kiellettyä halua tavalla, jossa on Anna Kareninan ulottuvuuksia. Liisa Tuomi on sävähdyttävä tanssijatar, joka kohtaa tuntemattomana matkustaessaan vielä salaperäisemmän Leif Wagerin. Ensimmäinen sodanjälkeinen Miss Suomi Anja Kola nähdään vastavihittynä morsiamena häämatkallaan.
Ote herpaantui elokuvassa Läpi usvan (1948), jossa väkevän kuvallisuuden korvasi liiallinen puhetulva, ja kaupungin paheiden innoittuneen kuvauksen tilalla nähtiin väsyneitä kliseitä. Elokuvaa eivät pelasta edes Gunvor Sandkvist ensimmäisessä elokuvaroolissaan eivätkä Mirjami Kuosmanen ja äitiä esittävä Saara Ranin naisina, jotka saavat kärsiä Leif Wagerin joutumisesta viinan ja seksin kurimukseen. Elokuva telottiin sensuurissa, mutta dvd-versio on leikkaamaton.
Aikansa ahkerin elokuvaohjaaja Edvin Laine ohjasi tavallisesti SF:lle mutta ehti vierailla myös Fennolla ohjaamassa Kultaisen kynttilänjalan (1946), niin hillittömän ylitseampuvan ja vanhanaikaisen rikosmelodraaman, että se olisi voinut valmistua 50 vuotta aiemmin. Tolkuttoman elokuvan kiehtovia kohtauksia on Schubertin serenadijakso, jonka aikana nähdään ilmeiden ja reaktioiden montaasi loistavina karikatyyreinä. Häikäilemätöntä roistoa esittää ohjaaja itse, ja naista, jota miehen vaarallinen seksuaalisuus kiehtoo, hänen vaimonsa Mirjam Novero elokuvadebyytissään.
