NUORI VIHA / Se dig om i vrede (Look Back In Anger). Iso-Britannia (c) 1958 Woodfall Film Productions, ensi-ilta 1959. T: Harry Saltzman. O: Tony Richardson. KS: Nigel Kneale – lisädialogi John Osborne – John Osbornen näytelmästä (1956). KU: Oswald Morris. LA: Peter Glazier. PU: Jocelyn Rickards. Ä: Cecil Mason, Len Shilton. LE: Richard Best. N: Richard Burton (Jimmy Porter), Claire Bloom (Helena Charles), Mary Ure (Alison Porter), Edith Evans (rouva Tanner), Gary Raymond (Cliff Lewis), Glen Byam Shaw (eversti Redfern), Phyllis Neilson-Terry (rouva Redfern), Donald Pleasence (Hurst). Mustavalkoinen, 1,66:1, DD mono, 95 min
Suom. tekstit Håkan Mäkelä / svenska texter.
Atlantic Film (MGM) 21.4.2010
Nuoressa vihassa ollaan brittiläisen uuden aallon alkulähteillä. Kirjailija John Osborne ja ohjaaja Tony Richardson saivat siinä pitkän elokuvan debyyttinsä, eikä suuri tuottaja Harry Saltzmankaan ollut valmistanut sitä ennen kuin yhden elokuvan; Nuori viha oli merkittävän Woodfall-yhtiön ensimmäinen tuotanto. Tunnettuja tähtiä olivat toki jo näyttelijät Richard Burton ja Claire Bloom, ja kuvaaja Oswald Morris kuului brittielokuvan arvostetuimpiin alallaan.
Pohjana oli Osbornen raju näytelmä työläistaustaisesta Jimmy Porterista (Burton), rikkinäisestä ja levottomasta nuoresta miehestä, joka purkaa tuskaansa soittamalla jazzia trumpetillaan. Hänen vihansa kohteeksi tulee myös hänen vaimonsa Alison (Mary Ure), ja kun tämän mitta on täysi, Jimmy aloittaa suhteen taloon vuokralaiseksi tulleen, alun perin vihaamansa yläluokkaisen Helenan (Bloom) kanssa. Porterien toinen vuokralainen, sympaattinen walesilaismies Cliff (Gary Raymond) yrittää sovitella asioita, mutta hänelläkin on rajansa. Jimmyä ei kestä kukaan. Edes raskaana olevan Alisonin vauva ei suostu syntymään elossa.
Isän kuolemasta asti Jimmy on ollut vihainen. Äidin viimeiset sanat pojalleen omalla kuolinvuoteellaan ovat ”älä petä itseäsi”. Selittämätön raivo ja julmuus on Jimmyn rikkinäisen vitaalisuuden näkyvin ilmaisumuoto.
Osbornen karu ja tyly näytelmä oli realismissaan vastakohta brittiteatterin valtavirtauksille, ja käsite ”vihaiset nuoret miehet” otettiin käyttöön juuri sen johdosta.
Vaikka filmatisoinnin näyttelijät ovat hyviä, 33-vuotias Burton on osaansa liian vanha, ja elokuvassa on näytelmän jäljiltä liikaa puhetta. Toisaalta Morrisin kuvaus on rikasta ja loistavaa, ja dvd-masterointi on upea.
