Archive for the ‘Kipparikvartetti’ Category

Senni ja Savon sulttaani

Perjantai, Elokuu 21st, 2009

2009.09.19.-Senni-ja-Savon-sulttaani

SENNI JA SAVON SULTTAANI / Så älskas de’ i Savolax. Suomi 1953. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Matti Oravisto. KS: Topias näytelmästään Savon sulttaani (1951). KU: Pentti Valkeala. LA: Aarre Koivisto. M: Harry Bergström. Ä: Yrjö Saari. LE: Armas Vallasvuo. N: Terttu Soinvirta (talousapulainen Senni Kemppainen), Uljas Kandolin (Kaapro-renki), Sirkka-Liisa Wilén (Alli Pitkälä), Matti Oravisto (maisteri Aarne Kalevi), Saara Ranin (Nanna Pitkälä), Irja Kuusla (Bertta Tuura), Toivo Lahti (nimismies Arvid Tuura), Joel Asikainen (pankinjohtaja Kaarlo Pitkälä), Tommi Rinne (ylioppilas Jaakko Hintikainen), Kipparikvartetti. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 64 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 21.8.2009

Ralli- ja rillumareielokuvien liepeillä syntyi Suomen Filmiteollisuuden tehtaalla myös Senni ja Savon sulttaani, Topiaksen kesäteatterinäytelmään perustuva farssi. Kaksi savolaisten sananparsien kerääjää, Aarne (Matti Oravisto) ja Jaakko (Tommi Rinne) liikkuu pienessä kylässä samaan aikaan kuin seuduilla lymyilee pankkihuijari. Sekaannusten seurauksena Senni (Terttu Soinvirta) luulee Aarnea kirjeenvaihtosulhasekseen, jolloin Aarnea aletaan pitää ”Savon sulttaanina”. Tämä sekoittaa Aarnen aikeet Allin (Sirkka-Liisa Wilén) suhteen ja haittaa Kaapron (Uljas Kandolin) suunnitelmia Sennin osalle. Kommellusten ketjua kehystää hyväntekeväisyysjuhlan järjestely, ja kun elokuva olisi muuten jäänyt liian lyhyeksi, juhlajaksoon lisättiin valepukuisen Kipparikvartetin ”Talkoopolkka”-laulunumero. Oravistolta puuttuu lahjakkuus komedian ohjaajana, ja elokuvasta on vaikea löytää sovittavia piirteitä, vaikka sitä olivat tekemässä SF:n kokeneet ammattilaiset.

Arvostelijanlevylläni on hakuvalikoin 3. osassa digitaalinen häiriö jonkin aikaa.

Elokuvien Olavi Virta

Torstai, Tammikuu 15th, 2009

2009.09.19.-Elokuvien-Olavi Virta 1

ELOKUVIEN OLAVI VIRTA / Olavi Virta / Elokuvatähti Olavi Virta / Olavi Virta: sirpaleita musiikista, elokuvista, perhealbumista – laulajan elämästä. Suomi 1987 [väärä kansitieto 1972]. TY: Pauli Virta Productions. O+KS: Peter von Bagh. Suunnittelu: Peter von Bagh, Pauli Virta. LE: Pauli Luomahaara, Multimedia Oy. Kompilaatiolla on 64 musiikkiotetta ja näytteitä 16 Olavi Virta -elokuvasta.
Pan Vision 15.1.2009

Laulujen nimet puhuvat puolestaan kompilaatiossa, joka kattaa alanimensä mukaisesti sirpaleita Olavi Virran musiikista, elokuvista, perhealbumista – laulajan elämästä. Kronologinen järjestys tuo esiin Virran sykähdtyttävän äänen kehityksen täysiääniseksi 1950-luvulla. Muutosta dramatisoi kolme eri vuosikymmenen tulkintaa laulusta ”Yö kerran unhoa annoit”. Peter von Bagh toteutti kompilaation yhdessä Olavin pojan Pauli Virran kanssa.

1. Tulisuudelma
2. Ruusutarha
3. No no (Rikas tyttö, 1939)
4. Se lempi on (Iskelmäparaati, 1939)
5. Sotapoika
6. Stardust
7. Ennen kuolemaa
8. Dallapé-orkesterin tunnussävel
9. Laulu nuoruudelle (Nuoria ihmisiä, 1943)
10. Instrumentaalimusiikkia (Nuoria ihmisiä, 1943)
11. Öiset kitarat
12. Uinuos lapsonen
13. Olen liehinyt leskeä (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
14. Laulu Sutisesta (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
15. Meripojan retki (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
16. Ja monessa on oltu souvissa (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
17. Kapakassa oltiin (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
18. Hei terve nyt Helsinki (Kalle Aaltosen morsian, 1948)
19. Carmen Conchita
20. Yö kerran unhoa annoit
21. Hallin Janne (Hallin Janne, 1950)
22. Saimaan valssi (Kaunis Veera, 1950)
23. Pelimanni Olli (Kaunis Veera, 1950)
24. Oi Susanna (Kaunis Veera, 1950)
25. Saimaan valssi (Kaunis Veera, 1952)
26. Saimaan valssi (Tervetuloa aamukahville, 1952)
27. Tukkipoika porskuttaapi (Tervetuloa aamukahville, 1952)
28. Eipä voi ihminen jolla on vatsa vaativainen (Kipparikvartetti, 1952)
29. Mi kauneinta maailmassa (Kipparikvartetti, 1952)
30. [Vaik riemu täytyy nyhtää voimalla vaan] (Kippparikvartetti, 1952)
31. [Onnetar suosii / A capella] (Kipparikvartetti, 1952)
32. [Konsa päättyy vuoromme] (Kipparikvartetti, 1952)
33. Penikkalaulu (Kipparikvartetti, 1952)
34. Muurari (Kipparikvartetti, 1952)
35. Laulajan polku (Kipparikvartetti, 1952)
36. Kevät toi tullessaan (Kipparikvartetti, 1952)
37. Kipparivalssi (Kipparikvartetti, 1952)
38. Sua rakastan vain (Vihaan sinua, rakas, 1951)
39. Itämaista rakkautta
40. Sinun silmiesi tähden (Pekka Puupää kesälaitumella, 1953)
41. Me mennään maalle (Pekka Puupää kesälaitumella, 1953)
42. Minä soitan sinulle illalla (Pekka Puupää kesälaitumella, 1953)
43. Sinun silmiesi tähden (Pekka Puupää kesälaitumella, 1953)
44. Älä unohda hymyä (Pekka Puupää kesälaitumella, 1953)
45. Tuntematon taival (Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, 1954)
46. Sokeripala (Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, 1954)
47. Broadwayn rytmi
48. Orvon osa (Pekka ja Pätkä puistotäteinä, 1955)
49. Tango Désirée
50. Missä lienetkään (Minä soitan sinulle illalla, 1954)
51. Ajattelen sinua aina (Minä soitan sinulle illalla, 1954)
52. Tyttöni luokseni jää (Minä soitan sinulle illalla, 1954)
53. Täysikuu (Minä soitan sinulle illalla, 1954)
54. Mummon kaappikello (Kaksi vanhaa tukkijätkää, 1954)
55. Sydänkäpyseni (Kaksi vanhaa tukkijätkää, 1954)
56. Tulisuudelma
57. Sinitaivas
58. Sateenkaaren alla
59. Pieni nainen (Rakas varkaani, 1957)
60. Hula-hula hoop (Suuri sävelparaati, 1959)
61. Lennä mun lempeni laulu (Iskelmäkaruselli pyörii, 1960)
62. Hopein kuu
63. Poika varjoisalta kujalta
64. Päivän päättyessä, instr.

2009.09.19.-Elokuvien-Olavi Virta 2

Suuri sävelparaati

Torstai, Tammikuu 15th, 2009

2009.09.19.-Suuri-savelparaati 1

SUURI SÄVELPARAATI / Den stora schlagerparaden. Suomi 1959. T: Veikko Itkonen. O+LA: Jack Witikka. KU: Kalle Peronkoski.
Brita Koivunen: ”Mamma, mies tuijottaa minua”
Pärre Förars: ”Kerro kultainen kuu”
Laila Kinnunen: ”Unissakävelijä”
Juha Eirto: ”Tiikerihai”
Olavi Virta: ”Hula hula hula hoop”
Tuula Siponius: ”Iloinen Amsterdam”
Jorma Lyytinen: ”Kuutamotango”
Annikki Tähti: ”Balladi Olavinlinnasta”
Eino Virtanen: ”Buona sera, signorina”
Eila Pellinen: ”Surullinen sunnuntai”
Kauko Käyhkö: ”Kalastaja-Eemelin valssi”
Seija Karpiomaa: ”Vanha mustalainen”
Eemeli: ”Eemelin eepee”
Anna-Liisa Pyykkö: ”Kaikki alkoi sinun kanssasi”
Eino Grön: ”Liian paljon rahaa”
Ossi Runne: ”Samba mexicana”
Veikko Tuomi: ”Kertokaa se hänelle”
Metro-tytöt: ”Alla venäläisen kuun”
Matti ja Repe: ”Kuokkavieraat”
Ilkka Rinne: ”Rattaanpyörä”
Kipparikvartetti: ”Priki Eufrosynen kannella”
Tapio Rautavaara: ”Isoisän olkihattu”
Eila Pellinen: ”Kaksi kitaraa”
Annikki Tähti: ”Pustan sävel”
Vieno Kekkonen, Eino Virtanen ja Kauko Käyhkö: ”Aina ei päivä paistaa voi”
Tuula Siponius: ”Kuutamouintia”
Juha Eirto: ”Venezuela”
Brita Koivunen: ”Katinka”
Pärre Förars: ”Yö preerialla”
Vieno Kekkonen: ”Tuliharja”
Laila Kinnunen: ”Kellä kulta, sillä onni”
Jaakko Salon orkesteri: ”Suuri sävelparaati”
Mustavalkoinen, 1,33:1, DD mono, 97 min
Ei tekstityksiä.
Pan Vision 15.1.2009

Tuottaja Veikko Itkonen ja ohjaaja Jack Witikka tulivat avanneeksi suomalaisen elokuvan iskelmäkarusellien sarjan elokuvalla Suuri sävelparaati. Vuosina 1959-1966 näitä elokuvia valmistui kaikkiaan seitsemän. Elokuvatyyppi oli sinänsä perusajatukseltaan vanha: jo monet ensimmäiset äänielokuvat Yhdysvalloissa ja Suomessakin perustuivat revyyrakenteeseen, jossa eri esiintyjien numerot seuraavat toisiaan minimalistisen kehysjuonen toisiinsa yhdistäminä. Liiankin karua ja televisiomaista Suurta sävelparaatia ei voi pitää suurena elokuvataiteena, mutta sen tavaton arvo liittyy siihen, että se on niin laaja otos aikansa suosituimmasta suomalaisesta populaarimusiikista. Kuvassa näkyvien tähtien ohella elokuvassa kuuluvat aikansa parhaat alan orkesterit, esimerkiksi Jaakko Salon, Ossi Runnen ja Erkki Melakosken. Ilman liioiteltua innostusta numeroita kytkevät toisiinsa Tarmo Manni, Eemeli ja Reino Helismaa. Heidän suorastaan happamat ilmeensä toimivat sopivana kontrastina kaikelle. Hakuvalikon ansiosta itse kunkin suosikkikappale löytyy helposti. Itse olin tällä kertaa kiitollinen Seija Karpiomaan ”Vanhan mustalaisen” keskittyneestä tulkinnasta. Dvd-masterointi on kohdallaan.

Finnkinon kotimaisia (kesä-syyskuu 2007)

Perjantai, Syyskuu 21st, 2007

20090414-vihaan-sinua-rakas.jpg20090808-muhoksen-mimmi.jpg

Finnkinon Suomi-saaga jatkuu

SUURIN VOITTO, Suomi 1944, SF, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Helena Kara, Eino Kaipainen, Sylvi Palo, 1:1,33 mv, DD mono, 84 min, Finnkino 6.7.2007

VIHAAN SINUA – RAKAS, Suomi 1951, SF, ohjaus Edvin Laine, pääosissa Ansa Ikonen, Edvin Laine, 1:1,33, DD mono, 73 min, Finnkino 15.6.2007

MUHOKSEN MIMMI, Suomi 1952, SF, ohjaus Jorma Nortimo, pääosissa Tuija Halonen, Matti Oravisto, 1:1,33, DD mono, 74 min, Finnkino 15.6.2007

MATKALLA SEIKKAILUUN, Suomi 1945, Fenno, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Aku Korhonen, Sirkka Sipilä, 1:1,33 mv, DD mono, 97 min, Finnkino 24.8.2007

KEITTIÖKAVALJEERIT, Suomi 1948, Fenno, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Sirkka Sipilä, Esko Vettenranta, 1:1,33 mv, DD mono, 98 min, Finnkino 6.7.2007

SOITA MINULLE, HELENA!, Suomi 1948, Fenno, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Helena Kara, Rauli Tuomi, Erkki Viljos, 1:1,33 mv, DD mono, 86 min, Finnkino 6.7.2007

SF ELOKUVAKLASSIKOT 6 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
AVIOLIITTOYHTIÖ, Suomi 1942, SF, ohjaus Hannu Leminen, pääosissa Birgit Kronström, Tauno Palo
NAINEN ON VALTTIA, Suomi 1944, SF, ohjaus Ansa Ikonen, pääosissa Ansa Ikonen, Aku Korhonen, 1:1,33 mv, DD mono, 99 min
ISÄN VANHA JA UUSI, Suomi 1955, SF, ohjaus Matti Kassila, pääosissa Ansa Ikonen, Tauno Palo, 1:1,33, DD mono, 94 min
RAKAS LURJUS, Suomi 1955, SF, ohjaus Toivo Särkkä, pääosissa Ansa Ikonen, Edvin Laine, Joel Rinne, 1:1,33, DD mono, 98 min

SF-ELOKUVAKLASSIKOT 7 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
ROVANIEMEN MARKKINOILLA, Suomi 1951, SF, ohjaus Jorma Nortimo, pääosissa Esa Pakarinen, Reino Helismaa, Jorma Ikävalko 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 79 min
LENTÄVÄ KALAKUKKO, Suomi 1953, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Esa Pakarinen, Mai-Brit Heljo 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 66 min
HEI, RILLUMAREI!, Suomi 1953, SF, ohjaus Armand Lohikoski, pääosissa Esa Pakarinen, Sirkka-Liisa Wilén 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 79 min
RANTASALMEN SULTTAANI, Suomi 1955, SF, ohjaus Eddie Stenberg, pääosissa Assi Nortia, Esa Pakarinen, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 74 min

SF-ELOKUVAKLASSIKOT 8 (4-dvd), Finnkino 21.9.2007
SF-PARAATI, Suomi 1940, SF, ohjaus Yrjö Norta, pääosissa Ansa Ikonen, Tauno Palo, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 86 min
KAUNIS VEERA ELI BALLADI SAIMAALTA, Suomi 1950, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Assi Nortia, Ralf Labbart, Hannes Häyrinen, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 78 min
ON LAUTALLA PIENOINEN KAHVILA, Suomi 1952, SF, ohjaus Thure Bahne, pääosissa Tuija Halonen, Siiri Angerkoski, William Markus, 1:1,33 mv, DD mono, suom./ruots. tekstit, 84 min
KIPPARIKVARTETTI, Suomi 1952, SF, ohjaus Ville Salminen, pääosissa Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Auvo Nuotio, Teijo Joutsela, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 78 min

SPEDE-TUOTANNON PARHAAT 5 (4-dvd), Finnkino 15.6.2007
LENTÄVÄT LUUPÄÄT, Suomi 1984, ohjaus Spede Pasanen, pääosissa Spede Pasanen, Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri, Riitta Väisänen, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 85 min
HEI KLIFFAA HEI, Suomi 1985, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Kari Franck, Hannele Lauri, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 96 min
LIIAN ISO KEIKKA, Suomi 1986, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Ritva Valkama, Pentti Siimes, Hannele Lauri, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 103 min
PIKKUPOJAT, Suomi 1986, ohjaus Ere Kokkonen, pääosissa Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Spede Pasanen, Hannele Lauri, Riitta Väisänen, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 84 min

SPEDE-TUOTANNON PARHAAT 6 (3-dvd), Finnkino 15.6.2007
FAKTA HOMMA, Suomi 1987, ohjaus Jukka Virtanen, pääosissa Riitta Havukainen, Eija Vilpas, Taneli Mäkelä, Lasse Karkjärvi, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 93 min
”ONKS VILJOO NÄKYNY?”, Suomi 1988, ohjaus Hannu Seikkula, pääosissa Heikki Kinnunen, Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala, Kristiina Elstelä, 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, 80 min
RAMPE & NAUKKIS – KAIKKIEN AIKOJEN SUPERPARI, Suomi 1990, ohjaus Hannu Seikkula, pääosissa Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala, 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, 87 min

RAUNI MOLLBERG -ELOKUVAT 2 (3-dvd), Finnkino 24.8.2007
TUNTEMATON SOTILAS, Suomi 1985, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Risto Tuorila, Pirkka-Pekka Petelius, 1:1,66, stereo, suom./ruots. tekstit, 200 min
YSTÄVÄT, TOVERIT, Suomi 1990, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Stina Ekblad, Mikk Mikiver, liitedokumentti: Untamo Eerola: Molle – ohjaajan muotokuva (1991, 76 min), 1:1,66, DD mono, suom./ruots. tekstit, pääkuva 126 min
PARATIISIN LAPSET, Suomi 1994, ohjaus Rauni Mollberg, pääosissa Tatjana Vasileva, Helge Herala, liitedokumentti Molle ja Tatjana (1994, 29 min), 1:1,33, DD mono, suom./ruots. tekstit, pääkuva 100 min

Finnkinon eeppisessä suomalaisen elokuvan hankkeessa on ilmestynyt dvd-ensijulkaisuina kolme SF:n eli Suomen Filmiteollisuuden ja kolme Fenno-Filmin elokuvaa. SF-julkaisuista Suurin voitto (1944) on Hannu Lemisen ohjaama, pohjoisen Suomen tukkimaille sijoittuva lääkärimelodraama, jossa Eino Kaipainen tekee kaikkensa kulkutaudin pysäyttämiseksi rinnallaan innoittava hoitajatar (Helena Kara) ja loppuun palanut vaimo (Sylvi Palo). Vihaan sinua – rakas (1951) on Edvin Laineen ohjaama avioliittokomedia, jossa puolisot tahoillaan, esittäjinään Ansa Ikonen ja Edvin, retkahtavat salarakkaisiin. Musiikkikomedia Muhoksen Mimmi (1952) kuuluu SF:n tukkilais-rillumarei-linjalle, jossa Savotan Sannina ensimmäisen pääroolinsa saanut Tuija Halonen on nyt johdonmukaisesti nimiroolin esittäjä Muhoksen Mimmi. Hölmöilyn kirjoitti iskelmänsä pohjalta Reino Helismaa ja hyvät laulut laati Toivo Kärki.

Harvinaisempaa tarjontaa ovat Fenno-dvd:t. Yrjö Nortan ohjaamat Matkalla seikkailuun (1945) ja Keittiökavaljeerit (1948) ovat kevyintä sarjaa, vaikka molemmat kuvasi Esko Töyri ja musiikin laati kumpaankin Tapio Ilomäki. Elokuvien harvinaisuutta osoittaa, että jälkimmäistä ei ole milloinkaan nähty televisiossa, vaikka sen kiinnostavana piirteenä loppukohtaukset nähdään keksijän itse rakentaman television ruudussa, siis 1940-luvun Suomessa. Edellinen on nähty televisiossa viimeksi vuonna 1959. Nämä elokuvat kuuluvat lähinnä vakaumuksellisimmille Suomi-elokuvan harrastajille. Kolmas Fenno-dvd, Soita minulle, Helena! (1948), on vuoden tärkeimpiä vanhan suomalaisen elokuvan julkaisuja, Hannu Lemisen sydämellinen nuoren naisen (Helena Kara) kehityskertomus, jossa tämä joutuu kohtaamaan aviomiehen (Rauli Tuomi) kuolemansairauden ja hirviöanopin (Elsa Rantalainen) pohjattoman vihan tiellä suvun tulevaksi matriarkaksi, kuten jatko-osista tiedämme. Elokuvan negatiivit paloivat vuonna 1959, ja sitä on sen jälkeen ollut vaikea nähdä. Elokuva kannattaa katsoa ennakkoluulottomasti ja keskittyneesti nenäliinapaketti vieressä.

Finnkino julkaisee suomalaisia elokuvia sekä erillisinä levyinä että mielenkiintoisesti koottuina bokseina. SF-elokuvaklassikot 6 keskittyy komediaan. Avioliittoyhtiö (1942) oli Hannu Lemisen varhainen ohjaustyö, jossa hän alkoi löytää tyyliään Birgit Kronströmin ja Tauno Palon yhteispelin ja varsinkin Georg Malmsténin musiikin innoittamana. Nainen on valttia (1944) kuului liukuhihnaosastoon, erikoispiirteenään Ansa Ikonen ainoassa ohjaustehtävässään, vasta Suomen toisena naisohjaajana. Elettiin sota-aikaa, kansa janosi viihdettä, ja sitä tarjosivat Ikonen, Aku Korhonen, Uuno Laakso ja Unto Salminen. Ikonen ohjasi Mika Waltarin ohuen tarinan sujuvasti, mutta samankaltaisesta Waltari-aiheesta syntyi 10 vuotta myöhemmin parempi elokuva Rakas lurjus (1955), pääosassa siinäkin Ikonen, jonka on naamioiduttava mieheksi saadakseen vuokrahuoneen naisia vihaavien Edvin Laineen ja Joel Rinteen luota. Jotakin kummaa ilmassa väreilee niin, että Edvin joutuu kysymään itseltään: ”olenko minä hau hau?”. Isän vanha ja uusi (1955) oli Tauno Palon ja Ansa Ikosen viimeisiä yhteisiä elokuvia. Tässä Tauno Palo on vaihtanut nuorempaan (Hillevi Lagerstam) mutta alkaakin kaivata takaisin rauhallisempaan elämään…

SF-elokuvaklassikot 7 on rillumarei-rautaisannos. Rovaniemen markkinoilla (1951) on ensimmäinen rillumarei-elokuva. Esa Pakarinen on Severi Suhonen, ja hänen kavereitaan esittävät Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko. Tarina jatkuu elokuvassa Hei, rillumarei! (1953), jossa kaverukset saapuvat Helsinkiin taskut täynnä rahaa ja haistattavat pitkät pääkaupungin kulttuurille, joka todistetaan huijaukseksi. Lentävässä kalakukossa (1953) Pakarinen otti rautatie-etsivän roolihahmon, ja junamatkan kuvauksena teos on legenda sarjassaan. Rantasalmen sulttaanissa (1955) rillumarei laajenee globaaliksi ilmiöksi, kun Pakarinen kavereineen saapuu Marokkoon perintöä etsimään, ja Rantasalmen setä löydetään sulttaanina täysin varustettuine haaremeineen. Elokuvissa on vetäviä lauluja ja hahmoja, mutta ne on toteutettu läpihuutojuttuina.

SF-elokuvaklassikot 8 on musikaalipakkaus johtolankoina säveltäjä Harry Bergström, Kipparikvartetti ja tukkilaisromantiikka Saimaan malliin. SF-paraati (1940) on Suomi-musikaalin suosikkeja kautta aikojen. Georg Malmsténin ”Nuoruuden sävel” soi tunnuksena, ja ”Pot, pot, pot, potkut sain” on tämän päivän Suomessa erityisen ajankohtainen. Ansa ja Tauno ovat parhaassa vireessään, sivurooleissa ovat vääjäämättömät Aku Korhonen ja Siiri Angerkoski, ”Helsingin kattojen yllä” -visio tuo teokseen dokumentaarista kiehtovuutta, ja dvd on vedetty kauniista masterista. Kaunis Veera (1950) alkaa sykähdyttävänä suomalaisena musiikkikomediana Tatu Pekkarisen aiheesta, tapahtuma-aika on 1900-luvun alku, nimiroolissa lahjakas ja sävähdyttävä Assi Nortia. Tämä on se elokuva, johon Bergström kokosi Kipparikvartetin, aluksi taustalaulajiksi. Elokuva on hauska ja lennokas, kunnes Elsa Turakaisen karmiva ylinäytteleminen tuo riitasoinnun. Toinen saimaalaiskomedia On lautalla pienoinen kahvila (1952) syntyi Kauniin Veeran menestyksen innoittamana, jälleen Tatu Pekkaris-musikaalina, ja Kipparikvartetti kajauttelee jälleen taustalauluja Bergströmin johdolla. Kauniissa Veerassa debytoinut Tuija Halonen sai pääroolin Savotan Sannina, ja Siiri Angerkoski oli Marleena. Kipparikvartetissa (1952) Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Auvo Nuotio ja Teijo Joutsela ovat vihdoinkin laulajanelikkona kameran edessä, ja tarinassa kerrotaan kvartetin fiktiivinen ”synty”.

Rillumarei- ja Kipparikvartetti-boksit ovat hyviä valintoja suomalaisen populaarimusiikin ystäville, varsinkin mukana laulamista harrastaville, sillä laulujen sanatkin on tekstitetty.

Spede-tuotannon parhaat 5 -boksi sisältää elokuvat Lentävät luupäät (1984), Hei kliffaa hei (1985), Liian iso keikka (1986) ja Pikkupojat (1986), ja Spede-tuotannon parhaat 6 -boksi elokuvat Fakta homma (1987), ”Onks Viljoo näkyny?” (1988) ja Rampe & Naukkis (1990). Elokuvat ovat syntyneet seitsemän vuoden aikana, ja bokseihin on koottu tuon jakson suomalaisen komedian ykköskaartia tarinoissa, jotka ponnistavat usein television suosikkihahmoista ja kimmokkeista. Tuotantovauhti oli vain yleensä liian kova, eikä komedialle annettu tarpeeksi hengitysilmaa eikä liikkumatilaa.

Rauni Mollberg -elokuvat 2 -boksi sisältää ohjaajan viimeisimmät teokset. Tuntemattomassa sotilaassa (1985) Väinö Linna oli vielä itse mukana päivittämässä tarinaansa uuden sukupolven tulkittavaksi. Ystävät, toverit (1990) on raadollinen kuvaus Petsamon kaivosmaailmasta 1930-luvulta toisen maailmansodan aikaan, kun kaikki on myytävänä. Paratiisin lapset (1994) on makaaberi satiiri venäläisestä saalistajanaisesta kylpyläparatiisin rakentajana.

Finnkinon Suomi-julkaisujen tekninen taso on vaihteleva. SF-paraatin visuaalisesta loistosta se yltää huonoimpien Spede-julkaisujen vaatimattomaan laatuun. Joskus on kyse lähtömateriaalin puutteellisuudesta: Spede-elokuvat eivät olleet aina alun perinkään teknisesti hyviä. Mutta miksi dvd on vedetty kuluneesta, käytetystä kopiosta silloinkin, kun elokuvasta on olemassa hyvä originaali ja pelaste?