Archive for the ‘Kennedy Burt’ Category

John Wayne 100 v (Paramount, 15 erillistä julkaisua)

Keskiviikko, Kesäkuu 27th, 2007

John Waynen kaksi hattua tähtenä ja tuottajana

Paluuta ei ole SCE [= Special Collector's Edition] (The High and the Mighty, William Wellman, US 1954)
Hondo – yksinäinen vaeltaja (Hondo, John Farrow, US 1953)
Valkoinen helvetti SCE (Island in the Sky, John Farrow, US 1953)
Lännen hurjapäät SCE (McLintock!, Andrew V. McLaglen, US 1963)
Aurinkojumalan aarre SCE (Plunder in the Sun, John Farrow, US 1953) T: Wayne
7 miestä jäljellä SCE (7 Men from Now, Budd Boetticher, US 1956) T: Wayne
Mies holvissa (Man in the Vault, Andrew V. McLaglen, US 1956) T: Wayne
Pelon ympyrä (Ring of Fear, James Edward Grant, US 1954) T: Wayne
Puuman jäljillä (Track of the Cat, William Wellman, US 1954) T: Wayne
Kova kuin kivi (True Grit, Henry Hathaway, US 1969)
El Dorado (El Dorado, Howard Hawks, US 1966)
Rio Lobo facelift (Rio Lobo, Howard Hawks, US 1970)
Ensi voitto (In Harm’s Way, Otto Preminger, US 1965)
Voittamattomat veljekset (The Sons of Katie Elder, Henry Hathaway, US 1965)
Mies, joka ampui Liberty Valancen (The Man Who Shot Liberty Valance, John Ford, US 1962)
Paramount 27.6.2007

John Waynen 100-vuotispäiväksi Paramount julkaisee 15 dvd:tä hänen supertähtikaudeltaan. Hän oli tehnyt jo 120 elokuvaa ja perustanut oman tuotantoyhtiön, joka sai nimekseen Batjac. Oli vaikeaa pitää sekä näyttelijän että tuottajan hattua, ja yleensä Wayne delegoi tuottajan työt muille.

Kuusi elokuvaa on ennen julkaistu. John Ford -klassikko Mies, joka ampui Liberty Valancen (1962) kyseenalaistaa legendan käsitteen. Otto Premingerin Tyynenmeren sotasaaga Ensi voitto (1965) on modernisti monitarinainen. Howard Hawksin El Dorado (1966) on ohjaajan viimeinen hyvähkö elokuva. Henry Hathawayn Kova kuin kivi (True Grit) -elokuvassa (1969) vakuuttaa viimeinen puolituntinen. Hathawayn Voittamattomat veljekset (The Sons of Katie Elder, 1965) ja Hawksin Rio Lobo (1970) ovat vaatimattomampaa rymistelyä.

Todellisia löytöjä ovat Batjac-harvinaisuudet, joista monia ei ole nähty kunnolla sukupolviin. Waynen pääteoksiin kuuluu Hondo (1953), jonka ohjasi John Farrow, Mian isä. Paluuta ei ole (The High and the Mighty, 1955) oli ensimmäinen ”vaara lentomatkalla” -spektaakkeli. Sen ohjasi William A. Wellman, jolta julkaistaan myös Valkoinen helvetti (Island in the Sky, 1953), iskevä talvisen pakkolaskun draama. Vaatimaton Lännen hurjapäät (McLintock!, 1963) on Kuinka äkäpussi kesytetään villissä lännessä. Maureen O’Hara harrastaa siinä Waynen kanssa mutapainia.

Mukana on myös Batjac-elokuvia, joissa Wayne ei näyttele. Seitsemän miestä jäljellä (1954) on vuoden dvd-tapauksia, elokuva, jossa tiimi Budd Boetticher, Burt Kennedy ja Randolph Scott löysi reseptin yhteen kaikkien aikojen western-sarjoista. John Farrowin Aurinkojumalan aarre (Plunder in the Sun, 1953), pääosassa Glenn Ford, on mustaa elokuvaa Meksikon auringon alla. William A. Wellmanin talvisen melodraaman Puuman jäljillä (1954) pääosassa luimistelee Robert Mitchum. Nämä Batjac-elokuvat ilmestyvät Special Collector’s Edition -julkaisuina, joissa on pätevät kommenttiraidat ja liitedokumentit. Riisuttuina laitoksina ilmestyvät erikoisuudet Pelon ympyrä (1954), jossa Mickey Spillane nappaa tappajan sirkuksessa sekä Mies holvissa (1956), jossa lukkoseppä joutuu gangsterin seittiin.

Masterointi on kauttaaltaan hyvää.

John Wayne Collection (6-dvd)

Keskiviikko, Maaliskuu 22nd, 2006

Kuuden elokuvan boksi. Warner Home Video 22.3.2006
ETSIJÄT (The Searchers), USA 1956, O: John Ford. Kaksipuolinen levy, A-kyljellä 1:1,33, B-kyljellä 1:1,85, mono, 114 min
RIO BRAVO, USA 1958, O: Howard Hawks, 1:1,85, mono, 136 min
CHISUM, USA 1970, O: Andrew V. McLaglen, 1:2,35, mono, 106 min
CAHILL – LÄNNEN SHERIFFI (Cahill, United States Marshall), USA 1970, O: Andrew V. McLaglen, 1:2,35, mono, 97 min
THE COWBOYS, USA 1971, O: Mark Rydell, 1:2,35, DD 5.1, 129 min
JUNANRYÖSTÄJÄT (The Train Robbers), USA 1973, O: Burt Kennedy, 1:2,40, mono, 88 min

Warner Home Video on koonnut John Waynen mahtavalta uralta kuuden elokuvan boksin, joka sisältää kaksi kuuluisaa klassikkoa, kaksi tavallista kiinnostavampaa westerniä ja kaksi rutiinityötä.

Etsijät (1956) tarjotaan kaksipuolisena erikoiskiekkona, josta Vistavision-elokuvan voi valita katsottavaksi perinteisenä normaalikuvana tai laajakuvana. John Fordin kipeä eepos on ladattu niin täyteen pakahduttavaa tunnetta ja syvästi koettuja yksityiskohtia, että kiekko kannattaakin katsoa moneen kertaan. Näkökulmaksi voi valita rasismin ja miettiä Ethanin ja Martinin seitsenvuotista vaellusta siltä kannalta. Brokeback Mountainin jälkeen leirikohtauksia katsoo toisin silmin.

Rio Bravo (1958) oli tyystin toisenlainen huippu Waynen uralla. Miljöö on lähes kulissiksi riisuttu rajaseudun pikkukaupunki (lavasteet ovat yhä käytössä Warnerin Burbankin studiolla). Howard Hawks kuvaa sheriffiä ympäröivän ryhmän taistelua kaupunkia tyrannisoivaa mahtimiestä vastaan. Mutta elokuvaa voi katsoa myös esimerkiksi kuvauksena alkoholismista. Dean Martin esittää juoppoa apulaissheriffiä, joka kamppailee sisäistä paholaistaan vastaan voittaakseen takaisin itsekunnioituksensa.

Chisum (1970) on Waynen katsomisen arvoinen versio lännenelokuvissa usein kuvatusta Lincoln Countyn sodasta. Piirikunnan hirmuvaltias Murphy saa vastaansa ystävykset Chisumin ja Tunstallin, ja kun riita yltyy sodaksi, ovat pyssymiesten joukossa myös Pat Garrett ja Billy the Kid. Sen ohjaaja Andrew V. McLaglen teki Durangossa samana vuonna toisenkin Wayne-westernin Cahill. Siinä Wayne esittää karskia yksinhuoltajasheriffiä, jonka omat pojat joutuvat rikoksen polulle.

The Cowboys (1971) kuuluu Waynen myöhäisiin laatuelokuviin hyvän ohjaajan (Mark Rydell) ja käsikirjoituksen (Irving Ravetch, Harriet Frank, Jr.) ansiosta. Kaikki karjapaimenet ovat lähteneet kultasuonen perään, ja Wayne joutuu värväämään erittäin vaaralliseen karjanajoon kokemattomia koulupoikia. Tarina tarjoaa yllätyksen, jollaiset ovat supertähtielokuvissa harvinaisia.

Junanryöstäjät (1973) on Burt Kennedyn ohjaama vaatimaton huijausseikkailu, jonka visuaalisessa tyylissä on Sergio Leonen vaikutteita.

Rio Bravoa lukuunottamatta elokuvat tarjoavat huikeita lännen maisemia, jotka on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla. Kuvaajatkin ovat valiotekijöitä. Neljä uusinta elokuvaa on vedetty loistomastereista. Etsijät ja Rio Bravo ovat kelvollisia nekin, vaikkakin tehtyinä ainakin sukupolvea kauempaa originaalista. Boksin liitedokumentit ja lisäaineistot tarjoavat lähinnä kevyttä viihdettä.