Archive for the ‘Johnson Celia’ Category

Meri on kohtalomme

Keskiviikko, Huhtikuu 1st, 2009

20090331-in-which-we-serve.jpg

In Which We Serve. Iso-Britannia 1942. TY: British Lion. O: Noël Coward ja David Lean. N: Noël Coward, John Mills, Bernard Miles, Celia Johnson, Kay Walsh, Joyce Carey, Michael Wilding, Richard Attenborough. Mustavalkoinen, 1,33:1, DD stereo, 109 min. Future Film (Granada International) 1.4.2009

Hillityn intensiivinen brittiläisen sotaelokuvan klassikko perustui ohjaaja Noël Cowardin ystävän lordi Mountbattenin hävittäjälaivan kohtaloon Kreetan taistelussa.

Ohjatessaan tämän ainoan kerran elokuvateatterielokuvan brittiläisen kulttuurin monilahjakkuus Coward (1899-1973) valitsi yllättävän lajin, tyyntä arvokkuutta ja taistelutahtoa huokuvan isänmaallisen sotaelokuvan. Coward oli elokuvan todellinen auteur. Hän oli sen pääohjaaja, käsikirjoittaja, säveltäjä isolle orkesterille sekä päänäyttelijä, hävittäjälaivan kapteenin tulkitsija. Toiseksi ohjaajaksi kreditoitu David Lean ohjasi toimintakohtaukset; Coward vastasi näyttelijäohjauksesta. Sankaruuden ohella tilaa saa myös pelkuruus, ja sen tulkkina nähdään tässä elokuvassa debytoiva Richard Attenborough.

Coward kirjoitti kymmeniä näytelmiä ja musiikkinäytelmiä ja sävelsi ja sanoitti satoja lauluja. Hän oli laulaja, näyttelijä, kabareeartisti ja ohjaaja. Hänen runsaaseen kirjalliseen tuotantonsa kuuluu runoja ja novelleja. Hänet tunnettiin sukkelasta älystään ja lennokkaasta tyylistään, ja kun hänen rekisterinsä ylsi sotapropagandaankin, tulos oli silloinkin henkevä. Teatterissa hänet tunnettiin hahmona, jonka tyypillisenä asuna oli aamutakki ja jonka sormissa sauhusi aina savuke pidikkeen päässä. Karun sotalaivan kapteeni oli sille yllättävä vastakohta. Cowardin puheelle ominainen staccatotyyli sai siellä uuden toimintakentän, ja kapteenin koruton loppupuhe tuhotun laivan eloonjääneille koskettaa.

Elokuvaurallaan Coward kohtasi jo varhain amerikkalaisen jättiläisen D.W. Griffithin. Hänen näytelmästään Design for Living teki säihkyvän elokuvan Ernst Lubitsch. Britannian historiaa kartoittavasta Cavalcade-näytelmästä tuli suuri menestyselokuva Fox-yhtiölle. David Lean ohjasi 1940-luvulla kolme ensimmäistä omaa elokuvaansa Cowardin aiheista (Onnelliset vuodet, Vaimoni kummittelee, Lyhyt onni). Cowardin tärkein esiintyjäkumppani 1910-luvulta alkaen oli Gertrude Lawrence. Tälle omistettuun älyllisen katsojan musikaaliin Star! (Robert Wise, 1968) sisältyy Daniel Masseyn lennokas Noël Coward -roolitulkinta. Gertrude Lawrencea esitti Julie Andrews parhaassa vedossaan. Coward on yhä ajankohtainen elokuvamaailmassa: viime viikolla sai Helsingin ensi-iltansa hänen näytelmäänsä perustuva Kevytkenkäinen. Samasta näytelmästä (Easy Virtue) teki filmatisoinnin jo 1920-luvulla Alfred Hitchcock. Siitä on jäänyt mieleen skandaalin uhriksi joutuneen naisen sarkastinen kommentti paparazzeille: ”Shoot! There’s nothing left to kill”.

Amatöörimäisyydestään elokuvaohjaajana tietoinen Coward valitsi Meri on kohtalomme -elokuvaan parhaat työtoverit. Kuvaajaksi tuli Ronald Neame. Digitaalisesti restauroitu elokuva näyttää hyvältä dvd:llä.

Posted in Attenborough Richard, Coward Noël, Johnson Celia, Lean David, Miles Bernard, Mills John, Neame Ronald, Wilding Michael, Yleinen | No Comments »

Kolmas mies ja Lyhyt onni

Keskiviikko, Tammikuu 25th, 2006

Kaksi 1940-luvun brittiklassikkoa

LYHYT ONNI (Brief Encounter), Iso-Britannia 1945, ohjaus David Lean, pääosissa Celia Johnson, Trevor Howard, 83 min, Future Film 25.1.2006

KOLMAS MIES, KAHDEN LEVYN ERIKOISJULKAISU (The Third Man), Iso-Britannia 1949, ohjaus Carol Reed, pääosissa Joseph Cotten, Alida Valli, Orson Welles, 100 min, kakkoslevyllä dokumentti (2004) 89 min, Universal 10.5.2006

Molemmat 1:1,33, Dolby Digital mono

Brittielokuvan uljainta aikaa oli 1940-luku. Battle of Britain -henki innoitti valkokankaan näkyjä, ja taiteellinen inspiraatio jatkui myös sodan päätyttyä.

David Lean sai läpimurtonsa sotaelokuvien ohjaajana, ja monipuolisen herkkyytensä hän osoitti kaikkien aikojen rakkauselokuviin kuuluvassa Lyhyessä onnessa (1945). Se on kertomus kahdesta aikuisesta, naisesta ja miehestä (Celia Johnson, Trevor Howard), kumpikin vakaasti naimisissa tahoillaan. Suhde on kuvattu naisen näkökulmasta, ja se on syvällisesti oivaltava kuvaus romantiikan merkityksestä. Avioliitossa ei ole mitään vikaa, ja kuitenkin elämästä tuntuu puuttuvan jotakin, mikä merkitsee kaikkea. Elokuvassa ei ole mitään vanhentunutta, ja se, että kohtaamiset salarakkaan kanssa jäävät vaille hurmion huipennusta, on nykynäkökulmasta rohkea ja omaperäinen piirre.

Kolmas mies (1949) tarjotaan juhlajulkaisuna kaikilla herkuilla, lisäaineistoina mm. Harry Lime -kuunnelmasarjan jakso ja kakkoslevyllä uusi kokopitkä dokumentti, jossa on paljon kiinnostavaa tietoa mutta myös paljon aihetta kaasujalan käyttöön. Sekä tuottaja Alexander Korda että alkuperäiskäsikirjoituksen laatinut Graham Greene tunsivat omakohtaisesti vakoilun maailmaa, ja myös wieniläisen tuotantopäällikön Karl Hartlin kautta tarinaan tuli erityistä aitoutta. Kirpeän tragikoomisesta elokuvasta kasvoi mieleenpainuvin näky toisen maailmansodan jälkeisestä keski-Euroopasta, neljän vallan miehittämästä Wienistä. Ohjaaja Carol Reed oli kasvanut täyteen mittaansa sotaelokuvissaan, ja parhaimmillaan hän oli juuri tässä teoksessa. Hän oli myös loistavan näyttelijäkaartinsa veroinen.”His joy was in your work”, lausui tuolloin hankalan maineessa ollut Orson Welles.

Molemmat elokuvat on kuvannut mestarillisesti Robert Krasker, ja Trevor Howard näyttelee kummassakin.

Posted in Cotten Joseph, Greene Graham, Howard Trevor, Johnson Celia, Korda Alexander, Krasker Robert, Lean David, Reed Carol, Valli Alida, Welles Orson, Yleinen | No Comments »