Godardin kaksi kautta
GODARD COLLECTION, 11 dvd:n boksi.
PIENI SOTILAS (Le petit soldat, 1960/1963)
NAINEN ON AINA NAINEN (Une femme est une femme, 1961)
KESKIPÄIVÄN AAVE (Le Mépris, 1963), 99 min
- Johdanto: Colin MacCabe
- Paparazzi (O: Jacques Rozier, 1964) 17 min – Bardot Caprilla
- Bardot et Godard (1964) 8 min
- Le Mépris: Making Of (O: Julien Gaurichon, 2007) 32 min – Alain Bergala, Charles Bitsch, Yann Dedet
ALPHAVILLE (Alphaville, 1965)
HULLU PIERROT (Pierrot le fou, 1965)
MADE IN U.S.A. (Made in U.S.A., 1966)
INTOHIMO (Passion, 1982)
ETUNIMI: CARMEN (Prénom Carmen, 1983)
SALAPOLIISI (Détective, 1985)
HELAS POUR MOI (1993) – ensijulkaisu Suomessa
GODARD ENCORE (dokumentit DINOSAURUS JA VAUVA, 1967, LUC ON JEAN-LUC, 2006 ja GODARD, RAKKAUS, RUNOUS, 2007)
Studio Canal / Universal 11.9.2007
”On elokuvaa ennen ja jälkeen Jean-Luc Godardin”, sanoi Richard Roud 1960-luvulla, jolloin jokainen Godard-elokuva kyseenalaisti perinteisen tavan nähdä. Studio Canalin Godard-boksissa ovat mukana varhaiskauden klassikot Nainen on aina nainen, Keskipäivän aave, Alphaville ja Hullu Pierrot. Algerian sotaan liittyvä Pieni sotilas joutui aluksi sensuurin kieltämäksi Ranskassa ja säväyttää nyt ajankohtaisella kuvauksella terrorismista ja kidutuksesta. Made in U.S.A. on kirkkaissa pääväreissä kuvattu pop-poliittinen kollaasi, jossa nuori Marianne Faithfull laulaa ”As Tears Go By”. Nuo kaksi olivat Anna Karinan ensimmäinen ja viimeinen Godard-elokuva. Godardin ja Karinan yhteistyö kuuluu elokuvan historian säihkyvimpiin. He tekivät elämästä elokuvaa ja elokuvasta elämää.
Boksi hyppää 15 vuotta ajassa eteenpäin poliittisimman kauden ohittaen. Godardista tuli merkittävä mediakriitikko, joka teki säännöllisesti elokuvateatterielokuvia. Niissä esiintyi tähtiä kuten Isabelle Huppert (Intohimo), Johnny Hallyday (Salapoliisi) tai Gérard Depardieu (Hélas pour moi). Maruschka Detmers tuli Etunimi: Carmeniin Isabelle Adjanin huomattua sen minituotannoksi. Näissä elokuvissa on riffejä suurista tarinoista, maailmantaiteesta ja politiikasta, hartaita luontokuvia, otteita klassisesta musiikista ja Godardin mietiskelevää puhetta.
Masterointi on ensiluokkaista. 1960-luvun väri- ja scope-elokuvat loistavat tyylitellyllä visuaalisuudellaan. Myöhemmissä elokuvissa Godard palaa perinteiseen 1:1,33 -täyskuvaan ja luonnolliseen värimaailmaan. Mukana on maailman parhaita trailereita (Godardin itse tekemiä), Colin MacCaben esittelyjä ja liitedokumentteja, joista uusin on tältä vuodelta. Hélas pour moi, jolle ei ole annettu suomalaista nimeä, on Suomen ensijulkaisu. Boksi on vuoden dvd-tapaus Suomessa tähän mennessä.
