Archive for the ‘Helinä Hilkka’ Category

Niskavuoren naiset (vuoden 1958 filmatisointi)

Perjantai, Joulukuu 3rd, 2010

2010.11.27.-Niskavuoren-naiset 1958

NISKAVUOREN NAISET / Kvinnorna på Niskavuori. Suomi 1958. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Valentin Vaala. Taiteellinen neuvonantaja: Aleksandr Zarhi. KS: Usko Kemppi, Valentin Vaala – Hella Wuolijoen näytelmästä (1936). KU: Eino Heino – Sovcolor. LA: Oiva Hovi. M: Harry Bergström. LE: Armas Laurinen. N: Emma Väänänen (Loviisa, Niskavuoren vanha emäntä), Teija Sopanen (opettaja Ilona Ahlgren), Hilkka Helinä (Martta Niskavuori), Erkki Viljos (Aarne Niskavuori), Heikki Savolainen (Simolan isäntä), Leni Katajakoski (Anna-Liisa Niskavuori), Pia Hattara (Sandra Marjanen, ”Telefuuni-Sandra”), Elvi Saarnio (Serafiina Lundelin), Paavo Jännes (Fredrik, rovasti), Oiva Luhtala (opettaja Vainio), Kaarlo Halttunen (tohtori), Pentti Viljanen (apteekkari). Väri, 1,33:1, mono, 74 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 3.12.2010

Valentin Vaala oli ohjannut ensimmäisen Niskavuori-elokuvan, filmatisoinnin Hella Wuolijoen näytelmästä Niskavuoren naiset (1938). 20 vuotta myöhemmin hän ohjasi siitä uuden filmatisoinnin. Vaikka dramaturgia, repliikit ja moni kuvajärjestyskin on sama, paljon on muuttunut. Uusi filmatisointi kuvattiin väreissä, näyttelijät olivat uudet, ja mikä tärkeintä, näytelmä oli päivitetty kuvausaikaan. Viimeksimainittu muutos oli tuhoisa koko draaman vakuuttavuudelle, sillä se, mikä oli todellista vakavaa asiaa alkuperäisessä versiossa, ei ollut sitä enää maaseudun alkavan autioitumisen kynnyksellä. Loviisassa (1946) Emma Väänänen oli näytellyt pääosaa sellaisella voimalla, että tulosta voi pitää suomalaisen elokuvan hienoimpana roolitulkintana kautta aikojen. Niskavuoren naisten uudelleenfilmatisoinnin valtti on se, että Vaala sai siihen Väänäsen esittämään Niskavuoren vanhaa emäntää. Tulos on jälleen suurta näyttelijäntaidetta, ja vaikka muutkin näyttelijät tekevät kelpo työtä, Loviisan karismaattinen mutta hillityn vähäeleinen tulkinta on omaa luokkaansa, kuolematon ja ylivoimainen verrattuna Elsa Turakaisen samanaikaisiin Loviisa-rooleihin Edvin Laineen Niskavuori-elokuvissa. Elokuva kannattaa katsoa Väänäsen vuoksi.

Dvd:n kuvallinen laatu on vaatimaton. Se ei poikkea vhs-laadusta, ja lähtökohtana on ollut ilmeisesti väreiltään haalistunut esityskopio.

Valkoisen neilikan velho

Perjantai, Marraskuu 5th, 2010

2010.11.13.-Valkoisen-neilikan velho

VALKOISEN NEILIKAN VELHO / Den vita nejlikans herre. Suomi 1945. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Simo Penttilä. KU: Uno Pihlström. LA: Erkki Siitonen. PU: Eeva Pullinen. M: George de Godzinsky. Ä: Hugo Ranta. LE: Elle Hongisto. N: Hilkka Helinä (Raija Arpia), Joel Rinne (hammaslääkäri Lauri Liesi, ”Valkoisen neilikan velho”), Ritva Arvelo (Kirsti Salme), Eine Laine (rouva Luokki), Rauha Rentola (Milla, Haarikan kassa), Reino Valkama (Perttu Romonen, ent. sirkusilveilijä ”Plaski”), Tauno Majuri (insinööri Reino Arpia), Paavo Jännes (konsuli Niklas Rami), Eero Viitanen (johtaja Sami Lundström, ”Luraus”), Kaarlo Aavajoki (Romsu, Haarikan ovimies), Matti Aulos (johtaja Anders Luokki, ent. Lundström, ”Kalaharin konsuli Alexander Dumas”). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 82 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 5.11.2010

Suomi-Filmi -yhtiöllä tehtiin 1940-luvulla useita Simo Penttilä -elokuvia (henkilöhahmoina Kuollut mies, kenraaliluutnantti T.J.A. Penttilä, jne.). Niitä ohjasi tavallisesti Ilmari Unho, ja niissä esiintyi yleensä Joel Rinne, kuten tässäkin. Valkoisen neilikan velho kuului sodanjälkeisen eskapistisen viihteen linjaan.Tuotantoarvot ovat Suomi-Filmin parhaaseen tapaan korkeat, mutta humpuukielokuvan tarina on joutavanpäiväinen ja monimutkainen. Se on itse asiassa niin tolkuton, että jos hulluttelua olisi vielä liioiteltu, oltaisiin oltu Hellzapoppin-tyylisen nonsense-viihteen maailmassa. Ritva Arvelo nähdään ensimmäisessä varsinaisessa elokuvaroolissaan.

Dvd:n visuaalinen laatu on yleensä korkea, mutta taso heilahtelee ajoittain.

Härmästä poikia kymmenen

Perjantai, Kesäkuu 18th, 2010

2010.06.13.-Harmasta-poikia kymmenen

HÄRMÄSTÄ POIKIA KYMMENEN / Österbottniskt blod. Suomi 1950. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Artturi Leinonen. KU: Eino Heino. M: Ahti Sonninen. ”Härmästä poikia kymmenen”, ”Isoo-Antti ja Rannanjärvi”, ”Enkä minä hurjan luontoni tähden”, ”Anssin Jukka”, ”Minä vaivainen mato ja matkamies”.  Ä: Hugo Ranta. LE: Armas Laurinen. N: Tauno Palo (Isoo-Antti), Yrjö Kantoniemi (Rannanjärvi), Kalervo Nissilä (Anssin Jukka), Kalle Kirjavainen (nimismies Grönberg), Jussi Oksa (Pouttula, lautamies), Hilkka Helinä (Katri, Pouttulan tytär), Kauko Helovirta (Janne Koivula). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 79 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 18.6.2010

Härmästä poikia kymmenen kuuluu suomalaisen elokuvan valioteoksiin ja ohjaajansa Ilmari Unhon parhaisiin saavutuksiin. Puukkojunkkarien kulta-aikaan 1860-luvulle sijoittuva elokuva perustuu itsensä Artturi Leinosen käsikirjoitukseen ja aitoihin aikalaisdokumentteihin. Ulkokuvaukset tehtiin Ylihärmässä, ja mukana oli paljon aitoja pohjalaisnäyttelijöitä. Stadin kundi Tauno Palo eläytyi yllättävän hyvin Isoon Antin rooliin. Fyysisesti hän ei muistuttanut tuota ihmisjärkälettä, jonka esittäjäksi olisi sopinut paremmin joku Schwarzenegger-fysiikan omistaja. Henkisesti hän kohosi tehtävän tasalle vakuuttavasti. Elokuva on tosipohjaisuuden ja folkloren yhdistelmä. Perinteiset pohjalaislaulut raikuvat sydämen pohjasta, ja yhtä jykevänä vastapainona ovat körttiläisten laulamat virret. Eino Heinon maisemakuvaus on uljasta, ja kompositiot tuovat mieleen, että pohjalaiselokuvat ovat tukkilaiselokuvien rinnalla amerikkalaisten lännenelokuvien vastineita. Puukkojunkkarien kulta-aika sattui ajallisestikin yhteen westernin eniten kuvaaman aikakauden, Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisten vuosikymmenten, kanssa. Näyttelijöinä debytoivat Kauko Helovirta ja Kalervo Nissilä.

Dvd:n kuvallinen laatu on pääasiassa korkea.

Kalle-Kustaa Korkin seikkailut

Perjantai, Toukokuu 21st, 2010

2010.04.14.-Kalle-Kustaa-Korkin seikkailut

KALLE-KUSTAA KORKIN SEIKKAILUT / Kalle Kustaa Korkkis äventyr. Suomi 1949. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O: Ilmari Unho. KS: Kaarle Hirvonen, Ilmari Unho – Outsiderin kuunnelmasarjasta ja romaanista Huuhkalinnan kaviomarssi, Kalle-Kustaa Korkin seikkailut 7 (1949). KU: Uno Pihlström. LA: Kyllikki Halme. M: Harry Bergström. Ä: Hugo Ranta. LE: Armas Laurinen. N: Joel Rinne (Kalle-Kustaa Korkki), Hilkka Helinä (Miss Mary Morton), Reino Valkama (Pekka Lipponen), Kirsti Ortola (Molly, Pekan pihvinpaistaja), Ville Salminen (Henry Williams, ”Lasso-Eetu”), Tiina Rinne (Liisa), Rauha Rentola (Madame), Oke Tuuri (Aaleppi), Toivo Lahti (Mikko Paraati, haudankaivaja), Jorma Nortimo (Valerius, ent. lukkari), Matti Oravisto (agronomi Korpi). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 102 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 21.5.2010

Ilmari Unhon elokuva Kalle-Kustaa Korkin seikkailut on suomalaista liukuhihnaviihdettä vaatimattomimmillaan. Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen olivat Outsiderin luoman suositun kuunnelmasarjan ja pulpfiktio-jännityslehtien sankareita vuosina 1945-1965. Sekä elokuvassa että radiossa Kalle-Kustaa Korkkia tulkitsi Joel Rinne. Pekka Lipposena oli elokuvassa Reino Valkama; radioäänenä oli Oke Tuuri. Kalle-Kustaa Korkin seikkailut -elokuva jäi aiheen ainoaksi filmatisoinniksi. Vuonna 1964  Pekka Lipponen seikkaili vielä 11-osaisessa tv-sarjassa, jossa Lipposena oli Ossi Elstelä ja Korkkina Kullervo Kalske. Ilmari Unho oli hyvä ohjaaja, mutta tässä elokuvassa, ensimmäisessä, joka häneltä on julkaistu dvd:llä, hänen otteensa oli hukassa. Elokuvassa ei ole jännitystä, huumoria eikä tyyliä. Suorastaan inhottava on Mollyn hahmosta luotu rasistinen mustan naisen karikatyyri.

Dvd:n kuvallinen laatu on vaatimaton, ja äänikin rahisee, vaikka elokuvan kuva- ja ääninegatiivit ovat tallella.

Loviisa

Perjantai, Huhtikuu 16th, 2010

2010.04.03.-Loviisa

LOVIISA, NISKAVUOREN NUORI EMÄNTÄ / Loviisa, unga värdinnan på Niskavuori. Suomi 1946. TY: Suomi-Filmi. TJ: Risto Orko. O+LE: Valentin Vaala. KS: Hella Wuolijoki, Vaala – Juhani Tervapään näytelmästä Niskavuoren nuori emäntä (1940). KU: Eino Heino. LA: Ville Hänninen. M: George de Godzinsky. Ä: Harald Koivikko. N: Emma Väänänen (Loviisa Niskavuori, o.s. Saaroinen), Tauno Palo (Juhani Niskavuori), Kirsti Hurme (Malviina, meijerska), Reino Häkälä (Antti Niskavuori), Hilkka Helinä (Heta Niskavuori), Toini Vartiainen (Kustaava Niskavuori), Maija Nuutinen (Vilhelmiina Niskavuori, vanhaemäntä), Kerttu Salmi (Juse-muori, Malviinan äiti), Elli Ylimaa (Korinterin Iita, ompelija), Reino Valkama (Saaroisten Matti-isäntä), Matti Aulos (Roope-setä, Juhanin puhemies), Holger Salin (Iso-Martti, Niskavuoren renki), Toppo Elonperä (Karl Johan, rovasti). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 84 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomi-Filmi) 16.4.2010

Kun Valentin Vaala otti ohjatakseen Hella Wuolijoen Niskavuori-saagan ajallisesti varhaisinta vaihetta käsittelevän näytelmän, alkuun lisättiin yli puoli tuntia uutta, visuaalisesti voimakasta aineistoa. Valmistui Loviisa, josta tuli Vaalan suosikki tuotannossaan. Siinä kuvatulla 1880-luvulla eletään kansallisen heräämisen aikaa, ja Niskavuoren nuoren isännän Juhanin on ajateltava talon ja isänmaan tulevaisuutta, sillä pitäjän ensimmäistä tarvitaan valtiopäivämieheksi. Juhanin intohimo kohdistuu meijerskä Malviinaan; merkitsevä ote polvesta johtaa lemmen täyttymykseen heinäpellolla. Mutta rakkaus on unohdettava ja taloon naitava rahaa, jota on Loviisan isällä. Totuus Juhanista murtaa Loviisan sydämen, ja Malviinan on mentävä kasvattamaan avioton lapsensa muualla. Yhteiskunnallinen epiikka ja kolmen ihmisen elämänpettymys lomittuvat toisiinsa. Eino Heinon kamera vangitsee maan väkevän voiman, Vaala osoittaa herkkyytensä ihmiskuvaajana, Tauno Palo ja Kirsti Hurme ovat parhaimmillaan ja Emma Väänänen nimiroolissa unohtumaton. Tämä on se alkutarina, jossa taloon tulee nuori morsian Loviisa, myöhempien Niskavuori-näytelmien vanha emäntä, sama, jonka viimeiseen iltaan viimeisen Niskavuori-näytelmän 60 vuotta myöhemmät tapahtumat päättyvät. Työn jatkajaksi Niskavuoreen tulee siinä Juhanin ja Malviinan avioton poika, joka Loviisassa häädetään talosta kauas pois.

On niitäkin, jotka pitävät Loviisaa kaikkien aikojen parhaana suomalaisena elokuvana. Valitettavasti sen dvd-masterointi on suorastaan heikkoa.

Skandaali tyttökoulussa

Perjantai, Elokuu 21st, 2009

2009.09.19.-Skandaali-tyttokoulussa

SKANDAALI TYTTÖKOULUSSA / Skandal i flickskolan. Suomi 1960. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Edvin Laine. KS: Serp – Robert Kiljanderin näytelmästä Sanny Kortmanin koulu (1902). KU: Olavi Tuomi, Kalle Peronkoski. M: Heikki Aaltoila. LA: Aarre Koivisto. Ä: Harald Koivikko, Taisto Lindegren. LE: Armas Vallasvuo. N: Liisa Nevalainen (Sanny Kortman), Elsa Turakainen (neiti Hilja Eufrosyne Forslund), Hilkka Helinä (neiti Olga Kauppila), Elina Salo (Liisi Kortman), Leo Riuttu (maisteri Einari Lassinen), Kosti Klemelä (pastori Amos Pölkkynen), Martti Romppanen (maisteri Veikko Vuorela, ”Nalle”), Liisa Roine (Anna Tapper), Rose-Marie Precht (Kerttu Palonen), Esko Salminen (Heikki Holm). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 97 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 21.8.2009

Suomalainen belle époque, keisariajan viimeiset vuosikymmenet, olivat tuotannonjohtaja T.J. Särkän sydäntä lähellä, eivät tosin niinkään ohjaaja Edvin Laineelle rakkaita. Käsikirjoittaja Serp päivitti Robert Kiljanderin komediallisen koulunäytelmän elokuvakäsikirjoitukseksi, joka sai nimekseen Skandaali tyttökoulussa. Liisa Nevalainen saa esittää tyttökoulun hirmuista rehtoria Sanny Kortmania, joka rankaisee ankarasti tyttöjä kanssakäymisestä poikien kanssa. Poikalyseolaiset esittävät tinttamareskijuhlissaan parodian Kortmanista ja tämän harrastamasta postikorttisensuurista, joka koskee antiikin alastomia kuvapatsaitakin. Elina Salo esittää Liisiä, johtajattaren veljentytärtä, uransa alussa olevaa opettajaa. Tyttökoululaisina debytoi teatterikoulun oppilaita. Liisa Roine ja Rose-Marie Precht nähdään elokuvadebyyttirooleissaan. Epookin kuvaus sujui SF:n ammattilaisilta luonnikkaasti, mutta Laineelta puuttui aito innostus asiaan.