Archive for the ‘Heino Heikki’ Category

Onni etsii asuntoa

Perjantai, Syyskuu 24th, 2010

2010.09.25.-Onni-etsii-asuntoa

ONNI ETSII ASUNTOA / Lyckan söker bostad. Suomi 1955. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Thure Bahne. KS: Olavi Karu, Jouko Soranto. KU: Kauno Laine, Mikko Sergejeff. LA: Aarre Koivisto. Ehostus: William Reunonen. Hiukset: Tuulikki Uskali. Ä: Yrjö Saari. LE: Elmer Lahti. N: Sylva Rossi (Töttermanska, vuokraemäntä, rakennusmestarin leski), Sirkka-Liisa Wilén (Pirkko Kangas alias Raija Arvonen), Mai-Brit Heljo (Dorothea Helminen, ”Dolly”), Aku Korhonen (liikemies Roope Römsten), Heikki Heino (lainopin opiskelija Esko Rantala), Heikki Savolainen (työnjohtaja Heikki Ahokas), Sven Ehrström (antiikkikauppias Theodor Appelgren). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 72 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 24.9.2010

Liukuhihnamainen viihde-elokuva Onnea etsii asuntoa oli SF:n 20-vuotisohjelmistoa.

Asuntopula on taustana komedialliselle tarinalle, joka käynnistyy Töttermanskan täysihoitolasta. Herrasmies-antiikkikauppias Appelgren (Sven Ehrström) pelastaa puiston penkiltä tytön (Sirkka-Liisa Wilén), joka on joutunut jo kuuntelemaan kaikenlaisia ehdotuksia. Töttermanska (Sylva Rossi) polttaa päreensä majoittujasta mutta antaa tämän jäädä. Töttermanskalla asuvat myös vaimonsa synnytystä seuraava työnjohtaja Ahokas (Heikki Savolainen), avarakatseinen liikemies Roope Römsten (Aku Korhonen) ja lakia opiskeleva ja ravintolassa pianoa soittava Eero Rantala (Heikki Heino). Römstenin naisystävä Dolly (Mai-Brit Heljo) liikkuu huijarien ja hämärämiesten piireissä. Heidän nimensäkin ovat jo enteellisiä: Leevi Liukas, Ootekolonki-Osku ja Vinkkeli-Väiski. Roistojen hankkeista syntyy keitos, joka sekoittaa kaikkien elämän. Elokuvassa on satiiria, huijauksia, romantiikkaa, rikosjuonia, musiikkia, tanssia ja paljasta pintaa. Mitään kuolematonta siitä kaikesta ei härmisty.

Hyvä, vain hetkittäin hatara kuvanlaatu.

Posted in Bahne Thure, Heino Heikki, Heljo Mai-Brit, Karu Olavi, Koivisto Aarre, Korhonen Aku, Laine Kauno, Rossi Sylva, Savolainen Heikki, Särkkä Toivo, Wilen Sirkka-Liisa | No Comments »

Taikayö

Perjantai, Kesäkuu 12th, 2009

20090810-taikayo.jpg

TAIKAYÖ / Vårnattens trollmakt. Suomi 1954. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: William Markus. KS: Reino Helismaa omasta iskelmäsanoituksestaan (1953). KU: Kauno Laine. M: Toivo Kärki. ”Taikayö” (säv. M.D. Tomnikovski, san. Reino Helismaa), ”Säkkijärven polkka” (trad., san. Reino Helismaa). N: Tuija Halonen (Eliisa), Siiri Angerkoski (Mandi), Aku Korhonen (Verneri Jokainen), Heikki Heino (Olavi Haggren / Olavi Hakki), Pentti Siimes (Oswald Haggren), Eero Kosteikko (tukkipomo Kiiveri), Tauno Söder (ylioppilas), Uljas Kandolin (kauppias Georg D. Remander, ”patruuna”). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 71 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino 12.6.2009

Me tulemme taas (1953) avasi uuden, laulun nimistä innoittuvan tukkilaisromantiikan linjan T.J. Särkän johtaman Suomen Filmiteollisuuden (SF) tuotannossa. Kaksi vanhaa tukkijätkää sai ensi-iltansa elokuussa 1954 ja Taikayö marraskuussa 1954. Juonikuvioita muunnellaan tuttujen asetelmien pohjalta. Nuorella Olavi-kulkurilla (Heikki Heino) on kaksinkertainen valehenkilöllisyys, väärin perustein rikolliseksi syytetyt vapautetaan epäilyistä, ja kierojen kauppiaiden metkut ratkaistaan. Tällä kertaa tarina sijoittuu menneisyyteen, Venäjän vallan vuoteen 1907.

Tuija Halonen oli debytoinut Särkän Saimaan tukkilaisballadeista innoittuneessa sarjassa (Kaunis Veera), ja hän oli ollut sekä Savotan Sanni (On lautalla pienoinen kahvila) että Muhoksen Mimmi. Tässä hänen viimeisessä tukkilaiselokuvassaan rutiini oli jo melkoinen, mutta ei haitaksi asti.

Elokuva on naiivi, idyllinen romanssi, jossa on musikaalin ominaisuuksia. Ohjaajana debytoi William Markus, mutta hänellä ei ole aihepiiriin samaa lennokasta otetta kuin Armand Lohikoskella (Me tulemme taas). Kauno Laineen kuvauksessa painottuu kesäauringon lumous. Toivo Kärjen ja Reino Helismaan laulut ovat hyviä, mutta niissä ei ole samaa vastustamatonta vetoa kuin heidän kahdessa edellisessä tukkilaiselokuvassaan.

Posted in Angerkoski Siiri, Halonen Tuija, Heino Heikki, Helismaa Reino, Kandolin Uljas, Korhonen Aku, Kärki Toivo, Laine Kauno, Markus William, Siimes Pentti, Särkkä Toivo, Yleinen | No Comments »

Kaunis Kaarina

Perjantai, Huhtikuu 3rd, 2009

20090811-kaunis-kaarina.jpg

KAUNIS KAARINA / Vackra Kaarina. Suomi 1955. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Ossi Elstelä. KS: Jukka Roine = Reino Helismaa. KU: Pentti Valkeala. M: Toivo Kärki. ”De gör detsamma” (”On aivan sama”), trad. KP: Luopioinen, Sipoo. N: Anneli Sauli (Kaarina), Tapio Rautavaara (seppä Antti Juhonpoika), Ossi Elstelä (Taneli-ukko, kievarin isäntä), Esko Mannermaa (Henrik-patruuna), Siiri Angerkoski (Jaana), Heikki Heino (Gustaf Ekholm, ”Kustaa”). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 77 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino 3.4.2009

Kun Anneli Saulista oli tullut tähti vuonna 1953, hän sai T.J. Särkän johtaman Suomen Filmiteollisuuden tuotannoissa esitettäväkseen vuosittain kolme roolia, usein tukkilaiselokuvissa tai maitotyttöinä. Reino Helismaan salanimellä kirjoittama Kaunis Kaarina sijoittuu tapahtumiltaan 1800-luvun puoleenväliin. Orpotyttö Kaarina joutuu huutolaiseksi mutta saa hyvän kodin kestikievarin Tanelin luona (roolia esittää elokuvan ohjaaja Ossi Elstelä).

Kestikievarissa nuoreksi naiseksi kasvaneeseen Kaarinaan (Anneli Sauli) ihastuvat sekä seppä Antti (Tapio Rautavaara) että patruuna Henrik (Esko Mannermaa). Kaarinan torjuma Henrik rakentaa juonen, jossa hänen ystävänsä Gustafin (Heikki Heino) on määrä häpäistä Kaarina ja saattaa ylpeä Antti vangiksi. Tapahtumia kuljettaa useassa vaiheessa karkeana karikatyyrinä kuvattu juoruakka (Siiri Angerkoski). Julmana käännekohtana on Anttia kohtaava julkinen raipparangaistus.

Tarina yhteiskunnallisen sorron aikakaudesta ja köyhistä mutta ylpeistä ihmisistä voisi olla koskettava. Toteutus on ammattimainen mutta vailla sykähdyttävää vakaumuksellisuutta.

Tämäkin elokuva liittyy SF:n ”rallielokuvien” sarjaan siten, että työnimenä oli Toivo Kärjen ja Reino Helismaan vuoden 1951 iskelmän mukaan ”Kievarin Kirsti”. Musiikki ja laulut ovat tässäkin tärkeitä, mutta eivät yhtä keskeisiä kuin SF:n Saimaa-elokuvissa, tukkilaiselokuvissa ja rillumarei-elokuvissa.

Dvd:n usein onnistunut valonmäärittely on elokuvan keskivaiheissa jonkin aikaa poissa tolaltaan.

Posted in Angerkoski Siiri, Elstelä Ossi, Heino Heikki, Helismaa Reino, Kärki Toivo, Rautavaara Tapio, Sauli Anneli, Särkkä Toivo, Valkeala Pentti, Yleinen | No Comments »