Archive for the ‘Hauer Rutger’ Category

Eureka / Kuka murhasi Jack McCannin?

Torstai, Elokuu 26th, 2010

2010.10.23.-Eureka

EUREKA / KUKA MURHASI JACK MCCANNIN? / Eureka (Eureka). Iso-Britannia / USA (c) 1983 Sunley Productions, Ltd. TY myös: Recorded Picture Company / JF Productions. T: Jeremy Thomas. O: Nicolas Roeg. KS: Paul Mayersberg – Marshall Houtsin kirjasta Kings X (1972), uusi laitos Who Killed Sir Harry Oakes? (1976). KU: Alex Thomson. LA: Michael Seymour. PU: Marit Allen. M: Stanley Myers. Ä: Paul Le Mare. LE: Tony Lawson. KP: Kanada, Jamaika. N: Gene Hackman (Jack McCann), Theresa Russell (Tracy McCann Maillot), Rutger Hauer (Claude Maillot Van Horn), Jane Lapotaire (Helen McCann), Mickey Rourke (Aurelio D’Amato), Ed Lauter (Charles Perkins), Joe Pesci (Mayakofsky), Helena Kallianiotes (Frieda), Cavan Kendall (Pierre de Valois), Corin Redgrave (Worsley). Väri, 1,85:1, DD stereo, 130 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (MGM / UA) 26.8.2010

Eureka / Kuka murhasi Jack McCannin? perustuu brittiläisessä kansainyhteisössä kuuluisaan tositarinaan Sir Harry Oakesista, jonka murha Karibian saarilla vuonna 1943 herätti niin suurta järkytystä, että nousi etusivun uutiseksi jopa ohi toisen maailmansodan tapahtumien. Murha jäi selvittämättä. Syylliseksi epäiltiin purjehtijavävyä, jolla oli kuitenkin alibi. Taustalla saattoi olla mafiapäällikkö Meyer Lansky, jonka kasinohankkeita Oakes ei kannattanut ja jonka määräys kovistella Oakesia johti vahingossa kuolemaan. Merkillisin kytkentä liittyi bahamalaisen liikekumppanin afrikkalaiseen noituuteen.

Mysteeristä on kirjoitettu kirjoja, ja elokuvan aiheeksi tarina on niin hurja, että sitä voisi pitää epäuskottavana, ellei se olisi totta. Nicolas Roegin elokuvassa päähenkilön nimeksi on tullut Jack McCann (Gene Hackman). Hän on etsinyt turhaan kultaa 15 vuotta kunnes hän löytää vuonna 1912 suunnattoman kultasuonen, toiseksi suurimman, mitä Amerikoista on koskaan löydetty. Suunnattoman rikkautensa turvin hän asettuu Karibian saarille, missä kohtaamme hänet 1940-luvulla vaimonsa (Jane Lapotaire), tyttärensä (Theresa Russell) ja tämän purjehtija-miesystävän (Rutger Hauer) kanssa. Kaikkea on paitsi onnea. ”I had all, now I have everything”, Jack tokaisee.

Roegilla oli ollut kiehtova ohjaajanura: Performance (Donald Cammellin kanssa, 1970), Walkabout (1971), Kauhunkierre (1973), Mies toisesta maailmasta (1976) ja Outo intohimo (1980).  Eureka oli Roegin parhaan kauden päätösteos. Se on visuaalisesti tuhlaileva alkaen alun kanadalaisista lumilakeuksista ja jatkuen karibialaisissa voodooriiteissä. Mutta vaikka tuotantoarvot ovat loistavia ja näyttelijät hyviä, elokuvaa itseään piinaa sama sisäinen onttous kuin sen kuvaamaa äkkirikkaiden elämäntapaa.

Dvd:n kuvanlaatu on upea.

Spetters

Keskiviikko, Elokuu 11th, 2010

2010.07.17.-Spetters

SPETTERS / Spetters (Spetters). Alankomaat 1980. TY: Endemol Entertainment /  VSE Film. T: Joop van den Ende. O: Paul Verhoeven. KS: Gerard Soeteman. KU: Jost Vacano. LA: Benedict Schillemans. PU: Yan Tax. M: Ton Scherpenzeel. Ä: Ina Berlet. LE: Ine Schenkkan. N: Hans van Tongeren (Rien), Renée Soutendijk (Fientje), Toon Agterberg (Eef), Maartjen Spanjer (Hans), Jeroen Krabbé (Frans Henkhof), Rutger Hauer (Gerrit Witkamp). Väri, 1,66:1, DD stereo, 123 min
Suom. tekstit Frej Grönholm / svenska texter.
Future Film (MGM / Hollywood Classics) 11.8.2010

Spetters on Paul Verhoevenin raju, viihteellinen tarina kolmesta motocrossista ja moottoripyöristä innostuneesta nuoresta miehestä nimiltään Rien (Hans van Tongeren), Eef (Toon Agterberg) ja Hans (Maartjen Spanjer). Heidän naissuhteissaan keskeiseksi nousee häikäilemätön Fientje, jonka esittäjänä Renée Soutendijk sai läpimurtonsa. Sivurooleissa esiintyvät tunnetut hollantilaisnäyttelijät Jeroen Krabbé ja Rutger Hauer, joista jälkimmäinen esittää moottoripyöräsankari Witkampia. Elokuvassa on aluksi komiikkaa ja rymistelyä, mutta se siirtyy vakavampaan asteikkoon, kun tapahtuu kohtalokas onnettomuus ja homokortteleissa tapahtuva ryöstö ja ryhmäraiskaus. Seksuaalisesti Spetters edustaa aikansa rohkeinta mainstreamia ”penis käteen ota” -otoksineen. Elokuva on rankka ja rienaava, eikä ole selvää, onko siinä sielua laisinkaan. Dvd-masterointi ei ehkä ole uuden uutukainen.

Blade Runner The Final Cut (5-dvd)

Keskiviikko, Joulukuu 5th, 2007

20071228-blade-runner_0002.jpg20071228-blade-runner_0001.jpg
20071228-blade-runner_0003.jpg

Tulevaisuuden varjo

BLADE RUNNER THE FINAL CUT: Kahden levyn erikoisjulkaisu.
BLADE RUNNER THE FINAL CUT: Viiden levyn keräilyjulkaisu. USA 1982, Director’s Cut 1992, The Final Cut 2007, ohjaus Ridley Scott, pääosissa Harrison Ford, Sean Young, Daryl Hannah, Rutger Hauer, 1:2,40, DD 5.1, pääkuva 112 min
Warner Bros. Entertainment Finland 5.12.2007

Ridley Scottin dvd-suosikki Blade Runner (1982) on ollut tähän asti saatavilla vain vuoden 1992 Director’s Cut -versiona. Sen uusi laitos julkaistiin Remastered Limited Edition -levynä alkuvuonna 2007 Suomessakin ilman lisäaineistoja. Masterointi on haasteellista dvd:llä, koska Blade Runnerin kuvaamassa Los Angelesissa vallitsee ikuinen kaamos, ja kuvakenttä on täynnä sadetta, sumua ja savua. Odotettu erikoisboksi on ollut valmisteilla kauan, ja se julkaistiin elokuvan 25-vuotisjuhliksi. Se sisältää viisi versiota kulttielokuvasta ja yhdeksän tuntia ekstroja.

Workprint (1982) näyttää ohjaajan alkuperäisen näkemyksen ilman selostusta ja onnellista loppua. Se on hiomaton ja täynnä pieniä eroja myöhempiin versioihin verrattuna.

U.S. Theatrical Cut (1982) toi elokuvaan Harrison Fordin kertojanäänen ja onnellisen lopun.

The International Cut (1982) oli muuten sama kuin edellinen, mutta väkivaltaisempi.

The Director’s Cut (1992) toimi ilman selostusta ja onnellista loppua ja sisälsi unen yksisarvisesta.

The Final Cut (2007) perustuu edelliseen, mutta sitä on digitaalisesti muutettu, ja se sisältää väkivaltaiset otokset edellistä kattavammin.

Lisäaineistot ovat päteviä ja perinpohjaisia, ja tärkein, kolme ja puolituntinen dokumentti Dangerous Days (2007), sisältyy myös kahden levyn julkaisuun.

Blade Runner kuuluu kouralliseen kestävimpiä science fiction -elokuvia, ja Ridley Scott vahvisti sillä kunniasijansa alan nerona Fritz Langin ja Stanley Kubrickin rinnalla. He ovat luoneet vakuuttavasti tulevaisuuden maailmoja, joiden kiehtovuus on säilynyt jopa sittenkin, kun ennustettu tapahtuma-aika on jo sivuutettu. Blade Runnerin kuvaama pahaenteinen happosateiden maailma, jossa aurinko on lakannut paistamasta, koskettaa entistä enemmän ympäristötietoisuuden aikakaudella. Blade Runner oli uranuurtaja uudelle scif-suuntaukselle nimeltä kyberpunk, jossa aiheena oli koneen ja ihmisen välisen rajapinnan katoaminen. Se oli myös ensimmäinen filmatisointi scifi-kirjailija Philip K. Dickin tuotannosta. Elokuvaa on aina arvosteltu siitä, että visuaalisesti vaikuttava pinta on siinä kaikki kaikessa. Mutta elokuva perustuu myös ensiluokkaisiin näyttelijöihin sivuosia myöten. Harrison Ford, Sean Young, Rutger Hauer, Daryl Hannah, Edward James Olmos ja M. Emmet Walsh tekevät unohtumattomat roolit.

Jokelan jälkeen pohdituttaa sekin, miten kyberpunk kertoo aina tappajista ja epäinhimillistymisestä.

Kadun haukat

Tiistai, Tammikuu 1st, 2002

20091021-nighthawks.jpg

KADUN HAUKAT / Gatans hökar (Nighthawks). USA (c) 1981 Universal City Studios. T: Martin Poll. O: Bruce Malmuth. KS: David Shaber – David Shaberin ja Paul Sylbertin tarinasta. KU: James A. Contner. M: Keith Emerson. N: Sylvester Stallone, Billy Dee Williams, Lindsay Wagner, Persis Khambatta, Nigel Davenport, Rutger Hauer. Väri, letterbox 1,85:1, mono, 95 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Studios Finland 2002

Ensimmäisten Rocky-elokuviensa jälkeen ja ennen Rambo-elokuviensa käynnistymistä Sylvester Stallone kokeili monenlaista. Kadun haukat on New Yorkin rähjäisistä slummeista käynnistyvä poliisielokuva. Kyttäkaksikko, jota esittävät Stallone ja Billy Dee Williams, joutuvat kollegoidensa törppöilyn vuoksi luopumaan vuosia kehittelemistään valehahmoista kadun houkutuslintuina. Seuraavassa toimeksiannossaan he saavat vastustajakseen maailman vaarallisimman terroristin nimeltä Wulfgar (erinomainen Rutger Hauer). Kadun haukat aiottiin alun perin kolmanneksi Kovaotteiset miehet -elokuvaksi, mutta Gene Hackman ei ollut kiinnostunut jatkamaan sarjaa. Tuloksena oli kuitenkin laadukas rikoselokuva, joka jäi tosin tuoreeltaan vaille toivottua yleisönsuosiota. Stallone on kommentoinut, että Kadun haukat oli vielä parempi elokuva ennen kuin studio silpoi sen.