OHJAAJANA ROLAND AF HÄLLSTRÖM 2 (3-dvd)
- LÄPI USVAN (1948) erillisjulkaisu 25.5.2006
- VAIN KAKSI TUNTIA (1949) erillisjulkaisu 14.3.2008
- HALLIN JANNE (1950) erillisjulkaisu 25.1.2008
Finnkino 30.7.2010
Archive for the ‘Hällström Roland af’ Category
Ohjaajana Roland af Hällström 2 (3-dvd)
Perjantai, Heinäkuu 30th, 2010Ohjaajana Roland af Hällström 1 (3-dvd)
Perjantai, Heinäkuu 30th, 2010
OHJAAJANA ROLAND AF HÄLLSTRÖM 1 (3-dvd)
- PAIMEN, PIIKA JA EMÄNTÄ (1938) erillisjulkaisu 11.7.2008
- HOUKUTUSLINTU (1946) erillisjulkaisu 25.5.2006
- PIKAJUNA POHJOISEEN (1947) erillisjulkaisu 25.5.2006
Finnkino 30.7.2010
Paimen, piika ja emäntä
Perjantai, Heinäkuu 11th, 2008
PAIMEN, PIIKA JA EMÄNTÄ / Vi kämpa för fädernesgården. Suomi 1938. TY: Väinän Filmi. T: Väinö Mäkelä. O+LE: Roland af Hällström. KS: Auni Nuolivaaran romaaneista Paimen, piika ja emäntä (1936) ja Isäntä ja emäntä (1937). KU: Olavi Gunnari. LA: Lasse Elo. M: Alvar Andström. KP: Orivesi. N: Martta Kontula (Ukonniemen Katri), Kaarlo Kytö (Ruuhiniemen Santeri), Kosti Elo (Vaakerlunti), Aili Tikka (Ukonniemen Leena, Katrin sisko), Elna Hellman (Ruuhiniemen vanha emäntä), Vappu Elo (Veikkolan Annastiina), Eino Haavisto (Rantalan Juuso), Hemmo Airamo (Ruuhiniemen Iivari), Eero Leväluoma (kauppias Ephraim Tervola), Eero Roine (Wahlgren). Mustavalkoinen, 1,33:1, 85 min
Finnkino 11.7.2008
Auni Nuolivaaran romaani Paimen, piika ja emäntä on merkittävä suomalaisen naiskirjallisuuden ”Sain roolin, johon en mahdu” -kehityslinjassa, ja on mielenkiintoista, että Roland af Hällström teki esikoisohjauksenaan juuri siihen perustuvan elokuvan; hänen viimeinen elokuvansa perustui johdonmukaisesti Minna Canthin näytelmään.
Vahvan naisen tarina alkaa romaanissa vuonna 1852 ja elokuvassa 1900-luvun alussa. Lujan luonteensa turvin nuori Katri tulee ison talon pelastajaksi. Martta Kontula tulkitsee roolin hyvin. Katrin hahmolla Nuolivaara jatkaa samaa perinnettä, jonka oli avannut pohjoismaiseen kirjallisuuteen Selma Lagerlöf ja jonka tuolloin tuore suosikkiesimerkki oli Hilja Valtonen, Varaventtiilin kirjoittaja.
Oriveden maisemat ovat upeita, ja työmontaasijaksot vaikuttavat aidoilta.
Paimen, piika ja emäntä jäi ainoaksi Väinän Filmin tuottamaksi elokuvaksi; Mäkelöiden suvun tuotantotoiminta jatkui myöhemmin Fennada-yhtiössä.
Auni Nuolivaaran romaanit olivat suosittuja myös Saksassa ja Japanissa, ja niistä on tehty Japanissa myös 49-osainen animesarja (1984). http://koti.phnet.fi/otaku/reviews/katori/katori.htm
Elokuvasta Paimen, piika ja emäntä ei ole filmiesityskopiota, ja olen nähnyt sen elokuvateatteri Orionin Roland af Hällström -sarjassammekin vain kuluneesta lähtömateriaalista valmistettuna loivana Betacam SP -videoheijastuksena. Myöskään tämän dvd:n kuvallinen laatu ei ole kovin hyvä, mutta ilmeisesti se on vedetty parhaasta säilyneestä lähtömateriaalista.
Vain kaksi tuntia
Perjantai, Maaliskuu 14th, 2008
VAIN KAKSI TUNTIA / Från sex till åtta. Suomi 1949. TY: Fenno-Filmi. T: Yrjö Rannikko. O+KS: Roland af Hällström. KU: Esko Töyri. M+LE: Tapio Ilomäki. N: Regina Linnanheimo (ylihoitajatar Magda), Liisa Tuomi (rouva Irja Kaarila), Eino Kaipainen (ylilääkäri Kaarlo Kaarila), Leif Wager (alilääkäri Alec von Wentell), Elvi Saarnio (Laila Niemikkö, ”toimeton nainen”), Leena Häkinen (Tellervo Ritvala, nuori morsian), Martti Katajisto (Pelle Teiri, nuori sulhanen), Saara Ranin (sisar Varma), Kalle Viherpuu (konstaapeli), Rauha Rentola (rouva Maj-Lis von Wentell), Kyllikki Forssell (sisar Kaarina). Mustavalkoinen, 1,33:1, 96 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Fenno) 14.3.2008
Vain kaksi tuntia pikkukaupungin sairaalassa voi olla täynnä draamaa, rakkautta ja kuolemaa. Vaikka Roland af Hällströmin Vain kaksi tuntia on monihenkilöinen elokuva, ytimessä on triangelidraama osapuolinaan turhautunut rouva (Liisa Tuomi), työlleen kaiken uhraava ylilääkäri (Eino Kaipainen) ja rouvaa lohduttava nuorempi lääkäri (Leif Wager). Esko Töyrin voimakastunnelmaisessa kuvauksessa on mielenkiintoisia kuvakulmia, kameranliikkeitä ja sielukkaita lähikuvia. Kaipainen oli jo tässä vaiheessa leimautunut esittämään velvollisuudentuntoisia miehiä, joiden vaimoja vetävät vieraat miehet. Regina Linnanheimo yllättää esittämällä normaalia, tunnollista roolia. Liisa Tuomen tulkitseva tyydyttämätön rouva joutuu kohtalokkaaseen auto-onnettomuuteen hurjastellessaan salakohtaamiseen pahamaineiseen hotelliin, ja vain taiturimainen leikkaus voi pelastaa hänet. Jännitystä yllin kyllin kahdeksi tunniksi.
Elokuva on hienosti dvd-masteroitu, ja Töyrin sävykkäästä kuvauksesta saa mainiosti selvää, vaikka lähtömateriaalissa on ilmeisesti ollut paikoitellen puutteita. Elokuvasta ei ole filmiesityskopiota olemassa, ja olen nähnyt tämän aiemmin Orionin Roland af Hällström -sarjassakin vain digibetaheijastuksena.
Hallin Janne
Perjantai, Tammikuu 25th, 2008
HALLIN JANNE / Hallin Janne. Suomi 1950. TY: Fenno-Filmi. TJ: Mauno Mäkelä. O+KS: Roland af Hällström – Juha Mattilan eli Hallin Jannen tiettävästi itse sepittämästä arkkiveisusta ja kansanballadista (1868). KU: Esko Töyri. LA: Leo Lehto. M+LE: Tapio Ilomäki. ”Hallin Janne” es. Olavi Virta. Ä: Gösta Salminen. KP: Porvoo, Kuorevesi, Hämeenlinna, Santahamina. N: Helge Herala (Hallin Janne), Eeva-Kaarina Volanen (Leena Matildantytär), Rauha Rentola (Alexandra Erling, Mattilan Sandra), Laila Jokimo (kreivitär Marina, kenraalin rouva), Harri Sinijärvi (Santtu, Hallin renki), Elvi Saarnio (Anushka), Aarne Laine (postinkuljettaja Matti Alatalo), Åke Lindman (kapinallinen vanki), Eino Kaipainen (vallesmanni), Olavi Virta (viisujenmyyjä). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 107 min
Ei tekstityksiä
Finnkino (Fenno) 25.1.2008
Elokuvahanke Hallin Janne oli ollut Mäkelän suvun Väinän Filmilla vireillä jo vuonna 1938, mutta hanke raukesi silloin ja elvytettiin vasta vuonna 1950 Mäkelöiden tuolloisessa tuotantoyhtiössä Fenno-Filmissä. Adams-Filmin tuottaman Rosvo Roopen saama suosio vakuutti oli vakuuttanut muut tuotantoyhtiöt kansanballadeihin perustuvien elokuvien vetävyydestä. Esikoisroolinsa nimiosassa sai nuori turkulainen upseeriperheen vesa Helge Herala, ja alkuperäistä arkkiveisua laulaa elokuvassa Olavi Virta. Tapahtumat sijoittuvat samalle hurjalle 1860-luvulle, jolloin Etelä-Pohjanmaalla riehuivat puukkojunkkarit. Hallin Janne on raju hämäläinen markkinasankari ja naistenmies, joka tuomitaan Hämeenlinnan vankilan kautta Siperiaan.
Esko Töyri on kuvannut elokuvan loisteliaasti, ja hyvä dvd-masterointi tekee sille oikeutta.
Fenno-Filmi yllättää (4 erillistä levyä)
Perjantai, Toukokuu 19th, 2006
HOUKUTUSLINTU, Suomi 1946, O: Roland af Hällström, N: Laila Jokimo, Eino Kaipainen, Eero Leväluoma, 78 min
KULTAINEN KYNTTILÄNJALKA, Suomi 1946, O: Edvin Laine, N: Edvin Laine, Mirjami Kuosmanen, Mirjam Novero, 105 min
PIKAJUNA POHJOISEEN, Suomi 1947, O: Roland af Hällström, N: Ansa Ikonen, Leif Wager, Liisa Tuomi, 97 min
LÄPI USVAN, Suomi 1948, O: Roland af Hällström, N: Leif Wager, Gunvor Sandkvist, Mirjami Kuosmanen, 94 min
Kaikki 1:1,33, mono, Finnkino 19.5.2006
Finnkinon suomalaisten elokuvien julkaisuohjelmassa on ilmestynyt yllättävä erä Fenno-Filmin tuotantoa. Elokuvia ei ole milloinkaan ennen julkaistu kotitallenteina, ja tv-lähetyksistäkin on kulunut jo sukupolvi. Niiden tarinat rikoksesta ja seksistä ovat puhdasta melodraamaa mutta samalla ajankuvaa sodanjälkeisestä todellisuudesta. Ennen kaikkea nousee esiin Roland af Hällström. Suomen ensimmäisen elokuvan historian kirjoittaja aloitti ohjaajana 1930-luvulla ja tuli sodan jälkeen Teuvo Tulion apulaisohjaajaksi.
Fenno-Filmillä hänen uransa käynnistyi Houkutuslinnulla (1946), jossa vaikutteet Tuliolta ja 1930-luvun ranskalaisesta elokuvasta olivat ilmeiset. Tulio-yhteyttä vahvisti säveltäjä Tapio Ilomäki. Väkevän visuaalisen ilmeen takasi Esko Töyri, josta tuli af Hällströmin loppu-uran pääkuvaaja. Käsikirjoittaja näissä Fenno-filmeissään oli ohjaaja itse nimimerkillä Vilho Hela. Houkutuslinnun juoni on Tulio-kaavan käänteisversio: prostituoitu pakenee kaupungin turmelusta maaseudulle, jonka luminen puhtaus on urbaanin pimeyden vastakohta. Dvd:llä leikkaamattomana nähtävä naisten saunakohtaus hämmästyttää luonnollisella kauneudellaan ja sisältämällään juonenkäänteellä. Tanssijatar Laila Jokimo kantaa elokuvauransa ainoan pääroolin sielukkaasti herkissä erikoislähikuvissa. Elokuva menestyi myös Ranskassa.
Pikajuna pohjoiseen (1947) oli af Hällströmin kunnianhimoisimpia töitä, junaelokuvan historian kiehtova suomalaisnäyte, jossa on kansainvälisten mallien mukainen ”all star cast”. Kohtalokkaan yöjunan makuuvaunu on rikoksen ja erotiikan tyyssija, jossa junasymboliikka ja kellosymboliikka on ladattua. Kolme naista kohtaa yön mittaan hurmion huipun. Ansa Ikonen on parhaimmillaan tulkitessaan hänelle poikkeuksellisessa roolissa aikuisen rouvan kiellettyä halua tavalla, jossa on Anna Kareninan ulottuvuuksia. Liisa Tuomi on sävähdyttävä tanssijatar, joka kohtaa tuntemattomana matkustaessaan vielä salaperäisemmän Leif Wagerin. Ensimmäinen sodanjälkeinen Miss Suomi Anja Kola nähdään vastavihittynä morsiamena häämatkallaan.
Ote herpaantui elokuvassa Läpi usvan (1948), jossa väkevän kuvallisuuden korvasi liiallinen puhetulva, ja kaupungin paheiden innoittuneen kuvauksen tilalla nähtiin väsyneitä kliseitä. Elokuvaa eivät pelasta edes Gunvor Sandkvist ensimmäisessä elokuvaroolissaan eivätkä Mirjami Kuosmanen ja äitiä esittävä Saara Ranin naisina, jotka saavat kärsiä Leif Wagerin joutumisesta viinan ja seksin kurimukseen. Elokuva telottiin sensuurissa, mutta dvd-versio on leikkaamaton.
Aikansa ahkerin elokuvaohjaaja Edvin Laine ohjasi tavallisesti SF:lle mutta ehti vierailla myös Fennolla ohjaamassa Kultaisen kynttilänjalan (1946), niin hillittömän ylitseampuvan ja vanhanaikaisen rikosmelodraaman, että se olisi voinut valmistua 50 vuotta aiemmin. Tolkuttoman elokuvan kiehtovia kohtauksia on Schubertin serenadijakso, jonka aikana nähdään ilmeiden ja reaktioiden montaasi loistavina karikatyyreinä. Häikäilemätöntä roistoa esittää ohjaaja itse, ja naista, jota miehen vaarallinen seksuaalisuus kiehtoo, hänen vaimonsa Mirjam Novero elokuvadebyytissään.
