Archive for the ‘Ford Glenn’ Category

Midwayn taistelu

Keskiviikko, Lokakuu 6th, 2010

2010.10.23.-Midway

MIDWAYN TAISTELU / Slaget om Midway (Midway). USA © 1976 Universal Pictures. T: Walter Mirisch. O: Jack Smight. KS: Donald S. Sanford. KU: Harry Stradling, Jr. LA: Walter H. Tyler (art dir.). ET: Jack McMaster. M: John Williams. Ä: Roger Sword, James Troutman. LE: Robert Swink, Frank J. Urioste. N: Charlton Heston (kapt. Matt Garth), Henry Fonda (amir. Chester W. Nimitz), James Coburn (kapt. Vinton Maddox), Glenn Ford (kontra-amiraali Raymond A. Spruance), Hal Holbrook (komentaja  Joseph Rochefort), Toshiro Mifune (amir. Isoroku Yamamoto), Robert Mitchum (amir. William F. Halsey), Cliff Robertson (komentaja Carl Jessop), Robert Wagner (komentajakapt. Ernest L. Blake), Robert Webber (kontra-amir. Frank J. ”Jack” Fletcher), Ed Nelson (amir. Harry Pearson), James Shigeta (vara-amir. Chuichi Nagumo), Christina Kokubo (Haruko Sakura), Biff McGuire (kapt. Miles Browning), Glenn Corbett (komentajakapt. John Waldron), Edward Albert (ltn. Tom Garth), Pat Morita (kontra-amir. Ryunosuke Kusaka), Dabney Coleman (kapt. Murray Arnold), Tom Selleck (kapteenin avustaja). Väri, 2,35:1, Dd mono, 126 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film (Universal) 6.10.2010

Toisen maailmansodan taisteluelokuvien perinteinen genre oli joutunut murrostilaan 1960-luvun metagenre-elokuvien myötä, mutta vanhakantaisia sotaeepoksia tehtiin silloin tällöin edelleen. Mirisch- ja Universal -yhtiöiden supertuotanto Midwayn taistelu käsittelee Tyynenmeren sodan käännekohtaa. Siihen on miksattu runsaasti otoksia aikaisemmista elokuvista, sekä näytellyistä että fiktiivisistä. Käsittelytapa on Atlantin valli murtuu -mallin mukaisesti monitarinainen, ja mukaan on saatu monta tähteä, osittain samoja kuin aikaisemmissakin sotaa käsittelevissä suurelokuvissa. Elokuva on osittain fiktiivinen ja kiinnostava sotahistorian ystäville myös virheiden ja epäjohdonmukaisuuksien bongaamiseksi.

Aikansa elokuvateattereissa Midwayn taistelua esitettiin Sensurround-menetelmällä. Kyseessä oli toinen Sensurround-elokuva.

Dvd on laadukkaasti masteroitu.

Posted in Coburn James, Fonda Henry, Ford Glenn, Heston Charlton, Holbrook Hal, Mifune Toshiro, Mirisch Walter, Mitchum Robert, Morita Pat, Robertson Cliff, Shigeta James, Smight Jack, Stradling Harry Jr., Wagner Robert | No Comments »

John Wayne 100 v (Paramount, 15 erillistä julkaisua)

Keskiviikko, Kesäkuu 27th, 2007

John Waynen kaksi hattua tähtenä ja tuottajana

Paluuta ei ole SCE [= Special Collector's Edition] (The High and the Mighty, William Wellman, US 1954)
Hondo – yksinäinen vaeltaja (Hondo, John Farrow, US 1953)
Valkoinen helvetti SCE (Island in the Sky, John Farrow, US 1953)
Lännen hurjapäät SCE (McLintock!, Andrew V. McLaglen, US 1963)
Aurinkojumalan aarre SCE (Plunder in the Sun, John Farrow, US 1953) T: Wayne
7 miestä jäljellä SCE (7 Men from Now, Budd Boetticher, US 1956) T: Wayne
Mies holvissa (Man in the Vault, Andrew V. McLaglen, US 1956) T: Wayne
Pelon ympyrä (Ring of Fear, James Edward Grant, US 1954) T: Wayne
Puuman jäljillä (Track of the Cat, William Wellman, US 1954) T: Wayne
Kova kuin kivi (True Grit, Henry Hathaway, US 1969)
El Dorado (El Dorado, Howard Hawks, US 1966)
Rio Lobo facelift (Rio Lobo, Howard Hawks, US 1970)
Ensi voitto (In Harm’s Way, Otto Preminger, US 1965)
Voittamattomat veljekset (The Sons of Katie Elder, Henry Hathaway, US 1965)
Mies, joka ampui Liberty Valancen (The Man Who Shot Liberty Valance, John Ford, US 1962)
Paramount 27.6.2007

John Waynen 100-vuotispäiväksi Paramount julkaisee 15 dvd:tä hänen supertähtikaudeltaan. Hän oli tehnyt jo 120 elokuvaa ja perustanut oman tuotantoyhtiön, joka sai nimekseen Batjac. Oli vaikeaa pitää sekä näyttelijän että tuottajan hattua, ja yleensä Wayne delegoi tuottajan työt muille.

Kuusi elokuvaa on ennen julkaistu. John Ford -klassikko Mies, joka ampui Liberty Valancen (1962) kyseenalaistaa legendan käsitteen. Otto Premingerin Tyynenmeren sotasaaga Ensi voitto (1965) on modernisti monitarinainen. Howard Hawksin El Dorado (1966) on ohjaajan viimeinen hyvähkö elokuva. Henry Hathawayn Kova kuin kivi (True Grit) -elokuvassa (1969) vakuuttaa viimeinen puolituntinen. Hathawayn Voittamattomat veljekset (The Sons of Katie Elder, 1965) ja Hawksin Rio Lobo (1970) ovat vaatimattomampaa rymistelyä.

Todellisia löytöjä ovat Batjac-harvinaisuudet, joista monia ei ole nähty kunnolla sukupolviin. Waynen pääteoksiin kuuluu Hondo (1953), jonka ohjasi John Farrow, Mian isä. Paluuta ei ole (The High and the Mighty, 1955) oli ensimmäinen ”vaara lentomatkalla” -spektaakkeli. Sen ohjasi William A. Wellman, jolta julkaistaan myös Valkoinen helvetti (Island in the Sky, 1953), iskevä talvisen pakkolaskun draama. Vaatimaton Lännen hurjapäät (McLintock!, 1963) on Kuinka äkäpussi kesytetään villissä lännessä. Maureen O’Hara harrastaa siinä Waynen kanssa mutapainia.

Mukana on myös Batjac-elokuvia, joissa Wayne ei näyttele. Seitsemän miestä jäljellä (1954) on vuoden dvd-tapauksia, elokuva, jossa tiimi Budd Boetticher, Burt Kennedy ja Randolph Scott löysi reseptin yhteen kaikkien aikojen western-sarjoista. John Farrowin Aurinkojumalan aarre (Plunder in the Sun, 1953), pääosassa Glenn Ford, on mustaa elokuvaa Meksikon auringon alla. William A. Wellmanin talvisen melodraaman Puuman jäljillä (1954) pääosassa luimistelee Robert Mitchum. Nämä Batjac-elokuvat ilmestyvät Special Collector’s Edition -julkaisuina, joissa on pätevät kommenttiraidat ja liitedokumentit. Riisuttuina laitoksina ilmestyvät erikoisuudet Pelon ympyrä (1954), jossa Mickey Spillane nappaa tappajan sirkuksessa sekä Mies holvissa (1956), jossa lukkoseppä joutuu gangsterin seittiin.

Masterointi on kauttaaltaan hyvää.

Posted in Boetticher Budd, Farrow John, Ford Glenn, Ford John, Hathaway Henry, Hawks Howard, Kennedy Burt, McLaglen Andrew V., Mitchum Robert, O'Hara Maureen, Preminger Otto, Scott Randolph, Wayne John, Wellman William, Yleinen | No Comments »

Mies Coloradosta ja Kuolemanloukku O.K. Corral

Keskiviikko, Kesäkuu 14th, 2006

Sheriffejä, jotka pudottivat tähtensä maahan

MIES COLORADOSTA (The Man from Colorado), USA 1948, ohjaus Henry Levin, pääosissa Glenn Ford, William Holden, 1:1,33, DD 1.0 mono, 95 min. Universal Finland 14.6.2006

KUOLEMANLOUKKU O.K. CORRAL (Gunfight at O.K. Corral), USA 1957, ohjaus John Sturges, pääosissa Burt Lancaster, Kirk Douglas, Rhonda Fleming, Jo Van Fleet, 1:1,78, DD mono, 118 min, Paramount Collection 27.9.2006

Lännenelokuvan dvd-vuosi on ollut erinomainen, ja siihen on sisältynyt myös löytöjä. Sellainen on Mies Coloradosta (1948). Glenn Ford (1916–2006) on siinä poikkeuksellisessa roolissa everstinä, jonka sodan raakuus on tehnyt hulluksi. Sisällissota on päättynyt, mutta kun viisaana lakimiehenä tunnettu eversti palaa kotiseudulleen kaivoskaupungin tuomariksi, hänen käytöksensä on niin loukkaavaa, että se lietsoo uuden pienimuotoisen sisällissodan. Yllättävässä tarinassa William Holden esittää sheriffiä, joka kääntyy lainsuojattomien puolelle, ja hurjassa lopussa sodalta siihen asti säästynyt kaupunki syttyy tuleen.

Kuolemanloukku O.K. Corral (1957), yksi legendan monista filmatisoinneista, säilyttää erikoisasemansa mietteliäällä ja pohdiskelevalla tyylillään. Se kertoo tutun tarinan tuoreella otteella (käsikirjoitus Leon Uris). Burt Lancaster (Wyatt Earp) on hillityimmillään ja delegoi virnistelyosaston Kirk Douglasille (Doc Holliday). Elokuvassa on pikkurooleja myöten kiinnostava näyttelijäkaarti, veteraaneista tulokkaisiin. Dennis Hopper jää mieleen Billy Clantonina, jonka kohtalossa kiteytyy väkivallan turhuuden teema.

Eräissä Hollywoodin avainelokuvissa (Sheriffi, Armottomat, Likainen Harry) nähdään kuva, jossa sheriffi pudottaa tähtensä maahan. Tämä ladattu ele nähdään myös näissä molemmissa elokuvissa.

Kummatkin elokuvat ovat dvd-ensijulkaisuja, ja molempien värimasterointi on komeaa.

Posted in Douglas Kirk, Fleming Rhonda, Ford Glenn, Holden William, Hopper Dennis, Lancaster Burt, Levin Henry, Sturges John, Uris Leon, Yleinen | No Comments »

Western-löytöjä

Tiistai, Maaliskuu 21st, 2006

THE TEXAS RANGERS, USA 1936, O: King Vidor, N: Fred MacMurray, mustavalkoinen, 1:1,33, mono, 94 min.
TEXAS LIEKEISSÄ (The Texans), USA 1938, O: James Hogan, N: Randolph Scott, Joan Bennett, mustavalkoinen, 1:1,33, mono, 90 min.
VALKONAAMA (The Paleface), USA 1948, O: Norman Z. McLeod, N: Bob Hope, Jane Russell, väri, 1:1,33, mono, 87 min.
LIEKEHTIVÄ ERÄMAA (The Violent Men), USA 1954, O: Rudolph Maté, N: Glenn Ford, Barbara Stanwyck, Edward G. Robinson, väri, 1:2,55, DD 3.0, 92 min.
Universal 2006

Dvd-aikakauden iloihin kuuluu se, että lännenelokuvan ystävälle tulee nähtäväksi suomalaisin tekstein elokuvia, joita ei ole maassamme milloinkaan nähty sitten alkuperäisen elokuvateatterikierroksen. Universal on tuonut nyt maahan neljä tällaista A-westerniä eli kalliita tuotantoja, joissa on parhaita ohjaajia ja näyttelijöitä ja mahtavaa epiikkaa.

The Texas Rangers (1936) nähtiin maassamme aikoinaan nimellä Texasin kuolemaneskadroona. Ohjaaja oli itse King Vidor, joka teki lännenelokuvia harvakseen, mutta tulokset olivat aina persoonallisia. Vaikka tarina on tässä rutiinimainen, elokuvassa on poikamaista kertomisen iloa, erikoisia maisemia, värikkäitä hahmoja ja aitoa tunnetta, olihan ohjaaja itsekin texasilainen. Tarina kertoo kolmesta konnasta, joista kaksi liittyy Texas rangereihin voidakseen paremmin suunnitella ryöväyksiään. Kaikki muuttuu, kun heidän käsiinsä tulee intiaanien murhaaman perheen orpolapsi. Varsinainen juoni liittyy karjakuninkaan julmaan valtapeliin. Fred MacMurray ja Jack Oakie (Diktaattorin Napaloni) ovat velmuja pääosissa, ja elokuvan kuuluisimmassa kohtauksessa jälkimmäinen kohtaa järkyttävän lopun korttipöydässä.

Texas liekeissä (1938) on historiallinen taru Texasin jälleenrakennuksesta sisällissodan jälkeisinä sekasorron vuosina. Joan Bennett esittää köyhtynyttä suurtilallista, joka valmistelee kapinaa jenkkejä vastaan, kunnes Randolph Scott pelastaa hänet viemällä hänen valtavan karjalaumansa Abileneen. Eeppisen vaelluksen aikana kohdataan jenkkiroistoja, vihaisia intiaaneja, jättivirtoja ja lumimyrskyjä, ja loppua hallitsee tunne aikakauden muuttumisesta.

Valkonaama (1948) esitteli kaksi lännenkomedian mainioimpiin kuuluvaa hahmoa. Bob Hope sai uransa huippuroolin pelkurimaisena hammaslääkärinä nimeltä Painless Potter. Jane Russell osoitti komediennen lahjansa Calamity Janena. The Dirty Shame Saloonissa Potter saa sankarin maineen, kun Jane ampuu salaa hänen puolestaan. Toinen käsikirjoittaja Frank Tashlin sai sittemmin ohjata tätäkin paremman jatko-osan. Bob Hope kuului myös Spede Pasasen lännenparodioiden esikuviin.

Liekehtivä erämaa (1954) kuuluu niihin vuosikymmenensä suuriin lännenelokuviin, joissa oli Shakespearen tragedioiden henkeä. Edward G. Robinson esittää rampaa karjakuningasta, jonka vallanhimoista laajentumista kannustaa Barbara Stanwyck Lady Macbethin hurjuudella. Glenn Ford on tullut länteen lääkärin määräyksestä parantumaan sisällissodan haavoista, mutta kun hänen cowboynsa murhataan, hän kokoaa piirikunnan pientilalliset sotaan hirmuvaltiasta vastaan.

Julkaisuista kaksi ensimmäistä on vedetty upeista mustavalkoisista mastereista, Valkonaama ilahduttaa Technicolor-sävyillään, ja Liekehtivässä erämaassa on oikeaoppinen erikoisleveä scope.

Posted in Bennett Joan, Ford Glenn, Hope Bob, MacMurray Fred, Maté Rudolph, Oakie Jack, Robinson Edward G., Russell Jane, Scott Randolph, Stanwyck Barbara, Tashlin Frank, Vidor King, Yleinen | No Comments »

Gangsterikuningas (The Big Heat) ja Serpico

Keskiviikko, Helmikuu 15th, 2006

Lahjomattomia poliiseja

GANGSTERIKUNINGAS (The Big Heat), USA 1953, O: Fritz Lang, N: Glenn Ford, Gloria Grahame, Lee Marvin, 1:1,33, DD mono.

SERPICO – KADUN TIIKERI, USA 1973, O: Sidney Lumet, N: Al Pacino, 1:1,85, DD 2.0.
Universal 15.2.2006

Tarina rivipoliisista, joka joutuu hengenvaaraan korruption kohdatessaan, on elokuvien toistuva teema. Suomen Universal on julkaissut siitä samana päivänä kaksi klassista tulkintaa, jotka eivät voisi olla erilaisempia. Kumpikin kuvaa lahjonnan syöpämäistä leviämistä, joka halvaannuttaa kokonaisen kaupungin.

Gangsterikuninkaassa vakuuttavat Fritz Langin kuvailmaisun lakoninen voima ja naisnäyttelijöiden yllättävät tulkinnat. Marlon Brandon sisko Jocelyn Brando esittää poliisin temperamenttista vaimoa, ja Gloria Grahame on kaikkien aikojen film noir -kuningattaria. ”Olen ostanut hajuvettä, joka karkottaa miehiä ja houkuttelee hyttysiä”, hän murjaisee Lee Marvinille, joka kostaa viimein heilansa tempaukset kuumalla kahvilla.

Serpico on Sidney Lumetin ja Al Pacinon huippusaavutuksia, tosipohjainen eepos hippipoliisista, joka rakastaa oikeudenmukaisuutta ja vaarantaa henkensä kieltäytymällä lahjuksista. Helmeilevän musiikin sävelsi Mikis Theodorakis. New Yorkin kadun todellisuus on vangittu värikkäästi luonnonvalossa, jolle dvd-masterointi tekee oikeutta.

Mustavalkoisena studiovalossa kuvattu Gangsterikuningas on masteroitu Sony Columbian restauroidusta laitoksesta. Jostakin syystä juuri tämä elokuva kuuluu niihin, joiden koko räjähtävä voima vaatii mahdollisimman ison kankaan.

Posted in Anderson Ken, Brando Jocelyn, Ford Glenn, Grahame Gloria, Lang Fritz, Lumet Sidney, Marvin Lee, Pacino Al, Theodorakis Mikis, Yleinen | No Comments »