Archive for the ‘Eichinger Bernd’ Category

Christiane F. – tyttö metroasemalta

Keskiviikko, Tammikuu 13th, 2010

2010.01.30.-Christiane-F

CHRISTIANE F. – TYTTÖ METROASEMALTA / Vi barn från Bahnhof Zoo (Christiane F. – wir Kinder vom Bahnhof Zoo). Saksa (c) 1981 Solaris Filmproduktionsgesellschaft GmbH. T: Bernd Eichinger, Hans Kaden, Bertram Vetter, Hans Weth. O: Ulrich Edel. KS: Ulrich Edel, Kai Hermann, Horst Rieck, Herman Weigel – Christiane F.:n kirjasta (1979). KU: Jürgen Jürges, Justus Pankau. M: David Bowie, ”Look Back In Anger”, ”V2 Schneider”, ”TVC15″, ”Station To Station”, ”Heroes/Helden”, ”Stay”, ”Sense Of Doubt”, ”Boys Keep Swinging”, ”Warszawa”. N: Natja Brunckhorst (Christiane), Thomas Haustein (Detlev), David Bowie omana itsenään. Väri, 1,33:1, DD 2.0, [kansitieto 138 min], tod. 126 min
Lyhyt versio.
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scantrade) 13.1.2010

Christiane F.:n muistelmat elämästään 12-15 -vuotiaana heroiiniaddiktina ja prostituoituna vuosina 1975-1978 herättivät vakavaa keskustelua Länsi-Saksassa, kun ne julkaistiin ensin jatkosarjana Stern-lehdessä ja sittemmin kirjana. Ne toivat  julkisen keskustelun piiriin varhaisteini-ikäisten vaarallisten huumeiden käytön yleisyyden. Samoin prostituution välttämättömyyden kalliiden huumeiden rahoituskeinona. Ja myös alaikäisten järjestelmällisen seksuaalisen hyväksikäytön laajuuden.

Vaikka Christiane F.:n kirja ja siitä tehty elokuva esittävät heroiiniriippuvuuden äärimmäisenä alennustilana ja kuvaavat cold turkey -vieroitusoireiden järkyttävyyden, seurauksena oli kuitenkin, että Christiane F.:stä tuli roolimalli ja Bahnhof Zoosta nuorten matkailijoiden turistikohde. David Bowien parhaisiin kuuluvat kappaleet kuten ”Heroes” tuovat elokuvaa aitoa äänimaisemaa.

Järkyttävä elokuva, ohjaaja Uli Edelin läpimurtoteos,  kuuluu Lukas Moodyssonin herätteenantajiin.

Dvd:n masterointi on vaatimatonta tasoa. Tarjolla oleva versio on lyhennetty.

Päätepysäkki Brooklyn (Last Exit to Brooklyn)

Keskiviikko, Tammikuu 23rd, 2008

20090724-last-exit-to-brookyn.jpg

PÄÄTEPYSÄKKI BROOKLYN / PÄÄTEASEMA BROOKLYN (Last Exit to Brooklyn). USA/Iso-Britannia/Saksa (c) 1989 Neue Constantin Film. T: Bernd Eichinger. O: Uli Edel. Hubert Selby, Jr.:n romaanista (1964, suom. 1983 Markku Salo / Johanna Kustannus). KU: Stefan Czapsky. M: Mark Knopfler. N: Stephen Lang (Harry Black), Jennifer Jason Leigh (Tralala), Burt Young (Big Joe), Peter Dobson (Vinnie), Jerry Orbach (Boyce). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD 5.1, 99 min
Future Film 23.1.2008

Hubert Selby, Jr.:n romaani Päätepysäkki Brooklyn oli rankka, kokeellinen, tajunnanvirtaan ja kielen rikkomiseen perustuva romaani, joka jakautuu kuuteen osaan. Väkivaltainen jengi käy lomailevien merimiesten kimppuun. Transuhuora Georgette joutuu väkivaltaiseen seuraan. Juoppo perheenisä pakottaa moottoripyöräkorjaajan naimisiin lihavan tyttärensä kanssa. Nuori prostituoitu Tralala auttaa ryöstämään asiakkaansa mutta joutuu ryhmäraiskauksen uhriksi. Lakon aikana paljastuu, että ay-aktivisti Harry on tuhlaillut liiton rahoja homosteluun.

Selbyn oli vaikea saada romaaniaan julki 1960-luvulla, ja viimein sen otti ohjelmistoonsa Grove Press. Monessa maassa sen julkaisijoita uhkasivat painokanteet. Onkin merkittävää, että saksalaiset Bernd Eichinger ja Uli Edel saivat aiheesta tehdyksi elokuvan sen järkyttäviä tapahtumia vesittämättä. Se kuvastaa myös sitä, miten aika oli muuttunut 20 vuodessa.

Elokuvaa tehtäessä aihe muuttui kuitenkin enemmän kohti virtaviivaista tarinaelokuvaa. Eichinger ja Edel olivat saaneet kansanvälistä menestystä projektillaan Christiane F. – tyttö metroasemalta (1981). Tunnustusta heille siitä, miten rankkoja teemoja he ovat tuoneet valtavirtaelokuvan piiriin. Monimutkainen yhtälö ei mielestäni noissa heidän 1980-luvun elokuvissaan kuitenkaan taiteellisesti toteutunut. Eichinger-Edel -tuotanto Baader Meinhof Komplex (2008) sen sijaan on mielestäni aidosti kompleksinen ja yllättävä suuren yleisön elokuva.

Toisesta Selbyn pääteoksesta Unelmien sielunmessu (1978) syntyi moderni elokuvaklassikko Darren Aronofskyn ohjauksessa (2000). Siinä on rohkean nerollista otetta, jollaista Päätepysäkki Brooklynista puuttuu.