HINDENBURG (The Hindenburg), USA (c) 1975 Universal Pictures. T+O: Robert Wise. KS: Nelson Gidding – tarina: Richard Levinson, William Link – Michael M. Mooneyn kirjasta (1972). KU: Robert Surtees – Panavision. M: David Shire. N: George C. Scott (ev. Franz Ritter), Anne Bancroft (kreivitär Ursula), William Atherton (Boerth), Roy Thinnes (Martin Vogel), Gig Young (Edward Douglas), Burgess Meredith (Emilio Pajetta), Charles Durning (kapt. Pruss). Väri, anamorfinen 2,35:1 [väärä kansitieto 1,85:1], DD stereo, 121 min
Suom. tekstit
Future Film 7.10.2009
Robert Wise (1914-2005) oli Hollywood-ammattilainen, jonka uraan kuului sekä kaikkien aikojen jymymenestyksiä (The Sound of Music) että napakoita pienen budjetin helmiä (Viimeinen isku). Hän kuului myös niihin, jotka halusivat kokeilla kykyjään kaikkien lajien parissa. Hindenburg, jossa Wise oli tuottajana ja ohjaajana, oli tavallista laadukkaampi panos katastrofielokuvan lajiin. Lähtökohtana on tositapahtuma. Hitlerin valtakunnan propagandaylpeys, maailman suurin ilmalaiva Zeppelin lensi Atlantin yli, mutta räjähti kappaleiksi New Yorkissa vuonna 1937. Michael M. Mooneyn kirjan pohjalta käsikirjoitukseen on rakennettu salaliittojuoni, josta natsitkin saavat hyvissä ajoin vihiä. Zeppeliini lähtee silti matkaan muassaan Luftwaffen eversti Ritter (George C. Scott) ja Gestapon Hauptsturmführer Vogel (Roy Thinnes). Katastrofielokuvien Grand Hotel -tyyliin tarina on täynnä vinjettimäisesti piirrettyjä henkilöhahmoja, joita tulkitsee tähtikaarti. Erikoisuutena tässä on se, että Agatha Christie -tyyliin nähtävästi kaikilla on syytä suunnitella sabotaasia, eli jokainen on epäilty. Hahmoista mielenkiintoisin on natsismia inhoava kreivitär Ursula (Anne Bancroft). Elokuvan tekninen suoritus on korkeatasoinen, ja Albert Whitlockin ja Glen Robinsonin kuvalliset erikoistehosteet parasta laatua. Ilmailun historiasta kiinnostuneille elokuva on varmaankin herkkua. Kyseessä ei ole kuolematon merkkiteos, mutta laajakangaskuvissa suunnattomasta ilmalaivasta on outoa lumousta. Tarjolla on alkuperäisversio, jonka kliimaksissa mustavalkoinen ja värillinen kuvaus vuorottelevat.
