Archive for the ‘Day Doris’ Category

Mies, joka tiesi liikaa (1956)

Keskiviikko, Joulukuu 3rd, 2008

20090121-the-man-who-knew-too-much-1955.jpg

The Man Who Knew Too Much. USA 1956. [Valmistus- ja copyright-vuosi 1955]. O: Alfred Hitchcock. N: James Stewart, Doris Day. Väri, 1,85:1, DD 2.0 mono, 115 min The Alfred Hitchcock Collection -laitos, alk. USA 2001, Suomi 2001 (Hitchcock Collection 1). Lisäaineistoja: – Liitedokumentti: The Making of the Man Who Knew Too Much (2000, O: Laurent Bouzereau), mukana tuottaja Herbert Coleman, käsikirjoittaja John Michael Hayes, lavastaja Henry Bumstead, Steven C. Smith ja Patricia Hitchcock O’Connell, 34 min. – Kuvagalleria. – Trailerikokoelma. Sisältyy boksiin Alfred Hitchcock (The Ultimate Alfred Hitchcock Collection) (box, 2008, 23 elokuvaa). Universal Pictures Finland, 3.12.2008

Alfred Hitchcockin pääteoksiin kuuluva Mies, joka tiesi liikaa oli hänen uransa ainoa uudelleenfilmatisointi. Liitedokumentilla on näytteitä ohjaajan vuonna 1934 Englannissa tekemästä alkuperäisestä filmatisoinnista. Hitchcock itse kommentoi kahden version eroa sanomalla, että ensimmäisen niistä teki amatööri ja toisen ammattilainen. Hitchcockin pääteosten joukossa Mies, joka tiesi liikaa on poikkeuksellinen siinä, että jännityksen keskipisteenä ei ole kumpikaan päähenkilöistä (James Stewart, Doris Day), vaan nämä jännittävät kidnapatun lapsensa puolesta.

Costa Rican sankari, Taisteleva 69., Kevätheila

Keskiviikko, Kesäkuu 27th, 2007

James Cagneyn harvinaisuuksia

COSTA RICAN SANKARI (Torrid Zone), USA 1940, ohjaus William Keighley, pääosissa James Cagney, Ann Sheridan, Pat O’Brien, 1:1,33 mv, DD 1.0, mukana Warner Night at the Movies -lisäohjelma (Santa Fe Trail traileri, uutiskatsaus Attention America: News of the Day, Ozzie Nelson & His Orchestra, Pony Express Days ja Tex Averyn animaatio A Wild Hare), pääkuva 84 min

TAISTELEVA 69. (The Fighting 69th), USA 1940, ohjaus William Keighley, pääosissa James Cagney, Pat O’Brien, Dennis Morgan, George Brent, Alan Hale, 1:1,33, DD 1.0 mono, mukana Warner Night at the Movies -lisäohjelma (uutiskatsauksia, Young America Flies, Humphrey Jenningsin ja Harry Wattin dokumenttielokuva London Can Take It!, Friz Frelengin animaatio Pilgrim Porky), mukana The Fighting 69th -kuunnelma, pääkuva 86 min

KEVÄTHEILA (The West Point Story), USA 1950, ohjaus Roy Del Ruth, pääosissa James Cagney, Virginia Mayo, Doris Day, Gordon McRae, Gene Nelson, Alan Hale, Jr., 1:1,33 DD 1.0 mono, mukana Warner Night at the Movies -lisäohjelma (uutiskatsauksia: Truman ja kylmä sota, Sports Parade: Granddad of Races, Friz Freleng -animaatio His Bitter Half, traileri), pääkuva 102 min

Warner Bros. Entertainment Finland 27.6.2007

James Cagney oli Warner Bros. -yhtiön pitkäaikainen tähti, räjähtävän energinen niin musikaaleissa, komedioissa kuin toimintaelokuvissakin. Monessa elokuvassa hänen vastanäyttelijänään oli Pat O’Brien, joka tyypillisesti esitti pappia tai poliisia siinä missä Cagney näytteli gangsteria.

Costa Rican sankari (1940) on yllättävä löytö Warnerin hyllyiltä. Se on eteläamerikkalaiseen banaanitasavaltaan sijoittuva seikkailuelokuva. Cagney esittää karskia päällysmiestä, joka joutuu poikkiteloin plantaasin vielä kovanaamaisemman omistajan kanssa: jälkimmäisen esittäjänä Pat O’Brien saa poikkeuksellisesti suurimman koviksen roolin. Valovoimaa tarjoaa yökerholaulajaa esittävä Ann Sheridan, vahvojen ja energisten naistähtien kulta-ajan ensiluokkainen edustaja, nopeiden sukkeluuksien syöttäjä.

Taisteleva 69. (1940), sekin William Keighleyn sujuvasti ohjaama, on ensimmäisen maailmansodan tarina, jossa todellisesta irlantilaisrykmentistä on tehty elokuvallinen legenda. Sotilaat temmataan rintamalle New Yorkin kaduilta, ja James Cagneyn esittämä sotamies omaksuu kroonisesti kaunaisen asenteen. Pat O’Brien esittää pappia, joka on tuon sotamiehen ainoa ystävä. Cagneyn merkitystä toimintaelokuvien sankarina korostaa, että hän kovanaaman rooleissaankin melkeinpä ylivertaisesti tulkitsi myös pelkoa ja kauhua, niin tässäkin.

Kevätheilassa (1950) Cagney nähdään eräässä leipälajissaan, musikaalissa. Hän esittää alamäkeen joutunutta Broadway-tuottajaa, joka pelastaa karrieerinsa valmistamalla huikean shown West Pointiin eli Yhdysvaltain kadettikouluun. Virginia Mayo esittää tuottajan kaiken kärsinyttä tyttöystävää ja mukana on myös nuori ja nouseva Doris Day, jonka lausahduksiin kuuluu: ”nyt olen tuote, en nainen”.

Elokuvien masterointi on ensiluokkaista, ja kussakin on katsomisen arvoinen Warner Night at the Movies -lisäaineisto. Paras tarjous on Costa Rican sankari, jossa on suorastaan Casablancan henkistä Warner-säihkettä.

Marlon Brando (3-dvd), Charles Bronson (3-dvd), Cary Grant (4-dvd)

Keskiviikko, Huhtikuu 11th, 2007

Kolme tähteä bokseissa

MARLON BRANDO CLASSICS -boksi (3-dvd)
HURJAPÄÄT (The Wild One, 1953), ohjaus Laslo Benedek, pääosissa Marlon Brando, Mary Murphy, Lee Marvin, 1:1,33, mono, 76 min
ALASTON SATAMA: SPECIAL EDITION (On the Waterfront, 1954), ohjaus Elia Kazan, pääosissa Marlon Brando, Eva Marie Saint, Karl Malden, Lee J. Cobb, Rod Steiger, 1:1,33, mono, Richard Schickelin ja Jeff Youngin kommenttiraita, mukana Kazanin haastattelu, dokumentti Contender: Mastering the Method (2001), pääkuva 103 min
ARMOTTOMAT (The Chase, 1966), ohjaus Arthur Penn, pääosissa Marlon Brando, Robert Redford, Jane Fonda, E.G. Marshall, Angie Dickinson, Miriam Hopkins, Robert Duvall, Diana Hyland, James Fox, 1:2,35, mono, 128 min
Sony / Universal 11.4.2007

CHARLES BRONSON CLASSICS -boksi (3-dvd)
VÄKIVALLAN VIHOLLINEN (Death Wish, 1974), ohjaus Michael Winner, pääosissa Charles Bronson, Hope Lange, Kathleen Tolan, Vincent Gardenia, 1:1,85, mono, 90 min
TERÄSHERMO (Breakout, 1975), ohjaus Tom Gries, pääosissa Charles Bronson, Robert Duvall, John Huston, Randy Quaid, Sheree North, 1:2,35, mono, 93 min
HAASTAJA (Hard Times, 1975), ohjaus Walter Hill, pääosissa Charles Bronson, James Coburn, Jill Ireland, Strother Martin, 1:2,35, mono, 90 min
Sony / Universal 11.4.2007

CARY GRANT: THE GENTLEMAN’S COLLECTION -boksi (4-dvd)
VARKAITTEN PARATIISI (To Catch a Thief), 1954, ohjaus: Alfred Hitchcock, pääosissa Cary Grant, Grace Kelly, 1:1,85, mono, neljä dokumenttia (2003): Writing and Casting To Catch a Thief; The Making of To Catch a Thief; Hitchcock and To Catch a Thief: An Appreciation; Edith Head: The Paramount Years, pääkuva 102 min
HÄTÄVALHE (Indiscreet), Iso-Britannia 1958, ohjaus: Stanley Donen, pääosissa Cary Grant, Ingrid Bergman, 1:1,78, mono, 96 min
LEMMENLAIVA (Houseboat), 1960, ohjaus Melville Shavelson, pääosissa Cary Grant, Sophia Loren, 1:1,78, mono, 105 min
MINKIN KOSKETUS (That Touch of Mink), 1962, ohjaus Delbert Mann, pääosissa Cary Grant, Doris Day, 1:2,35, mono, 95 min
Paramount 21.3.2007

VARKAITTEN PARATIISI: Special Collector’s Edition (2007), ks. tiedot yllä, uudelleenmasteroitu laitos, 1:1,78, DD surround, mukana uusi Peter Bogdanovichin ja Laurent Bouzereaun kommenttiraita ja edellisen laitoksen ekstrat
Paramount 23.5.2007

Marlon Brando Classics on julkaisu, josta ei dvd-boksi parane. Hurjapäät (1953) on nuorisokulttuurielokuvien kantateos, jossa kaksi prätkäjengiä riehuu pikkukaupungissa, ja Marlon Brando Lee Marvinin kanssa kukkoillessaan kiteyttää kuolemattomasti nuoren kapinallisen karismaa ja lapsellisuutta. Alaston satama (1954) on näyttelijöiden juhlaa, jossa Brandoa ympäröivät huiput Eva Marie Saintista Rod Steigeriin Elia Kazanin ohjauksessa. Tarjolla on elokuvan erikoisjulkaisu kommenttiraitoineen ja dokumentteineen, jotka kytkevät teoksen aikaansa. Armottomat (1966) on aikuisen Brandon parhaita elokuvia. Siinäkin on mukana huikea näyttelijäkaarti Jane Fondasta Robert Duvalliin, ja ohjaajana Arthur Penn oli parhaassa vireessään, vaikka ottikin yhteen tuottaja Sam Spiegelin kanssa. Kaikki kolme ovat ehdottomia Zeitgeist-elokuvia. Dvd-masterointi on hyvää, ja Alastomasta satamasta nähdään kuuluisa vuoden 1999 restauroitu laitos, joka hämmästyttää sitäkin, joka tuntee elokuvan hyvin.

Charles Bronson Classics esittelee kolme peräkkäin valmistunutta elokuvaa pitkän linjan toimintatähden uralta. Väkivallan vihollisessa (Death Wish, 1974) Bronson on pasifistinen arkkitehti ja aseistakieltäytyjä, jonka vaimo (Hope Lange) murhataan ja tytär pahoinpidellään loppuiäkseen mielisairaaksi. Koska New Yorkissa poliisi on voimaton tuntemattomia pahoinpitelijöitä kohtaan, rauhan miehestä tulee yhden miehen vigilantepartio, joka saa oman käden oikeutta harjoittaessaan katurikollisuuden putoamaan puoleen. Teräshermo (Breakout, 1975) tavoittelee rennompaa ja humoristisempaa toimintatyyliä tarinassa, jossa lentoyrittäjä Bronson vedetään murhaajaksi lavastetun Robert Duvallin pelastajaksi Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla. Haastaja (Hard Times, 1975) sijoittuu lamavuosien New Orleansiin, jossa katutappelija Bronson pitää puoliaan myös, kun vastuksena ovat kierot managerit. Debytoivan ohjaajan Walter Hillin tyyliä ei tässä vielä tunnista; uraansa aloittamassa oli tässä myös merkittävä toimintatuottaja Lawrence Gordon.

Cary Grant: The Gentleman’s Collection alkaa Varkaitten paratiisilla (1954), joka oli tähdelle käänteentekevä. Grantin ura oli ollut hiipumassa, mutta tällä elokuvalla Alfred Hitchcock käynnisti hänelle uuden loistokauden, joka jatkui hänen uransa loppuun eli seuraavat 12 vuotta. Elokuva on kevyttä viihdettä, mutta tavalla, joka vaati rautaista ammattitaitoa kaikilta osallistujilta. Hätävalhe (1958) rakentuu Ingrid Bergmanin ja Cary Grantin tähtikarismaan, joka oli kuolemattomasti testattu Hitchcockin Notorious-elokuvassa. Stanley Donenin romanttinen komedia perustuu ovelaan ideaan: paljon matkusteleva, sitoutumiskammoinen mies antaa ymmärtää olevansa naimisissa. Kun seurasta hurmaantunut nainen haluaa jatkaa iltaa, miehen ei tarvitse pelätä lyhytaikaista suhdetta vakavampaa. Miehen harrastama hämäys on siis vastakohta sille mitä pinnallisen seurustelun turuilla yleensä kuulee. Nainen pääsee pelistä selville, ja hänen suuttumuksensa tarjoaa poikkeuksellista komediaa, mutta tarina ei tietenkään pääty siihen. Samana vuonna Melville Shavelson ohjasi Grantia Lemmenlaivassa (1958), partnerina Sophia Loren. Ex-vaimonsa kuoltua Grant on saanut hoivaansa kolme lastaan, jotka tuskin tuntevat häntä, eikä varmaankaan pärjäisi ilman apuun ilmestyvää laulavaa lastenhoitajaa tässä esi-Sound of Musicissa. Delbert Mannin ohjaama Minkin kosketus (1962) kuului eroottisiksi tarkoitettujen Doris Day -komedioiden sarjaan, joissa partnerina oli ollut kolmesti Rock Hudson. Manttelin perii Cary Grant silminnähden vaivautuneena. Käsikirjoittajat Stanley Shapiro ja Nate Monaster kehittelevät tuttuja Doris Day -kaavojaan; tällä kertaa nainen on työtön tietokoneohjelmoija, ja kiinnostavinta elokuvassa ovat lyhyet näyt ajan tietokonemaailmasta. Mieleenpainuvinta siinä on erotiikan ja huumorin köyhyys.

Varkaitten paratiisista on vuonna 2007 ilmestynyt samanaikaisesti koko maailmassa, myös Suomessa, uusi Special Collector’s Edition, jota voi suositella sen ylivoimaisesti aikaisempaa paremman masteroinnin ansiosta. Paramountin 1950-luvun elokuvien VistaVision ja Technicolor ovat vaikeasti restauroitavissa poikkeuksellisen leveän vaakasuoran ja kolmelle värierottelufilmille jaetun negatiivin vuoksi. Tämä dvd on ilmeisesti tosiaankin masteroitu alkuperäisnegatiivista. Kannattaa kuunnella myös uusi kommenttiraita, jolla keskustelee kaksi konkaria, Peter Bogdanovich ja Laurent Bouzereau.

Pyjamaleikki

Keskiviikko, Elokuu 16th, 2006

Musikaali pyjamatehtaalla

PYJAMALEIKKI (The Pajama Game), USA 1957, ohjaus George Abbott, Stanley Donen, pääosissa Doris Day, John Raitt, 1:1,85, mono, 96 min. Warner Bros. Entertainment Finland, vuokra 17.5.2006, myynti 16.8.2006

Musikaalin historian erikoisimpiin tapauksiin kuuluu Pyjamaleikki. Aiheena on ammattiyhdistyksen kamppailu pyjamatehtaalla, ja tarinassa esitellään realistisesti sekä työnantajan työntekijöihin kohdistaman riiston ja huijauksen muotoja että ammattiyhdistysliikkeen keinoja italialaisen lakkoilun ja sabotaasin hienouksiin asti. Romanssin osapuolina ovat kokenut ay-aktivisti (Doris Day) ja uusi karski työnjohtaja (John Raitt). Mahdoton yhtälö toimii yllättävän hyvin, Bob Fosse on vauhdissa koreografina, ja Richard Adlerin ja Jerry Rossin laulut ovat tarttuvia, kuuluisimpana ”Hernando’s Hideaway”. Muita huippunumeroita ovat ”There Once Was A Man”, ”Hey There” ja Fossen näyttävä ”Steam Heat”.