TIGRERO – ELOKUVA, JOKA EI VALMISTUNUT (Tigrero – A Film That Was Never Made). Brasilia/Suomi/Saksa (c) 1994 Marianna Films. O: Mika Kaurismäki. Dokumenttielokuva, pääesiintyjinä Samuel Fuller, Jim Jarmusch. Englannin- ja portugalinkielinen. Väri, anamorfinen 1,78:1, DD stereo, 74 min
Tekstit: suomi (Paula Kaurismäki ja Janne Kauppila), svenska, norsk, dansk
Ekstrat: Mika Kaurismäen haastattelu About Tigrero (2008) 16 min, poistettuja kohtauksia 22 min, Samuel Fullerin 16 mm:n Tigrero-aineistoa (1954) 14 min, traileri, Jim Jarmuschin kuvagalleria, [ei kommenttiraitaa toisin kuin kannessa sanotaan]
Future Film 18.3.2009
Mika Kaurismäen sympaattinen Tigrero-dokumenttielokuva perustuu ainutlaatuiseen yhteyteen: ystävyyteen amerikkalaisen elokuvan vanhan maverick-ohjaajan Samuel Fullerin kanssa, molempien Brasilia-innostukseen, ja nuoren maverick-ohjaajan Jim Jarmuschin panokseen juontajana ja keskustelukumppanina. Kuulemma Wim Wenders ja Jonathan Demme olisivat myös mielellään lähteneet, jos Jarmusch ei olisi päässyt.
Fullerin ollessa Twentieth Century Foxin ohjaaja hän valmisteli vuonna 1954 Tigrero-nimistä elokuvaa jaguaarinmetsästäjistä Brasiliassa. Kolmiodraaman näyttelijöiksi valittiin John Wayne, Ava Gardner ja Tyrone Power, mutta vakuutussyistä hanke ei edennyt suunnitteluvaihetta pidemmälle. Fullerille jäi kuitenkin 16 mm:n CinemaScope -esivalmisteluaineistoa, josta hän käytti joitakin otoksia elokuvansa Shokkikäytävä hulluuskohtauksiin. Henri Chrétien rakennutti Fullerille varta vasten 16 mm:n CinemaScope-linssin.
Kuvauspaikat kuuluivat maailman ihmeisiin: myös Linnakkeessa nähdyt hirmuiset Iguassuputoukset, jolta vesi nousee valkoisena savuna, äärettömän laaja sademetsä Mato Grosso, mahtava Araguaiajoki (nimi tarkoittaa: ara-papukaijajoki) ja siihen kuuluva Rio das Mortes (”kuolleiden joki”).
Pääkuvauskohteeksi tuli Karajá-heimon kylä Araguaian päähaaran ja Rio das Mortesin välissä. Koska seudulla oli tapahtunut suuria mullistuksia, oli ällistyttävää, että kylä oli 40 vuotta myöhemmin vielä olemassa. Koskettavassa jaksossa Fuller näyttää karaja-intiaaneille vanhan filminsä, josta he tunnistavat kuolleita omaisiaan ja tanssivat Hollywood-kiitostanssin Fullerille. Dokumenttielokuvan historiasta tutulla tavalla tekijät auttoivat intiaaneja rekonstruoimaan omia unohtuneita tanssejaan ja rituaalejaan.
Pienestä aiheesta kasvaa suuria mietiskelyjä maailman muuttumisesta Brasilian ja Hollywoodin viidakoissa. Fuller ja vanha intiaani rinnastuvat samaan tapaan kuin puhutaan ”viimeisestä mohikaanista”.
Tigrero-dokumenttielokuva kuvattiin 16 mm:n filmille ja levennettiin 35 mm:n filmille.
