Archive for the ‘Borowczyk Walerian’ Category

Moraalittomia tarinoita

Keskiviikko, Elokuu 11th, 2010

2010.07.17.-Contes-immoraux

MORAALITTOMIA TARINOITA / Omoraliska historier (Contes immoraux). Ranska (c) 1974 Argos Films. T: Anatole Dauman. O+LA+LE: Walerian Borowczyk. KS: André Pieyre de Mandiargues. KU: Bernard Daillencourt, Guy Durban, Noël Véry, Michel Zolat. PU: Piet Bolscher. M: Maurice Leroux. N:
La Marée [Vuorovesi]: Lise Danvers (Julie), Fabrice Luchini (André).
Thérèse Philosophe: Charlotte Alexandra (Thérèse).
Erzsébet Báthory: Paloma Picasso (Elisabet Bathory), Marie Forså.
Lucrezia Borgia: Florence Bellamy (Lucrezia Borgia), Jacopo Berinizi [= Chris Marker] (paavi Aleksanteri VI), Lorenzo Berinizi (Cesare Borgia), Philippe Desboeuf (munkki Hieronymus Savonarola).
Väri, 1,66:1, DD stereo, 94 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 11.8.2010

Kun seksivalli murtui Euroopassa lähinnä animaatioistaan tunnetun Walerian Borowczykin kumppaniksi tuli surrealistikirjailija André Pieyre de Mandiargues, jonka kanssa Borowczyk teki eroottisten esineiden kokoelmaa kuvaavan persoonallisen dokumenttielokuvan Une collection particulière. Jatkoksi Borowczyk filmasi useita Mandiarguesin tarinoita (La Marge, Moraalittomia tarinoita, Pahuuden jumalattaret, Cérémonie d’amour), joilla hänestä tuli yksi elokuvan johtavista eroottisten tabujen rikkojista.

Moraalittomia tarinoita parodioi nimellään Eric Rohmerin Moraalisten tarinoiden sarjaa, ja alun perin episodeja oli elokuvaan ollut tarkoitus sisällyttää kuusi, Rohmerin ”six contes moraux” -rakennetta seuraillen. Pidemmälle meneviä yhtymäkohtia ei ole, joskin nuori näyttelija Fabrice Luchini tuli esiintyneeksi sekä Rohmerin että Borowzcykin elokuvissa. Borowczykin ystäväpiiriin kuuluva Chris Marker esiintyy elokuvassa salanimellä paavina.

Elokuva on pinnallisehkoa esteettistä herkuttelua teemoina serkusinsesti merenrannalla, uskonnollisen neidon sooloseksihurmio, vampyyrikreivitär Elisabet Bathory ja renessanssiorgiat Borgian ja paavin hoveissa.

Masterointi ei liene uuden uutukainen.

Peto

Keskiviikko, Elokuu 11th, 2010

2010.07.17.-La-Bete

PETO / Pedon vallassa / Odjuret. Ranska (c) 1975 Argos Films. T: Anatole Dauman. O+KS+LE: Walerian Borowczyk. KU: Bernard Daillencourt, Marcel Grignon. LA: Jacques D’Ovidio. PU: Piet Bolscher. M: Domenico Scarlatti. Ä: Michel Laurent, Jean-Pierre Ruh. N: Sirpa Lane (Romilda de l’Esperance), Lisbeth Hummel (Lucy Broadhurst), Elisabeth Kaza (Virginia Broadhurst), Pierre Benedetti (Mathurin de l’Esperance), Guy Tréjan (Pierre de l’Esperance), Roland Armontel (pappi), Marcel Dalio (Duc Rammendelo De Balo). Väri, 1,66:1, DD stereo, 95 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 11.8.2010

Antologiaelokuvaansa Moraalittomia tarinoita (1974) Walerian Borowczyk oli tarkoittanut myös filmatisoinnin Prosper Mériméen romaanista Lokis (1868). Kun se jäi toteuttamatta, kuvatusta aineistosta (jossa merkillinen musta metsän peto yhtyy naiseen) tuli keskeinen unijakso elokuvaan Peto. Eroottisen fantasian tapahtumapaikkana on parhaat päivänsä nähnyt linna Ranskan maaseudulla.  Perinnön yhtenä haltijana on vanha pyörätuolin varaan joutunut markiisi (Marcel Dalio). Linna toimii myös hevossiittolana, ja elokuva käynnistyy dokumentaarisella jaksolla, jossa ori astuu tamman. Linnaan nuoreksi morsiameksi saapunut Lucy (Lisbeth Hummel) saa selville, että sulhaseksi tarkoitetussa Mathurinissa (Pierre Benedetti) on jotakin hyvin omituista. Unissaan hän on seudulla elävien tarujen Romilda (Sirpa Lane), joka tuli metsäretkillään siellä lymyilevän seksuaalisesti kyltymättömän pedon rakastajattareksi. Loppuratkaisussa Mathurinin petomainen salaisuus selviää… Domenico Scarlattin musiikki soi cembalolla soitettuna. Lapsellinen juoni on lähinnä veruke surrealistiselle eroottiselle fantasialle ja kauniisti filmatulle kuvakarkille. Elokuva oli suomalaisen valokuvamallin Sirpa Lanen (1955-1999) tärkein valkokangasrooli. Kyse on enemmän näyttämisestä kuin näyttelemisestä.