Archive for the ‘Bernstein Carl’ Category

MASH (2-dvd erikoisjulkaisu) ja Presidentin miehet (2-dvd erikoisjulkaisu)

Keskiviikko, Maaliskuu 22nd, 2006

20090302-all-the-pres.jpg

Vastakulttuurin merkkiteoksia

M*A*S*H – ARMEIJAN LIIKKUVA KENTTÄSAIRAALA (MASH), USA 1969, O: Robert Altman, N: Elliott Gould, Donald Sutherland. 1:2,35, 2.0 surround, 111 min. Tupla-dvd:llä Altmanin kommenttiraita ja neljä dokumenttia. Twentieth Century Fox Home Entertainment / FS Film 1.4.2006

PRESIDENTIN MIEHET (All the President’s Men), USA 1976, O: Alan J. Pakula, N: Robert Redford, Dustin Hoffman. 1:1,85, mono, 132 min. Tupla-dvd:llä Redfordin kommenttiraita, useita dokumentteja. Warner Home Video 22.3.2006

Perinteisen Hollywoodin ajan päättyessä kohosi esiin vireä amerikkalaisen elokuvan uusi aalto. Sen johtaviin ohjaajiin kuului kuvia särkevä Robert Altman, joka otti projektikseen särkeä perinteisiä genrejä. MASH:issa kohteena oli sotaelokuva, ja studiona oli Fox, joka oli vuosikymmenien ajan erikoistunut patrioottisiin aiheisiin. Tuottajana oli vieläpä Richard D. Zanuck, Foxin suuruudenkauden tuotantopäällikön poika. Vietnamin sodan aikana MASH oli rohkea elokuva, ja sen hillittömyys vaikuttaa yhä, mutta ehkä se ei ole enempää kuin tavallista parempi sotilasfarssi? Altman on ainakin ohjannut parempia elokuvia. Fox on antanut yhtiönsä historian rohkealle käänne-elokuvalle juhlakohtelun runsaine ekstroineen.

Presidentin miehet kuului vastakulttuurisen aallon vakavimpaan laitaan. Olihan kyse Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin virkarikoksesta, joka johti maailman mahtavimman miehen eroon. Kaksi Washington Postin toimittajaa, Bob Woodward ja Carl Bernstein, oli päässyt Watergate-skandaalin jäljille eivätkä luopuneet tutkimuksista painostuksesta huolimatta. Ohjaaja Alan Pakula loi kuvaaja Gordon Willisin kanssa tehokkaan kuvamaailman, joka perustuu toimituksen kirkkaaseen valoon ja tiedustelun tummiin varjoihin. Elokuva on ollut valmistumisestaan lähtien toimittajakoulutuksen klassikko, ja siihen tarkoitukseen voi suositella myös tätä dvd:tä, jonka liitedokumentit ovat tavallista älykkäämmät ja nykymaailman tilaa pohtimaan haastavat. Mediakriittisen annin lisäksi ne tarjoavat myös mietteitä viime vuonna julkisuuteen tullesta Mark Feltistä, Syvästä Kurkusta, joka paljasti henkilöllisyytensä maailmalle vähän ennen kuolemaansa.

Sydän karrella

Perjantai, Lokakuu 22nd, 2004

20090405-heartburn.jpg

SYDÄN KARRELLA (Heartburn). USA (c) 1986 Paramount Pictures. O: Mike Nichols. N: Meryl Streep, Jack Nicholson. Väri, 1,78:1, DD 5.1, 105 min
Suomennos: Meri Tuomi.
Paramount Home Entertainment Finland 22.10.2004
Myös boksissa Jack Nicholson Collection, 19.11.2008

Ohjaaja Mike Nichols oli edellisessä elokuvassaan Tapaus Silkwood antanut käsikirjoitusdebyytin Nora Ephronille tarinassa, jonka pääosan sai Meryl Streep. Nichols oli ollut jo aikaisemmin hyvässä yhteistyössä Jack Nicholsonin kanssa (Miehuusvuodet, Akka jota ei saatu hengiltä). Sydän karrella oli luontevaa jatkoa kaikille neljälle.

Sanomalehden kolumnisti Mark (Nicholson) on paatunut poikamies, joka kaikkien yllätykseksi kosii ruokakriitikko Rachelia (Streep). Ei olla eilisen teeren poikia tai tyttäriä, ja ennen häitä kuullaan satiiristen kommenttien kirjo: ”Pilaamme kaiken, jos menemme naimisiin”; ”Ero on vain väliaikainen ratkaisu”. Mutta kuullaan myös, että Rachel on ensimmäinen nainen, jota Mark on kohdellut hyvin. Vaikeudet alkavat siitä, että Rachel on New York -ihminen, ja Markin taas on oltava Washingtonissa. Tulipalon uhriksi joutuneesta talosta remontoidaan perheelle koti. Lapsia syntyy. Mutta voiko mies muuttua?

Nora Ephronin käsikirjoitus perustui hänen omaan avainromaaniinsa, jossa hän pui päättynyttä avioliittoaan Watergate-journalisti Carl Bernsteinin kanssa ja tämän suhdetta Margaret Jayn kanssa. Näyttelijät, varsinkin Streep, ovat erinomaisia, mutta elokuva ei kohoa arkipäiväistä asennetta korkeammalle. Elokuvasta ei välity, että sen päähenkilöt missään vaiheessa oikeastaan rakastaisivat toisiaan (tuntuu, kuin kyse olisi enemmänkin ystävyydestä), ja sen takia ihmissuhdedraamastakin puuttuu intohimoa.

Ensimmäisessä elokuvaroolissaan aseistettuna ryöstäjänä voi bongata Kevin Spaceyn, jonka kasvot ovat tuskin muuttuneet.

Musiikin on luonut Carly Simon, joka laulaa kappaleensa ”Coming Around Again” elokuvan käännekohdassa.

Masterointi on värimaailmaltaan hieman lattea, mikä ei ole oikein Nestor Almendrosin kaltaisen mestarin kuvaustaiteelle.