Vapaus ajatella toisin
ROSA LUXEMBURG (Rosa Luxemburg). Saksa (c) 1985, ensiesitys 1986. TY: Bioskop-Film GmbH (München); Pro-ject Filmproduktion im Filmverlag der Autoren GmbH (München); Regina Ziegler Filmproduktion (Berliini); Bärenfilm; Westdeutscher Rundfunk. T: Eberhard Junkersdorf. O+KS: Margarethe von Trotta. KU: Franz Rath. LA: Bernd Lepel, Karel Vacek. PU: Monika Hasse. M: Nicolas Economou. Ä: Christian Moldt. N: Barbara Sukowa (Rosa Luxemburg), Daniel Olbrychski (Leo Jogiches), Otto Sander (Karl Liebknecht), Adelheid Arndt (Luise Kautsky), Jürgen Holtz (Karl Kautsky), Doris Schade (Clara Zetkin), Hannes Jaenicke (Kostja Zetkin), Jan Biczycki (August Bebel), Karin Baal (Mathilde Jacob), Winfried Glatzeder (Paul Levi), Charles Régnier (Jean Jaurès). Saksan- ja puolankielinen. Väri, anamorfinen 1,78:1, mono, 119 min
Suomennos: Helena Lindell.
Finnkino (Kinowelt) 15.5.2009
Kukaan elokuvantekijä ei ole kuvannut Saksan 1900-luvun rajuja käännekohtia kattavammin kuin Margarethe von Trotta.
Länsisaksalainen elokuvantekijä uskalsi ottaa kuvattavakseen myös ”Punaisen Rosan”, marxilaisen liikkeen legendaarisen merkkihenkilön Rosa Luxemburgin (1871-1919), joka oli sosiaalidemokraattisen ja sittemmin varhaisen kommunistisen liikkeen huomattava teoreetikko ja johtaja ensin Puolassa ja sitten Saksassa.
Saksan sosiaalidemokraattien asetuttua tukemaan ensimmäistä maailmansotaa Luxemburg perusti yhdessä Karl Liebknechtin kanssa sodanvastaisen vallankumouksellisen Spartakusbundin, josta tuli vuonna 1919 Saksan Kommunistinen Puolue. Liebknecht perusti myös vuoden 1918 vallankumousliikkeen aikana Die Rote Fahne -lehden. Tammikuun 1919 spartakistikapinaa Berliinissä Luxemburg piti virheenä mutta asettui silti tukemaan sitä. Oikeistolaiset Freikorps-joukot vangitsivat ja teloittivat mm. Luxemburgin ja Liebknechtin.
Luxemburg sai maksaa vakaumuksestaan kalliisti, ensin vankilassa tulisieluisena sodan vastustajana, sitten teloitettuna ja Berliinin Landwehr-kanaaliin viskattuna.
Mahtavassa historiallisessa eepoksessaan Trotta seuraa Luxemburgin (Barbara Sukowa) elämää sekä Puolassa että Saksassa ja kertoo sekä hänen yksityiselämästään että hänen taistelevasta poliittisesta urastaan. Painopisteenä on Luxemburgin henkilökohtainen tarina, siviilirohkeus ja rohkeus ajatella toisin.
Suurin draama liittyy siihen, kun Internationaali hajoaa sodan syttyessä. Jean Jaurès (Charles Régnier) pitää palopuheen ylistäen Luxemburgia, joka ei kuitenkaan voi pettymystään siihen, että internationalistit niin helposti sortuvat nationalismiin. Trotta tuo väkevästi esiin Luxemburgin pettymysten sarjan ensimmäisen maailmansodan syttyessä ja työläisten ja työväenliikkeen liittyessä siihen innolla mukaan.
Elokuva on kerrottu Saksassa viime vuosikymmeninä suosittuun neutraaliin tyyliin, jossa luotetaan siihen, että katsoja itse ajattelee ja muodostaa mielipiteensä ilman että elokuvaohjaajan tarvitsee tehdä sitä hänen puolestaan.
Niille, jotka ovat muodostaneet ennakkokäsityksiä Luxemburgista antikommunististen lähteiden perusteella, voi tulla yllätyksenä se, että Rosan tunnuslauseisiin kuului ”Freiheit ist immer Freiheit der Andersdenkenden”: ”Vapaus on aina toisinajattelijoiden vapautta”.
Vaikuttavilla tapahtumapaikoilla ja lavasteissa kuvatun suurelokuvan dvd-kuvamasterointi on pehmeää, tasoltaan vain kelvollista.
