Veikko Itkonen oli Teuvo Tulion tavoin suomalaisen elokuvan itsenäinen tuottaja aikana, jolloin vakiintuneet studiot elivät mahtiaikaansa. Itkosen elokuvia on alkanut julkaista dvd:llä Pan Vision.
Archive for Helmikuu, 2010
Suomi-indie Veikko Itkonen
Sunnuntai, Helmikuu 28th, 2010Tyttö tuli taloon
Torstai, Helmikuu 25th, 2010
TYTTÖ TULI TALOON / En flicka kom… Suomi 1956. T+O: Veikko Itkonen. KS+LA: Roy. KU: Kalle Peronkoski. M: George de Godzinsky. N: Heidi Krohn (Eila), Maija Karhi (Tilly), Joel Rinne (Saku, kirjailija), Mirva Arvinen (Lillian), Matti Oravisto (Erik), Pentti Viljanen (eno), Uuno Laakso (tuottaja), Jorma Nortimo (ohjaaja), Ekke Hämäläinen (Lillianin kavaljeeri), Kaarlo Wilska (järjestäjä), Pentti Irjala (tri Sarvanto), Teija Sopanen (Nana), Elina Salo (Lulu, sihteeri), Anton Soini (ukko kaupan edessä), Pertti Pasanen (kokki), Kalle Peronkoski (kuvaaja), Raimo Jääskeläinen = Monsieur Mosse (Ville, kauppa-apulainen). Mustavalkoinen, 1,33:1, DD mono, 62 min
Ei tekstityksiä.
Pan Vision 25.2.2010
Tyttö tuli taloon kuului niihin Veikko Itkosen tuotantoihin, jotka saivat murskaavat arvostelut kriitikoilta ja joista myöhemmillä sukupolvilla ei ole ollut aihetta tarkistaa arviota. Näinkin hatarassa kyhäelmässä on kuitenkin joitakin sovittavia piirteitä kuten Kalle Peronkosken kuvaus ja George de Godzinskyn musiikki. Itkonen oli keksinyt Heidi Krohnin elokuvanäyttelijäksi, mutta tässä elokuvassa tähtisilmän lumousta ryöstöviljellään. Komedian päähenkilöinä on kaksi nuorta naista (Krohn, Maija Karhi), jotka joutuvat reppu selässään peukalokyydillä vahingossa väärälle kesämökille ja naapurissa määräajan kanssa kamppailevan elokuvakäsikirjoittajan (Joel Rinne) vakoilun kohteeksi. Itkonen katsonee viihdykkeeksi riittävän Krohnin ja Karhin esittelemisen mahdollisimman usein uima-asuissa tai alusvaatteisillaan. Lisäksi tähänkin elokuvaan Itkonen toi sivuosaan uuden missin, Mirva Arvisen. Painavammaksi saavutukseksi jäi Elina Salon elokuvadebyytti.
Rakastin sinua, Hilde
Torstai, Helmikuu 25th, 2010
RAKASTIN SINUA, HILDE / Jag älskade dig, Hilde. Suomi 1954. T+O: Veikko Itkonen. KS: Roy – Pentti Huikun tarinasta. KU: Kalle Peronkoski. LA: Roy. M: George de Godzinsky. N: Eija Karipää (Hilde Holm), Sakari Jurkka (Volmari), Matti Oravisto (Vieno), Teija Sopanen (Maisa), Aku Korhonen (valmentaja Harkko), Sylva Rossi (Tuula Harkko), Heikki Savolainen (Anselmi), Matti Aulos (Haittaniemen Aapo-isäntä, Volmarin isä), Aino Lohikoski (Haittaniemen emäntä, Volmarin äiti), Kaarlo Wilska (Sivulan äijä, Vienon isä), Henny Valjus (Sivulan muori, Vienon äiti), Martta Kontula (Hilden äiti), Tauno Majuri (Bengt, ”professori”), Hannes Veivo (Timo-renki), Paavo Jännes (maisteri Karhi). Mustavalkoinen, 1,33:1, DD mono, 70 min
Ei tekstityksiä.
Pan Vision 25.2.2010
Veikko Itkosen tuottama ja ohjaama Rakastin sinua, Hilde sai täystyrmäyksen kriitikoilta, eikä yleisökään ottanut sitä omakseen. Arvonpalautukseen ei ole aihetta, mutta suomalaisen elokuvan ystävälle tarinassa on tahallisia ja tahattomia ilonaiheita. Rakkaus on sokea: ohjaaja laittoi vaimonsa Eija Karipään esittämään kohtalokasta naista, joka tuhoaa miesten elämän, mutta ilmeisesti vain Itkosen oli mahdollista uskoa hänen roolisuoritukseensa. Sakari Jurkan ja Matti Oravistonkin osasuorituksilta putoaa pohja, kun tarinan edellyttämää tuhoavaa magnetismia ei kuvassa näy. Kiistatonta on kuitenkin kuvaaja Kalle Peronkosken lahjakkuus tässäkin elokuvassa. George de Godzinsky sävelsi elokuvaan kunnon musiikin tunnuslauluineen, joka kuullaan vielä elokuvan lopputekstin jälkeenkin. Mukana on monta tuttua suosikkinäyttelijää, joista Itkonen saa toisinaan esiin erilaisia särmiä kuin Orko ja Särkkä. Tarinassa on kautta linjan pieniä indie-tuotannon outouksia ja yllätyksiä, jotka todistavat, ettei Itkonen ollut aivan sovinnainen ihminen.
Silmät ilman kasvoja
Keskiviikko, Helmikuu 24th, 2010
SILMÄT ILMAN KASVOJA / De bestialiska (Les Yeux sans visage), Ranska / Italia 1960. Valmistusvuosi: 1959. TY: Champs Elysées Productions (Pariisi) / Lux Film (Rooma). T: Jules Borkon. O: Georges Franju. KS: Jean Redon romaanistaan (1959) – sov. Franju, Redon, Claude Sautet, Pierre Boileau, Thomas Narcejac - dial. Pierre Gascar. KU: Eugen Shuftan. LA: Auguste Capelier. ET: Assola, Georges Klein. M: Maurice Jarre. LE: Gilbert Natot. N: Pierre Brasseur (prof. Genessier), Alida Valli (Louise), Edith Scob (Christiane), François Guérin (Jacques), Juliette Mayniel (Edna Gruber). Pitkä versio 95 min. Mustavalkoinen, DD mono 2.0, 87 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Gaumont) 24.2.2010
Georges Franjun surrealistinen kauhuelokuva tulee ensimmäistä kertaa suomeksi nähtäväksi Atlantic Filmin dvd-julkaisun ansiosta. Franju (1912-1987) oli pitkän linjan elokuvamies, joka alkoi ohjata pitkiä elokuvia vanhalla iällään. Vaikutteet suurilta innoittajilta Louis Feuilladelta, Fritz Langilta ja Luis Buñuelilta ovat ilmeiset. Esikuvien siivittämänä Franju luo kuvaajansa Eugen Shuftanin kanssa modernia runoutta. Musta Citroën on hänen elokuvassaan nykyaikainen kuoleman lautta, ja Maurice Jarren valssit tuovat kerrontaan viiltävää ironiaa. Kasvonsiirtoihin liittyvä kauhuelokuva on ajankohtaisempi kuin koskaan nykyisenä plastiikkakirurgian kulta-aikana.
Kysymys elämästä ja kuolemasta
Keskiviikko, Helmikuu 24th, 2010
KYSYMYS ELÄMÄSTÄ JA KUOLEMASTA / Störst är kärleken. Iso-Britannia 1946. TY: The Archers. T+O+KS: Michael Powell ja Emeric Pressburger. KU: Jack Cardiff – Technicolor. LA: Alfred Junge. M: Allan Gray. N: David Niven (Peter Carter), Kim Hunter (June), Robert Coote (Bob Trubshawe), Kathleen Byron (enkeli), Richard Attenborough (brittilentäjä), Bonar Colleano (amerikkalainen lentäjä), Joan Maude (pääkirjuri), Marius Goring (kapellimestari 71), Roger Livesey (tri Frank Reeves). Väri, 1,33:1, DD mono, 100 min
Suom. tekstit Topi Oksanen / svenska texter.
Atlantic Film 24.2.2010.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 Michael Powell ja Emeric Pressburger perustivat The Archers -yhtiön, jonka elokuvissa he toimivat yhdessä tuottajina, ohjaajina ja käsikirjoittajina. Duon viidentenä yhteistuotantona valmistui Kysymys elämästä ja kuolemasta, joka käsitteli vakavimpia kysymyksiä romanttisen fantasian näkökulmasta. Lentäjä (David Niven) jää yksin taivaalta syöksyvään lentokoneeseen ilman laskuvarjoa, ja kuin ihmeen kaupalla hän selviää elossa, joskin vakavan aivotärähdyksen kokien. Aivokirurgin leikkauspöydällä hän käy taistelun elämästä ja kuolemasta ja voittaa rakkauden voimalla. Romantiikka, ihmeet, camera obscura, erikoistehosteet ja portaat tuonpuoleiseen ovat aineksia elokuvassa, joka on jyrkkä vastakohta brittielokuvaa usein hallinneelle proosallisuudelle. Kysymys elämästä ja kuolemasta on suuri hallusinaatio, unielokuva, jossa mestarikuvaaja Jack Cardiff (1914-2009) pääsee irrottelemaan sekä Technicolorin että mustavalkokuvauksen asteikoilla. Amerikkalainen Kim Hunter nähdään naispääosassa radistina.
Vihreät baretit (blu-ray)
Keskiviikko, Helmikuu 24th, 2010
VIHREÄT BARETIT / De gröna baskrarna (The Green Berets). USA 1968. TY: Batjac Productions. T: Michael Wayne. O: John Wayne ja Ray Kellogg. KS: James Lee Barrett – Robin Mooren romaanista (1965, suom. Jorma Partanen / Gummerus 1966). KU: Winton C. Hoch. M: Miklos Rosza. ”The Ballad Of The Green Berets”, säv. ja san. Robin Moore, es. Barry Sadler. N: John Wayne (ev. Mike Kirby), David Janssen (George Beckworth), Jim Hutton (kers. Petersen), Aldo Ray (Master Sergeant Muldoon), Raymond St. Jacques (kers. Doc McGee), Bruce Cabot (ev. Morgan). Väri, 2,4:1, Dolby True HD 1.0, 141 min
Blu-ray 1080p
Suom. tekstit / svenska texter.
Bonus: – The Moviemakers: The Making of The Green Berets. – Traileri.
Warner Bros. Entertainment Finland 24.2.2010
Kun Yhdysvaltain osallistuminen Vietnamin sotaan eskaloitui vuonna 1968, John Wayne toi panoksensa sotaponnistukseen tuottamalla ja ohjaamalla elokuvan Vihreät baretit. Hän sai elokuvaansa presidentti Lyndon B. Johnsonin täyden tuen.
Waynen (1907-1979) esittämän eversti Mike Kirbyn esikuva oli suomalainen Lauri Törni (1919-1965), joka otti Yhdysvaltain armeijassa nimen Larry Thorne. Thorne taisteli Indokiinassa vuodesta 1963 ja katosi taistelukomennuksella vuonna 1965. Thornen jäännökset löydettiin vasta vuonna 1999.
Vietnamin sodasta kirjoitettiin hienoja kirjoja, tehtiin merkittäviä elokuvia ja sävellettiin vaikuttavia lauluja. Tämän kaiken vastapainoksi valmistui John Waynen Vihreät baretit -elokuva, jonka tunnusballadista tuli myös kansainvälinen hitti Barry Sadlerin esittämänä. Aika ei ole ollut armollinen elokuvalle, jolle naureskeltiin yli poliittisten rajojen jo aikoinaan.
Toisin kuin takakannessa väitetään, Vihreät baretit ei ollut lähimainkaan ensimmäinen elokuva Vietnamin sodasta edes Yhdysvalloissa. Alkupään merkittäviä Vietnam-elokuvia olivat esimerkiksi Samuel Fullerin Sissipartio (China Gate, 1957) ja Joseph L. Mankiewiczin Hiljainen amerikkalainen (1958).
Taikuri Oz
Keskiviikko, Helmikuu 24th, 2010
TAIKURI OZ / Trollkarlen Oz (The Wiz). USA (c) 1978 Universal Studios. A Motown Production. T: Rob Cohen. O: Sidney Lumet. KS: Joel Schumacher – William F. Brownin musikaalikäsikirjoituksesta (1975) – L. Frank Baumin romaanista (1900). KU: Oswald Morris. LA: Tony Walton. ET: Albert Whitlock. M: Charlie Smalls. M sovitus: Quincy Jones. LE: Dede Allen. N: Diana Ross (Dorothy), Michael Jackson (Variksenpelätti), Nipsey Russell (Peltimies), Ted Ross (Leijona / Fleetwood Coupe de Ville), Lena Horne (Glinda the Good), Richard Pryor (taikuri / Herman Smith). Väri, 1,85:1, DD 4.0, 129 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic 24.2.2010
L. Frank Baumin Ihmemaa Oz -romaaneista ja -näytelmistä on tehty monia erilaisia tulkintoja. Vuonna 1975 siitä tuotettiin mustille artisteille sovitettu Broadway-musikaali The Wiz. Motown Productions hankki siihen elokuvaoikeudet, ja kun Universal-yhtiö tuli tuottajaksi, syntyi mahtava ison budjetin moderni elokuvamusikaali. Ehkäpä Diana Ross on liian aikuinen Dorothyn rooliin, mutta Michael Jackson vakuuttaa Variksenpelättinä, ja mukana on muutenkin paljon lahjakkaita esiintyjiä (Lena Horne, Richard Pryor). Realismistaan kuuluisa ohjaaja Sidney Lumet lienee halunnut kokeilla vaihteeksi jotakin vallan muuta, mutta hänen urallaan Taikuri Oz näyttäisi todistavan, että suutarin kannattaa pysyä lestissään, sillä täyteen lennokkuuteen elokuva ei pääse. Dvd-masterointi ei ole parhaasta päästä.
Ihmissudet irrallaan
Sunnuntai, Helmikuu 21st, 2010Uutuuselokuva The Wolfman (2010), pääosissa Benicio Del Toro ja Anthony Hopkins, tuo ihmissusiteeman pitkästä aikaa valtavirtaelokuvaan. Hiljattain on dvd:llä julkaistu myös useita aiheen varhaisempia elokuvatulkintoja.
Becket
Torstai, Helmikuu 18th, 2010
Becket / Becket (Becket). Iso-Britannia / USA (c) Becket 1964 by Paramount Film Service Limited. T: Hal Wallis. O: Peter Glenville. KS: Edward Anhalt – David Merrickin New York -sovituksesta – Jean Anouilhin näytelmästä Becket eli Jumalan kunnia (Becket ou l’honneur de Dieu, 1959). KU: Geoffrey Unsworth. LA: John Bryan. PU: Margaret Furse. M: Laurence Rosenthal. Ä: Winston Ryder. LE: Anne V. Coates. N: Richard Burton (lordikansleri, sittemmin Canterburyn arkkipiispa Thomas à Becket), Peter O’Toole (kuningas Henrik II), John Gielgud (Ranskan kuningas Ludvig VII), Gino Cervi (kardinaali Zambelli), Paolo Stoppa (piispa Alexander III), Donald Wolfit (piispa Folliot), David Weston (veli John), Martita Hunt (keisarinna Matilda), Pamela Brown (Eleonoora Akvitanialainen), Siân Phillips (Gwendolen), Felix Aylmer (Canterburyn arkkipiispa), Niall MacGinnis (paroni). Väri, anamorfinen 2,35:1, DD 5.1, 149 min
Restauroitu laitos (The Academy Film Archive, restoration funding provided by The Film Foundation, 2007).
Bonus: – Peter O’Toolen kommenttiraita. – Haastattelut: Anne V. Coates ja Laurence Rosenthal. – Arkistohaastattelu: Richard Burton. – Trailerit, kuvagalleria.
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 18.2.2010
Ranskalaisen Jean Anouilhin näytelmä Becket eli Jumalan kunnia on tullut tutuksi Suomenkin päänäyttämöillä. Näytelmän Broadway-esityksen ohjaaja Peter Glenville sai Paramount-yhtiöltä tehdäkseen myös mahtavan filmatisoinnin, jonka Suomen ensi-ilta oli Paramountin paraatiteatterissa Alohassa.
Draama sijoittuu 1100-luvun Englantiin, ja keskeinen jännite on kahden miehen, Becketin (Richard Burtonin) ja kuningas Henrik II:n (Peter O’Toole) välillä. Henrik nimittää hurjapäisen juomaveikon ja huliviliystävänsä Becketin Canterburyn arkkipiispaksi, mutta Becket muuttuukin ankaraksi kirkonmieheksi, joka puolustaa kirkon valtaa ja vastustaa Henrikin säätämiä Clarendonin perustuslakeja. Ristiriita on sovittamaton, ja ratkaisuksi jää murha.
1960-luvulla kuningas Henrik II:ta käsiteltiin myös näytelmässä ja elokuvassa Leijona talvella, jossa on paljon samoja historiallisia henkilöhahmoja. O’Toole näytteli siinä vanhaa Henrik II:ta, jonka kolme poikaa juonittelee jo vallanperimyksestä.
Becket on komea elokuva, jonka kaikki taiteilijat ovat alansa huippua, ja sekä Burton että häntäkin enemmän O’Toole ovat väkevimmässä vireessään. Peter Glenville on elokuvaohjaajana korkean laadun mies, jolta kuitenkin puuttuu pakottava, ainutlaatuinen kosketus.
Äskettäin restauroitu laitos on ilo silmälle myös dvd-formaatissa.
Sikolätti
Torstai, Helmikuu 18th, 2010
SIKOLÄTTI / Svinstian (Porcile). Italia / Ranska 1969. TY: Idi Cinematografica S.p.A. / I Film dell’Orso s.r.l. / I.N.D.I.E.F. S.p.A. / C.A.PA.C (Pariisi). T: Gian Vittorio Baldi. O+KS: Pier Paolo Pasolini. KU: Tonino Delli Colli, Armando Nannuzzi, Giuseppe Ruzzolini. M: Benedetto Ghighlia. LE: Nino Baragli. N: Ugo Tognazzi (Herdhitze), Alberto Lionello (herra Klotz), Margarita Lozano (rouva Klotz), Jean-Pierre Léaud (Julian Klotz), Pierre Clémenti (nuori kannibaali), Anne Wiazemsky (Ida), Marco Ferreri (Hans Günther), Franco Citti (kannibaali), Ninetto Davoli (Maracchione). Väri, 1,85:1, DD stereo, 94 min
Suom. tekstit PrimeText International / svenska texter.
Future Film 18.2.2010
Pier Paolo Pasolini ohjasi 1960-luvun lopulla antiikin tragedioita (Oidipus, Medeia) ja moderneja allegorioita (Teoreema, Sikolätti). Sikolätti ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi dvd:llä. Se kertoo kaksi tarinaa. Ensimmäisessä, aseista ja varusteista päätellen renessanssiaikana tapahtuvassa tarinassa, Etnan rinteillä harhaileva nuorukainen (Pierre Clémenti) ja hänen kohtaamansa konna (Franci Citti) ryhtyvät kannibaaleiksi. Toisessa Saksan 1960-luvun talousihmeen kokeneessa vauraassa porvarisperheessä harppua soittava, rullatuolilla kulkeva isä Klotz (Alberto Lionello) elättelee natsihaaveita kaverinsa Hans Güntherin (Marco Ferreri) tavoin. Perheen poika Julian (Jean-Pierre Léaud) vieraantuu ihmiskunnasta ja viihtyy parhaiten sikalassa. Samalla Klotz hieroo fuusiota kilpailijansa, tehtailija Herdhitzen (Ugo Tognazzi) kanssa. Julianin tyttöystävä, poliittisesti radikaali Ida (Anne Wiazemsky) pysyy kuviosta ulkopuolisena.
Tyylilaji on karikatyyri. Etnan rinteet ovat jylhää katsottavaa, mutta tämä asetelmallisen eriskummallinen elokuva ei ole ollut minusta koskaan järin antoisaa katsottavaa, eikä uusi katselu saanut minua muuttamaan kantaani.
