Archive for Tammikuu, 2010

Helvetin jengi

Keskiviikko, Tammikuu 20th, 2010

2010.02.21.-The-Wild-Angels

”There’s nowhere to go.”

HELVETIN JENGI / De vilda änglarna (The Wild Angels). USA (c) 1966 American International Productions. TJ: Samuel Z. Arkoff, James H. Nicholson. T+O: Roger Corman. KS: Charles B. Griffith. KU: Richard Moore. M: Mike Curb. LE: Monte Hellman. N: Peter Fonda (Heavenly Blues), Nancy Sinatra (Mike eli Monkey), Bruce Dern (Joe Kearns eli Loser), Diane Ladd (Gaysh). Väri, 2,35:1, DD mono, 83 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 20.1.2010

Easy Rider (1969) oli tunnetusti ”uuden Hollywoodin” vastakulttuuriteeman läpimurtoelokuva, mutta jo kolme vuotta aikaisemmin Roger Corman oli tehnyt elokuvan moottoripyöräjengeistä pääosassa Harley-Davidsonilla ajava Peter Fonda. Alan aikaisempia virstanpylväitä olivat olleet Laslo Benedekin Hurjapäät (The Wild One, 1953), pääosassa Marlon Brando, ja Kenneth Angerin Scorpio Rising (1964). Helvetin jengiä voisi kutsua eksistentialistiseksi eksploitaatioksi. Elettiin vielä Production Coden aikakautta, ja Corman koetteli rajoja tavalla, jolla hän käsittelee huumeita, seksiä ja väkivaltaa. Pahinta sikailua komistaa suurikokoinen hakaristilippu. Elokuvan antisankareilla ei ole moraalisesti sovittavia piirteitä, ja heitä esittävät hyvät näyttelijät. Peter Fonda, Nancy Sinatra ja Bruce Dern olivat jo kannuksensa saaneet. Diane Ladd eli rouva Bruce Dern sai Helvetin jengissä elokuvateatteridebyyttinsä; ensimmäisessä kuvassa hän on hämmästyttävästi tyttärensä Laura Dernin näköinen. Richard Mooren (1925-2009) kuvaus on loistavaa, ja dvd-masterointi on upeaa.

Coffy

Keskiviikko, Tammikuu 20th, 2010

2010.02.21-Coffy

COFFY / Coffy – armoton kostaja / Coffy (Coffy), USA (c) 1973 American International Pictures. T: Robert A. Papazian. O: Jack Hill. M: Roy Ayers. Soundtrack: ”Coffy Is The Color”, ”Priscilla’s Theme”, ”King George”, ”Aragon”, ”Coffy Sauna”, ”King’s Last Ride”, ”Coffy Baby”, ”Brawling Broads”, ”Escape”, ”Shining Symbol”, ”Exotic Dance”, ”Making Love”, ”Vittroni’s Theme – King Is Dead”, ”End Of Sugarman”. N: Pam Grier (Coffy), Booker Bradshaw (Howard Brunswick), Robert DoQui (King George), William Elliott (Carter), Allan Arbus (Arturo Vitroni), Sid Haig (Omar), Barry Cahill (McHenry), Lee de Broux (Nick), Ruben Moreno (Ramos), Lisa Farringer (Jeri), Carol Locatell (Priscilla), Linda Haynes (Meg). Väri, 1,78:1, DD stereo, 91 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 20.1.2010

Pam Grier oli esiintynyt naisvankila- sun muissa elokuvissa jo joitakin vuosia, kun hän sai ensimmäisen pääroolinsa blaxploitaatioelokuvassa Coffy. Siinä hän esittää sairaanhoitajaa, jonka alaikäisestä pikkusiskosta tulee huumeiden orja, jonka lahjomaton poliisiystävä hakataan koomaan ja jonka korruptoitunut poliitikkoystävä osoittautuu petturiksi. Silloin Coffyn mitta on täysi, ja hän nujertaa konnat naisellisiin suloihinsa ja taistelutaitoihinsa turvautuen. Elokuva tarjoaa tökeröä vuoropuhelua, karkeaa väkivaltaa ja runsaita muotoja. Coffyn ja Cleopatra Jonesin merkitys oli kuitenkin siinä, että ne esittelivät maailmalle ensimmäiset mustat toimintasankarittaret, jotka tarjoavat lähinnä sioiksi kuvatuille miehille täyden vastuksen.

Dvd-masterointi on pätevää.

Viva Maria!

Keskiviikko, Tammikuu 20th, 2010

2010.01.16.-Viva-Maria

VIVA MARIA! / Viva Maria! (Viva Maria!). Ranska / Italia 1965. TY: Nouvelles Éditions de Films, Les Productions Artistes Associés, Vides Cinematografica. T: Oscar Dancigers. O: Louis Malle. KS: Louis Malle, Jean-Claude Carrière. KU: Henri Decaë. LA: Bernard Evein. M: Georges Delerue. LE: Suzanne Baron, Kenout Peltier. N: Brigitte Bardot (Maria I), Jeanne Moreau (Maria II), George Hamilton (Flores), Paulette Dubost (Madame Diogène), Claudio Brook (Suuri Rodolfo). Väri, 2,35:1, DD stereo, 112 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 20.1.2010

Ohjattuaan vakavimman ja ehkä parhaan elokuvansa Virvatuli Louis Malle otti seuraavaksi tehdäkseen kevyttä viihdettä kahden hienon tähden kanssa. Jeanne Moreaulle Malle oli ohjannut tähden ensimmäiset vakavat suuret pääroolielokuvat Yö kuuluu rakkaudelle ja Hissillä mestauslavalle. Brigitte Bardot’n kanssa Malle oli ohjannut näyttelijän vakavimman elokuvan Yksityiselämä

Budjetti on suuri, tuotanto moitteeton, tekijät parhaita, ja on mukavaa nähdä Jean Renoirin 1930-luvun tähti Paulette Dubost (Pelin säännöt, jne.) hyväntuulisessa roolissa. Valitettavasti elokuva onnahtelee tyylirikkoisesti.

Kaksi Mariaa kohtaa toisensa Meksikossa vaudeville-esiintyjinä, jotka tempautuvat mukaan sosialistisen vallankumouksen pyörteisiin. Parasta elokuvassa on naisten humoristisen haparoiva ensiesiintyminen teatterin lavalla. Komedian taju on moitteeton ja yhteispeli hauskaa tavalla, jota voi verrata Marilyn Monroehin ja Jane Russelliin elokuvassa Herrat pitävät vaaleaverisistä. Tyyli muuttuu täysin loppua kohden, kun elokuvan pisin osuus käsittelee vallankumouksellisia vaiheita, edelleen komedialliseen tyyliin. Mariat joutuvat jopa myöhemmän ajan inkvisition kouriin, mutta arvaamattomia kidutuslaitteita ei ole aikoihin käytetty.

Aladdin (Disney 1992) (juhlajulkaisu)

Perjantai, Tammikuu 15th, 2010

20100116-aladdin.jpg

ALADDIN / Aladdin (Aladdin). USA (c) 1992 The Walt Disney Company. T+O: Ron Clements, John Musker. KS: Ron Clements, John Musker, Ted Elliott, Terry Rossio – itämaisesta satukokoelmasta Tuhannen ja yhden yön tarinat (n. 900). M: Alan Menken, Howard Ashman, Tim Rice. Aladdin-animaatio: Glen Keane. Muiden hahmojen pohjana Al Hirschfeldin karikatyyrit. Hengen animaatio: Eric Goldberg. - Suomalaiset äänet: Vesa-Matti Loiri (Henki), Sami Aarva (Aladdin), Ulla Hakola-Renko (Jasmine), Jarkko Rantanen (Jafar), Frank Welker (Abu), Seppo Pääkkönen (Jago), Veikko Honkanen (sulttaani), Antti Pääkkönen (kaupustelija). Suomenkielinen toteutus: Tuotantotalo Werne Oy. Käännös, ohjaus, suom. dialogi ja laulut: Pekka Lehtosaari. ”Arabian yöt”, ”Askel edellä”, ”Ei kaveria parempaa”, ”Prinssi Ali”, ”Se on kuin yö”. Väri, 1,66:1, DD 5.1, 87 min
Alkuperäisversio, jossa suom. tekstit / svenska texter. – Puhumme suomea / vi talar svenska -versiot.
Laula mukana -toiminto.
Walt Disney Studios Home Entertainment, Finland 15.1.2010

Walt Disney -studion Aladdin-animaatio valmistui Disney-renessanssin nousuaallolla Pienen merenneidon ja Kaunottaren ja hirviön jälkeen. Ensi kertaa pitkän Disney-animaation innoittajana olivat itämaiset sadut, ainakin päällisin puolin. Vain tarinan ulkoisissa puitteissa seurataan Tuhannen ja yhden yön vaikutteita, ja itse tarina on ajatukseltaan moderni ja amerikkalainen. Myös hahmojen, mukaan lukien pullon hengen, ilmeet ja puhetyylit karrikoivat valmistusajan amerikkalaisuutta. Aladdinista tuli vuoden suosituin elokuva, ja se on saanut jatko-osia ja muita seurannaisilmiöitä. Koska pohjana olevat Tuhannen ja yön tarinat ovat vapaita tekijänoikeuksista, maailmalla tuotettiin joukko muitakin Aladdin-nimisiä animaatioita, joita kannattaa varoa sekoittamasta Disney-tuotantoon. Disney-yhtiö valitsi suomalaisen ääniversion maailman parhaaksi muunkieliseksi Aladdin-versioksi, ja hillittömän supliikin omaavan hengen esittäjä Vesa-Matti Loiri saattoi päihittää alkuperäisversion Robin Williamsin. Tälle dvd:lle ovat tulleet väärät suomalaisen version tekijätiedot, joista ei kannata hämääntyä. Vaikka dvd:tä mainostetaan juhlajulkaisuksi, siinä ei ole varsinaista lisäaineistoa, ainoastaan ”laula mukana” -toiminto.

Mulholland Drive (blu-ray)

Torstai, Tammikuu 14th, 2010

2010.04.17.-Mulholland-Drive

”Silencio!”

MULHOLLAND DRIVE / Mulholland Drive (Mulholland Drive / Mulholland Dr. [tiennimikyltti alkutekstissä]). Ranska / USA (c) 2001 Le Studio Canal Plus. TY: Babbo, Inc. TJ: Pierre Edelman. T: Mary Sweeney, Alain Sarde, Neal Edelstein, Michael Polaire, Tony Krantz. O+KS+Ä: David Lynch. KU: Peter Deming – FotoKem Color. LA: Jack Fisk. PU: Amy Stofsky. M: Angelo Badalamenti. LE: Mary Sweeney. N: Naomi Watts (Betty Elms), Laura Harring (Rita / Diane Selwyn), Ann Miller (Catherine ‘Coco’ Lenoix), Dan Hedaya (Vincenzo Castigliane), Justin Theroux (Adam Kesher), Brent Briscoe (komisario Neal Domgaard), Robert Forster (komisario Harry McKnight), Katharine Towne (Cynthia Jenzen), Lee Grant (Louise Bonner). Väri, High Definition Widescreen 1,85:1, DTS-HD Master Audio 5.1, 146 min
Blu-ray 1080p
Englannin- ja espanjankielinen. Suom. tekstit Janne Mökkönen / svenska texter.
Pan Vision (Cinema Mondo) 14.1.2010

Mulholland Drive käynnistyy surrealistisena thrillerinä. David Lynch on parhaassa vireessään monissa kohtauksissa, joiden ääni- ja värimaailma on maagisen painajaismaista. Peter Demingin kuvaus, Jack Fiskin lavastus, Amy Stofskyn puvustus ja Angelo Badalamentin musiikki toimivat täydellisesti yhteen visionäärisessä elokuvassa, jonka kolme tarinaa tuntuvat pitkään johtavan kohti yhtenäista juonikokonaisuutta. Nainen (Laura Herring) menettää muistinsa ja saa mukaansa laukun täynnä rahaa murhayrityksessä ja liikenneonnettomuudessa Mulholland Drivellä Hollywoodin kukkuloilla. Nuori näyttelijätär Betty (Naomi Watts) saapuu kaupunkiin toivoen voivansa luoda siellä uraa. Elokuvaohjaaja (Justin Theroux) on tuottajien takana olevien gangsterien painostuksen kohteena. Jokin osa tästä, tai elokuva jostakin alkaen, tai lähes kaikki on unta unessa. Naomi Watts sai Mulholland Drivessä läpimurtoroolinsa, ja on myös hienoa nähdä Hollywood-veteraanit Ann Miller ja Lee Grant sivurooleissa.

Blu-ray-masterointi on korkeatasoista.

Christiane F. – tyttö metroasemalta

Keskiviikko, Tammikuu 13th, 2010

2010.01.30.-Christiane-F

CHRISTIANE F. – TYTTÖ METROASEMALTA / Vi barn från Bahnhof Zoo (Christiane F. – wir Kinder vom Bahnhof Zoo). Saksa (c) 1981 Solaris Filmproduktionsgesellschaft GmbH. T: Bernd Eichinger, Hans Kaden, Bertram Vetter, Hans Weth. O: Ulrich Edel. KS: Ulrich Edel, Kai Hermann, Horst Rieck, Herman Weigel – Christiane F.:n kirjasta (1979). KU: Jürgen Jürges, Justus Pankau. M: David Bowie, ”Look Back In Anger”, ”V2 Schneider”, ”TVC15″, ”Station To Station”, ”Heroes/Helden”, ”Stay”, ”Sense Of Doubt”, ”Boys Keep Swinging”, ”Warszawa”. N: Natja Brunckhorst (Christiane), Thomas Haustein (Detlev), David Bowie omana itsenään. Väri, 1,33:1, DD 2.0, [kansitieto 138 min], tod. 126 min
Lyhyt versio.
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scantrade) 13.1.2010

Christiane F.:n muistelmat elämästään 12-15 -vuotiaana heroiiniaddiktina ja prostituoituna vuosina 1975-1978 herättivät vakavaa keskustelua Länsi-Saksassa, kun ne julkaistiin ensin jatkosarjana Stern-lehdessä ja sittemmin kirjana. Ne toivat  julkisen keskustelun piiriin varhaisteini-ikäisten vaarallisten huumeiden käytön yleisyyden. Samoin prostituution välttämättömyyden kalliiden huumeiden rahoituskeinona. Ja myös alaikäisten järjestelmällisen seksuaalisen hyväksikäytön laajuuden.

Vaikka Christiane F.:n kirja ja siitä tehty elokuva esittävät heroiiniriippuvuuden äärimmäisenä alennustilana ja kuvaavat cold turkey -vieroitusoireiden järkyttävyyden, seurauksena oli kuitenkin, että Christiane F.:stä tuli roolimalli ja Bahnhof Zoosta nuorten matkailijoiden turistikohde. David Bowien parhaisiin kuuluvat kappaleet kuten ”Heroes” tuovat elokuvaa aitoa äänimaisemaa.

Järkyttävä elokuva, ohjaaja Uli Edelin läpimurtoteos,  kuuluu Lukas Moodyssonin herätteenantajiin.

Dvd:n masterointi on vaatimatonta tasoa. Tarjolla oleva versio on lyhennetty.

Fritzin yhdeksän elämää

Keskiviikko, Tammikuu 13th, 2010

2010.01.30.-The-Nine-Lives-of Fritz the Cat

FRITZIN YHDEKSÄN ELÄMÄÄ / Fritz-kollin pornoretket / Katten Fritz’ nio liv (The Nine Lives of Fritz the Cat). USA 1974. TY: Steve Krantz Productions. T: Steve Krantz. O: Robert Taylor. KS: Fred Halliday, Eric Monte, Robert Taylor – Robert Crumbin sarjakuvista. M: Tom Scott. Animaatio. Väri, 1,33:1, DD 2.0, 73 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Atlantic Film (Scanenter) 13.1.2010

Robert Crumbin sarjakuvahahmoihin perustuva Fritz – kova kolli (1971) oli ensimmäinen animaatio, joka sai X-Rated -luokituksen pornoilevan sisältönsä ansiosta. Jatko-osa Fritzin yhdeksän elämää ei tarjoa yhtä rankkaa meininkiä, mutta Suomessa se sai silti seksihurjastelujensa johdosta K18-ikärajan.

Ensimmäisessä tarinassa nalkuttavaa vaimoaan pakeneva Fritz kokee huumeiden innoittaman seksiseikkailun kiimaisen Chitan kanssa. Toisen tarinan huumekuvitelmassa Fritzistä tulee Adolf Hitlerin analyytikko, joka yrittää saada tätä luopumaan maailmanvalloitusaikeistaan. Kolmannessa kertomuksessa New Jersey on irronnut muusta Yhdysvalloista Uudeksi Afrikaksi, jossa Fritz on ainoa valkoinen kolli.

Roisissa animaatiossa on vauhdikkaita psykedeelisiä animaatioita ja mielikuvamontaaseja.

Masterointi ei poikkea vhs-tasosta.

Ja Jumala loi… naisen

Keskiviikko, Tammikuu 13th, 2010

2010.01.30.-Et-Dieu-crea-la femme

JA JUMALA LOI… NAISEN / Och Gud skapade kvinnan… (Et Dieu créa… la femme). Ranska / Italia (c) 1956 Roger Vadim. T: Raoul Lévy. O: Roger Vadim. KS: Roger Vadim, Raoul Lévy. KU: Armand Thirard. M: Paul Misraki. N: Brigitte Bardot (Juliete Hardy), Curd Jürgens (Éric Carradine), Jean-Louis Trintignant (Michel Tardieu), Jane Marken (Madame Morin), Jean Tissier (M. Vigier-Lefranc), Isabelle Corey (Lucienne), Jacqueline Ventura (Mme Vigier-Lefranc), Jacques Ciron (Éricin sihteeri), Paul Faivre (M. Morin), Jany Mourey (orpokodin edustaja), Marie Glory (Mme. Tardieu), Georges Poujouly (Christian Tardieu), Christian Marquand (Antoine Tardieu). Väri, anamorfinen 2,35:1, DD 2.0, 90 min
Suom. tekstit IMS / svenska texter.
Atlantic Film 13.1.2010

Roger Vadim (1928-2000) oli ranskalaisen elokuvien tunnetuin naistähtien lanseeraaja. Hänen viiden vaimonsa joukkoon kuuluivat Annette Strøyberg, Jane Fonda, Catherine Schneider ja Marie-Christine Barrault. Hänellä oli myös lapsi Catherine Deneuven kanssa.

Ensimmäinen oli Brigitte Bardot, jonka kanssa Vadim oli naimisissa vuosina 1952-1957. Bardot oli esiintynyt jo monessa elokuvassa, kun Vadim nosti hänet elokuvan Ja Jumala loi… naisen pääosaan. Se on elokuvaerotiikan legendaarisimpia teoksia ja osasuorituksia.

Vadimin tukemana Bardot lanseerasi ranskalaiseen elokuvaan uuden ajan estottoman nuoren naisen eroottisuuden. Elokuva kuvattiin CinemaScope -formaatissa Rivieralla, St. Tropezissa. Vaikka Bardot’n osasuoritus on aiheesta legendaarinen, hän olisi ansainnut paremman käsikirjoituksen ja ohjauksen. Nyt tarina on suuressa määrin vain veruke esitellä Bardot’n upeaa vartaloa. Bardot’n aistillinen tanssikohtaus ansaitsee paikan antologioissa.

Pohjoismaiselle katsojalle uuden ajan elokuvanainen ei ollut tuolloin enää sensaatio. Ruotsalaiset Ulla Jacobsson, Anita Björk ja Harriet Andersson olivat esitelleen sellaisia jo valkokankailla, usein parempien ohjaajien elokuvissa.

Alkuvuoden dvd-tärppejä

Sunnuntai, Tammikuu 10th, 2010

Joulu on dvd-alallakin pääsesonki. Uusia julkaisunimikkeitä tulee ruuhkaksi asti joulua edeltävinä kuukausina, sitten on muutaman viikon hiljaisuus, ja tammikuussa uusia klassikkonimikkeitäkin alkaa taas ilmestyä hiljalleen. Nyt on vahvoilla brittielokuva.

(lisää…)

Erämaan vangit

Keskiviikko, Tammikuu 6th, 2010

20100116-walkabout.jpg

ERÄMAAN VANGIT / Walkabout – mannaprovet (Walkabout). Australia / Iso-Britannia 1971 (c) 1970 Max L. Raab-Si Litvinoff Films (PTY) Ltd. O+KU: Nicolas Roeg. KS: Edward Bond – James Vance Marshallin romaanista (1959). M: John Barry. LE: Antony Gibbs. N: Jenny Agutter (tyttö), Luc Roeg (valkoinen poika), David Gulpilil (musta poika), John Meillon (isä), Robert McDarra (mies). Kielet: englanti ja Gulpililin puhuma alkuperäiskieli. Väri, 1,85:1, DD stereo, 96 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 6.1.2010

Englantilainen huippukuvaaja Nicolas Roeg oli saanut alun ohjaajanuralleen Donald Cammellin kanssa ohjaamallaan elokuvalla Performance. Hänen ensimmäinen soolo-ohjaustyönsä oli Walkabout, jossa hän toimi edelleen myös kuvaajana.

Walkabout on Australian alkuperäisasukkaiden käsite, joka tarkoittaa nuoren ihmisen initiaatioriittinään suorittamaa autiomaavaellusta.

Australian outback-autiomaassa kuvattu Walkabout on visionääristä elokuvaa, jossa on minimaalinen, muodollinen juoni. Kaksi lasta (16-vuotias teinityttö Jenny Agutter ja kuusivuotiasta pikkuveljeä esittävä ohjaajan poika Luc Roeg) joutuu yllättävän tragedian seurauksena vaeltamaan yksin autiomaassa heidän isänsä tehtyä itsemurhan ja sytytettyä heidän autonsa tuleen. Elokuva on näkemisen arvoinen jo huikeana kuvauksena Australian villistä luonnosta ja ainutlaatuisesta eläimistöstä.

Roeg punoo vaellustarinaan mahdollisimman paljon eläinkuvia ja menee innostuksessaan ylitse liioittelun rajojen. Mukana on esimerkiksi kuva, jossa ystävällinen vompatti tulee katsomaan nukkuvia lapsia yöllä. Eläinmotiivi ja lasten retken kuvaus tuo mieleen Charles Laughtonin elokuvan Räsynukke (Night of the Hunter), joka lienee antanut Roegille vaikutteita, mutta vain etäisellä ja yleisellä tavalla.

Lasten pelastajaksi tulee omalla walkaboutillaan oleva alkuasukaspoika (David Gulpilil). Lapset eivät ymmärrä toistensa kieltä. Viimeisenä yönä poika tanssii tytölle soidintanssin täydessä maalauksessa.

John Barry on säveltänyt musiikin australialaisen alkuperäismusiikin ja sen soittimien innoittamana. Heti alussa kuullaan didgeridoo-soittimen ikiaikainen ääni. Sen oletetaan olevan maailman vanhin puhallinsoitin.

Walkabout kasvaa surreaaliseksi runoksi alkuperäisen Australian kohtaamisesta. Se on myös mietiskely paratiisillisen alkuperäisyyden ja urbaanin modernisuuden vastakohtaisuudesta.

Tarjolla on pitkän kauniin alastonuintijakson sisältävä ohjaajan versio, ilmeisesti sama, jonka Criterion Collection julkaisi vuonna 1999. Nyt kyllä huomaa, että dvd-masterointi ei ole uusi.