Toissapäivänä kuollut Jennifer Jones oli suuri, rohkea Hollywood-tähti, jolla oli laaja skaala. Pari viikkoa sitten julkaistiin blu-raylla hänen viimeinen elokuvansa Liekehtivä torni, jossa hänellä on mieleenpainuva traaginen rooli.
Jennifer Jones syntyi kiertävään näyttelijäperheeseen, opiskeli teatteria, meni vuonna 1939 naimisiin opiskelijatoverinsa Robert Walkerin kanssa ja kävi koe-esiintymisissä. Sellaisesta hänet löysi Tuulen viemän tuottaja David O. Selznick, joka teki hänen kanssaan ensin pitkän sopimuksen ja meni vuonna 1949 hänen kanssaan naimisiinkin. Jonesin koko tähtiura eteni Selznickin johdolla aina suurtuottajan kuolemaan (1965) asti.
Läpimurtonsa Jones sai Henry Kingin ohjaamassa Bernadetten laulussa (1943), katolisessa legendassa Lourdesin ihmeestä. Franz Werfelin romaaniin perustuva elokuva on aidon, mystisen uskon puolustuspuhe ja kriittinen kuvaus kirkon korruptoituneista ja maallistuneista tavoista. Jones tulkitsi haltioutuneita näkyjä näkevää Bernadette Soubirous’ta koskettavasti.
John Cromwellin ohjaama Kunnes palaat (1944) oli Selznickin mahtavimpia melodraamoja. Tosielämän aviopari Robert Walker ja Jennifer Jones esittävät siinä puolisoita, jotka toinen maailmansota erottaa. Erokohtaus rautatieasemalla on Hollywoodin ”naisten elokuvien” pakahduttavimpia.
William Dieterlen ohjaama Kohtalokkaat kirjeet (1945) toi Jonesin film noirin maailmaan. Alan-niminen sotilas Italian rintamalla (Joseph Cotten) toimii junttikaverinsa haamukirjoittajana ja huomaa ärtymyksekseen, miten vastaanottajanainen rakastuu kirjeiden kirjoittajaan. Näyttää siltä, että sekä rintamatoveri että tuntematon nainen kuolevat, mutta sitten Alan kohtaa salaperäisen, muistinsa menettäneen naisen (Jennifer Jones).
Jokaisesta kolmesta ensimmäisestä tähtiroolistaan Jones sai Oscarin. Ura jatkui huipputasoisena. Perä perää valmistuivat Ernst Lubitschin lempeimpiin kuuluva komedia Cluny Brown (1946), jossa Jones esittää luokkayhteiskunnan säännöistä piittaamatonta putkinaista, King Vidorin hillittömän intohimon western Kaksintaistelu auringossa (1946), surrealistien rakastama William Dieterle -ohjaus Jennien muotokuva (1948), John Hustonin Yö Kuuban yllä (1949), Vincente Minnellin tasokas Rouva Bovary (1949), villin romanineidon tarina Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin brittielokuvassa Lumottu veri (1949), William Wylerin rohkean naturalistinen Theodore Dreiser -tulkinta Carrie (1952), King Vidorin vimmattu melodraama Ruby Gentry (1952), John Hustonin monta tähteä työllistänyt hölmöily Afrikan aarre (1953), Vittorio De Sican Kohtalokas laituri (1953) ja euraasialaisen naisen rooli Henry Kingin ohjaamassa rajoja ylittävässä rakkaustarinassa Päivien kimallus (1955). Näistä elokuvista ja rooleistä mikään ei ollut yhdentekevä, ja kaikkia esitetään ja muistetaan arvostavasti edelleen.
Jones esitti suuria ”toiseen rotuun” kuuluvien naisten rooleja. Kaksintaistelu auringossa -elokuvan Pearl Chavez on intiaaniäidin tytär. Lumotun veren Hazel Woodusin äiti on romaninoita. Rasismin teema korostui Päivien kimalluksessa, jossa Jonesin tulkitsema Han Suyin on kiinalaisen isän lääkäritytär.
19. joulukuuta 2009 kello 19.32
ja tästä litaniasta jäi tietysti pois Hustonin ja Capoten ei ihan selvin päin pusaama kulttisuosikki, myös Elokuva-arkiston vanhaan hyvään aikaan, eli Afrikan aarre a.k.a. Beat the Devil, jossa JJ ilmapäisenä pikkuvaimona esittää yhden elokuvahistorian lentäväksi lauseeksi ikonisoituneen repliikkinsä konnajoukon yksitotisuudesta: ”They must be desperate characters – they didn’t even look at my legs.”
19. joulukuuta 2009 kello 21.14
Vilkaise uudelleen…
23. joulukuuta 2009 kello 13.49
Onko tuo Kaksintaistelu auringossa ilmestynyt Suomi-dvd:nä? Olen kuullut, että olisi, mutta en ole nähnyt.
23. joulukuuta 2009 kello 14.53
Hei Rami, tietääkseni Kaksintaistelu auringossa ei ole ilmestynyt Suomi-dvd:nä. Siitä on videojulkaisu vuodelta 1983 V2000-formaatissa, muista en tiedä. Hyvää joulua t. Antti
25. joulukuuta 2009 kello 20.14
Hyvää joulua myös sulle! Vielä näin joulupäivän iltanakin.
28. joulukuuta 2009 kello 15.16
kyllä se Kaksintaistelu Auringossa on ilmestynyt DVD-elokuvana,Pekka Suorsan DVD-opaskin tuntee sen. Mutta ei tunne Cooper – Bergman elokuvaa Kenelle kellöt soivat, joka ilmestyi samaan aikaan DVD:llä. Viimeisin hankintani on boxi Great French Actors, missä merkittävin filmi on Jean-Pierre Melvillen ohjaama Punainen ympyrä. Ihmeteltiin Filmifriikissä, miksi ei hänen ohjaamiaan elokuvia ole DVD;llä.Myyjä soitti Universal Pictures Finlandiin ja kysyi, onko Suomi-tekstejä. Vastattiin,että on ja boxit ovat olleet jo toista vuotta hyllyllä.Miksi ei ole mainittu missään,että on tekstitetty suomeksi Tähän oli vastaus,ettei kukaan ole kysynyt.Että tällaista markkinointia. Terveisin Juhani.
28. joulukuuta 2009 kello 20.26
Hei Juhani, totta kerrot Kaksintaistelu auringosta -dvd:stä. Laittaessani aikaisempaa kommenttia, Suorsan korvaamaton kirja ei ollut käsilläni, eikä KAVA:n tietokanta sitä tuntenut. Kaksintaistelu auringosta -dvd-kansikin on suomenkielinen. Elokuva oli nuoren Anneli Saulin suosikki, ja hänessä ja Jennifer Jonesissa onkin yhtymäkohtia. t. Antti
22. helmikuuta 2010 kello 18.04
Ihana JJ.. Paivien Kimallus minka nain noin 16 vuotiaana, katson sita vielakin kun se tulee AMC kanavalta. Niin surullinen, niin ihana. Han oli myos toisessa elokuvassa sairaanhoitajana, Hemminwayn kirjan mukaan tehty, enpa tiennytkaan etta han oli kuollut…