LAUREL & HARDY COLLECTION 3: KAKSI KULKURIA
- KAKSI KULKURIA (Way Out West), USA 1937. O: James W. Horne.
- PALVELUS JA VASTAPALVELUS (One Good Turn), USA 1931. O: James W. Horne.
- TOUHUMESTARIT TISKAUSTÖISSÄ (Thicker Than Water), USA 1935). O: James W. Horne.
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic (Kirch Media -laitos) 26.8.2009
LAUREL & HARDY COLLECTION 2: SOMEONE’S AILING
- SAIRAALAMATKA (County Hospital), USA 1932. O: James Parrott.
- KÄMPPÄKAVERIN KIHTI (Them Thar Hills), US A 1934. O: Charley Rogers.
- SAMALLA MITALLA (Tit for Tat), USA 1935. O: Charley Rogers.
- KAIKKI PIELESSÄ (A Perfect Day), USA 1929). O: James Parrott.
- PAHA VILUSTUMINEN (They Go Boom!), USA 1929. O: James Parrott.
- SE PARHAITEN NAURAA (Leave ‘Em Laughing), USA 1928. O: Clyde Bruckman.
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic (Kirch Media -laitos) 26.8.2009
LAUREL & HARDY COLLECTION 1: A CHUMP AT OXFORD AND RELATED SHORTS
- LORVISTA LORDIKSI (A Chump at Oxford). USA 1940. O: Alfred J. Goulding.
- TAITAVAT TARJOILIJAT (From Soup to Nuts). USA 1928. O: Edgar Kennedy.
- TAAS UUSI SOTKU (Another Fine Mess). USA 1930. O: James Parrott
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic (Kirch Media -laitos) 26.8.2009
”Maailman menoa on katseltava vähän laajemmasta näkökulmasta.”
VEIKKO HUOVISEN LYHYET ERIKOISET / Huovisen lyhyet erikoiset 1-10 (tv-sarja). Suomi 1984-1986. TY: MTV. O: Pauli Virtanen. KS: Veikko Huovinen novelleistaan. KU: Kauko Nord. Heikki Kinnunen (Huovishenki).
1. ORAVANMETSÄSTÄJÄN SIHTEERI. KS myös: Vesa Karonen, Pauli Virtanen. N: Anne Nielsen (Else-Maj Pontoppidan), Esko Hukkanen (Vilho Hunter), Kirsti Kemppainen (Louise), Aapo Vilhunen (vänrikki), Hannu Huuska (rajajääkäri Puustinen), Helena Haavisto (oopperayhdistyksen puheenjohtaja), Pauli Sinisalo (Parta-Kinnunen), Pekka Pietikäinen (Unelma Hunter), Kari Virtanen (tv-mekaanikko).
2. KUORSAUS. KS myös: Vesa Karonen, Pauli Virtanen. N: Ville Sandqvist (harjoittelija), Martti Pennanen (agronomi), Anita Heikkinen (emäntä), Aapo Vilhunen (isäntä), Pauli Virtanen ja Petri Lampinen (radion miehet).
3. JUTTA GRAHNIN MIES. KS myös: Solja Kievari, Pauli Virtanen. N: Kirsti Kemppainen (Lispe Ryynänen), Katriina Rinne (Hannele Nygård), Marjatta Rinne (Jutta Grahn), Heikki Nousiainen (Rikhard Orava), Sakari Jurkka (tuomari Ryynänen).
4. VIINANKÄTKIJÄ. KS myös: Arto Seppälä, Pauli Virtanen. N: Vesa-Matti Loiri (Ilmari Ahde), Martti Kainulainen (Timppa Ahde).
5. RAUHANJUNA. KS myös: Arto Seppälä, Pauli Virtanen. N: Veikko Tiitinen (Matti), Rauha Valkonen (Liisa).
6. AMMATTIMAINEN PUOLUEENHAUKKUJA. KS myös: Panu Rajala, Pauli Virtanen. M: Jean Sibelius: Ristilukki, Valse triste. N: Erkki Saarela (Väinö Kirsikkala), Esko Nikkari (Tohatsu), Maija-Liisa Peuhu (rva Tohatsu), Ismo Kallio (Jacobsson-Ikkala), Kirsti Kemppainen (rva Jacobsson-Ikkala).
7. POTKUKELKKA JA PATIINI. KS myös: Arto Seppälä, Pauli Virtanen. N: Kristiina Elstelä (Alice), Juha Muje (Hannu), Hellevi Seiro (Haukelan kartanon emäntä), Marita Nordberg (sairastava nainen).
8. ERÄÄN MURHAN MOTIIVIT. KS myös: Arto Seppälä, Pauli Virtanen. N: Anne Nielsen (rouva N), Martti Pennanen (tuomari), Vesa Vierikko (herra N), Aapo Vilhunen (apteekkari).
9. HYVÄT YSTÄVYKSET. KS myös: Leena Virtanen, Pauli Virtanen. N: Martti Tschokkinen (Hulkon isäntä), Esa Pakarinen, Jr. (Alatalon isäntä), Kirsti Kemppainen (Alatalon emäntä), Marjatta Rinne (Hulkon emäntä), Jose Hakala (Alatalon poika).
10. KAHDEN JUOPON JOULU. KS myös: Matti-Juhani Karila, Pauli Virtanen. M: J.S. Bach: Toccata ja fuuga d-molli. N: Martti Pennanen (Aatu), Martti Kainulainen (Iivari)
Väri, 1,33:1, mono, yht. 3 h 49 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomiviihteen klassikot) 21.8.2009
Veikko Huovisen tuotantoa on televisioitu useaan otteeseen, ja eräitä parhaista kirjailijan tuotannon innoittamista hetkistä sisältyy Veikko Huovisen lyhyet erikoiset -sarjaan. Joutsenen laulu kiirii taivaalta, Huovinen luo katseensa ylös, ja tarinointi lähtee käyntiin Heikki Kinnusen Huovishengen juontamana kunkin episodin aloitusvaiheessa.
Kirjailija itse paneutui sarjan tekoon käsikirjoittajana, päivittäen niitä joskus myös ajankohtaan sopiviksi. Novellit hyvin tuntevillekin ne tarjosivat mieluisia uudelleenlöytämisen hetkiä, kun Vesa-Matti Loiri pääsi tulkitsemaan Viinankätkijän veljenpoikaa ja Martti Pennanen Erään murhan motiivit -tarinan omalaatuista ukkotuomaria. Innoittunutta otetta oli Ammattimaisessa puolueenhaukkujassa, jonka nimiroolissa nälkäisenä illallisvieraana oli Erkki Saarela, vasemmistolaisena isäntänä Esko Nikkari ja oikeistolaisena pitopöydän haltijana Ismo Kallio. Vuoden 1986 tarina kuulostaa yllättävän ajankohtaiselta, kun isäntä perustelee illallisvieraaksi jäämistä sillä, että ”meillähän on tämä Väyrynenkin vielä kokonaan käsittelemättä”.
LENTSU. Kertomus lama-Suomesta 1970-luvun lopulla 1-3 (tv-sarja). Suomi 1990. TY: MTV Draama. O: Pauli Virtanen. KS: Solja Kievari – Veikko Huovisen romaanista (1978). KU: Kauko Nord. Kertoja: Heikki Kinnunen. N: Antti Litja (Rinteelän Aleksi), Marjatta Rinne (Aleksin vaimo), Kirsti Kemppainen (lääkäri), Kari Sorvali (pankinjohtaja Joona Hukkanen), Aapo Vilhunen (pankkitarkastaja Mertsi Myyryläinen), Olavi Ahonen (opettaja Touko Savukoski), Ville Pohjanheimo (Masa), Jari-Petri Kuisma (ylioppilas Pappinen), Esko Nikkari (autoilija Toivo Kesseli), Katriina Rinne (Kesselin vaimo), Esko Pesonen (Siljander), Timo Toikka (poliisi), Lena Labart (terveyskeskusvirkailija), Armi Pohjansaro (pankkineiti), Miitta Sorvali (Mielikki Hukkanen), Martti Tschokkinen (kauppias Kake Kurkkumaa) Eeva Eloranta (rouva Kurkkumaa), Martti Kainulainen (sotaveteraani Ville Tapiola), Matti Pellonpää (kirvesmies Mikko Jaurujärvi), Carl-Kristian Rundman (1. konstaapeli), Vesa Virtanen (2. konstaapeli), Seppo Sillanpää (juoppo ammuskelija), Harri Hyttinen (maisteri Puoshaka), Tauno Lehtihalmes (kirjastolautakunnan puheenjohtaja), Sarina Röhr (kirjastonhoitaja), Sakari Jurkka (ministeri Urkuhart), Martti Kaukanen (alisihteeri Otkalenko), Eeva Tynkkynen (tulkki), Jukka Kärkkäinen (nuorisosihteeri), Paul Nettey (Idi Amin), Albert Nettey (ugandalainen eversti), G.Y.A. Emery (Ranskan presidentti). Väri, 1,33:1, mono, yht. 135 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (Suomiviihteen klassikot) 21.8.2009
Monitarinainen elokuva koki läpimurtonsa viimeistään 1920-luvun puolenvälin Saksassa, jolloin suosioon tuli elokuvatyyppi nimeltä Querschnittfilm (läpileikkauselokuva). Suuntauksen käynnisti muunnelma Leo Tolstoin novellista Väärennetty korkolippu, josta valmistui elokuva Die Abenteuer eines Zehnmarkscheines. Hotelli-, juna-, laiva- ja lentoelokuvissa muodosta tuli kantava. Arthur Schnitzlerin parinvaihtonäytelmä Reigen on ollut toinen usein käytetty filmatisoinnin lähtökohta, ja se on ollut luonnostaan lankeava pohja pornoversioillekin. 1930-luvun Englannissa valmistui monta monitarinaista elokuvaa, Ranskassa oli suosittu Julien Duvivierin Tanssiaiskortti, ja Suomessa Edvin Laine hallitsi muodon joutuessaan mahdotonta hipovan haasteen eteen Väinö Lainetta filmatessaan. Otto Preminger otti muodon omakseen, ja huippuunsa idean kehitti Robert Altman monissa elokuvissaan.
Suomessa läpileikkauselokuviin sopivia tarinoita ovat kirjoittaneet Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat) ja Veikko Huovinen (Lentsu), ja molemmista on tehty onnistuneita tv-sarjoja. Lentsussa flunssavirus lennähtelee uhrilta toiselle, ja tilanteet tarjoavat näyttelijöille tilaisuuksia herkullisiin vinjetteihin. Antti Litja käynnistää ketjun pienviljelijänä, jonka vastustuskyky ärhentää viruksen täyteen teräänsä. Olavi Ahonen on opettaja Savukoski, joka menettää äänensä. Esko Nikkari saa vahvan roolin tukkirekan kuljettajana, joka aikoo kauheita. Kun pankkitarkastaja (Aapo Vilhunen) kohtaa vanhan kauppiaskaverinsa (Martti Tschokkinen), emäntä (Eeva Eloranta) pääsee tarjoamaan huovismaisen herkullisen illallisen, ja niin lentsu leviää. Sotaveteraanin (Martti Kainulainen) virus vie viimeiseen lepoon. Satiirisessa tarinassa päästään irvailemaan myös teennäiselle YYA-intoilulle. Poliittisen tilaisuuden välityksellä itäsuomalainen lentsu pääsee vaikuttamaan maailmanmitassa, kun se päätyy Idi Aminin limakalvoille. Huovisen henkilöä tulkitsee Heikki Kinnunen.
Sarja on kuvattu mehevästi hyvillä kuvauspaikoilla. Kuvalaatu on tv-ohjelmaksi kelvollinen.
SUOMIVIIHTEEN KLASSIKOT 1: SIMPAUTTAJA
SIMPAUTTAJA. Suomi 1975. TY: MTV3. O: Veikko Kerttula. KS: Matti-Juhani Karila, Veikko Kerttula ja Hannu Tyhtilä – Heikki Turusen romaanista (1973). KU: Raimo Väisänen, Kauko Nord. M: olemassaolevaa ja lähdemusiikkia; ”Pieni kansanlaulu”. LE: Keijo Virtanen. N: Ahti Kuoppala (Simpauttaja), Pekka Räty (Imppa Ryynänen), Leni Katajakoski (Juuli Taivainen), Esko Hukkanen (Kuuno Taivainen), Anna-Maija Kokkinen (Marketta Willman), Veikko Tiitinen (Hilppa Ryynänen), Rauha Valkonen (Eeli Ryynänen), Ahti Jokinen (Otto Ryynänen), Risto Salmi (Jomppa Kaunismäki), Aapo Vilhunen (Hemmo Sysmänaho), Pasi Luukkonen (Lassi Kaurapelto), Toivo Herranen (Tienpään Jeremi), Reino Kalliolahti (Jolle Pirtamo), Mauri Saikkonen (Jouko Pirtamo), Eevi Räty (Pirtamon emäntä), Matti Räsänen (konstaapeli Ruottala), Arvo Hämäläinen, Soili Markkanen. Väri, 1,33:1, mono, 150 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (MTV3) 21.8.2009
Veikko Kerttula, suomalaisen television lahjakkaimpia ohjaajia, oli kunnostautunut jo ohjaamalla ansiokkaasti Jaroslav Hašekia, Veijo Merta ja Hannu Salamaa, kun hän tarttui Heikki Turusen tuoreeseen esikoisromaaniin Simpauttaja. Jo avauksessa on hiljaista intensiteettiä, henkilöhahmot esitellään painokkasti, miljöön tunne on voimakasta ja näyttelijäsuoritukset täysipainoisia. Tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Karjalaan Pielisen rannoille. Simpauttaja kuuluu suomalaisen kirjallisuuden suuriin originelleihin, ja häntä esittää innoittuneesti Ahti Kuoppala. Simpauttaja (”ei muuta kun – hojo hojo!”) on aktiivisuudessaan asioiden ja tilanteiden muuttaja ja melkoinen häiritsijä, toisin kuin vaikkapa Havukka-ahon ajattelija. Autoritaarinen isä-Ryynänen (Veikko Tiitinen) on kyllästyttänyt ankaralla komennollaan kaikki poikansa, mutta Imppa-poika (Pekka Räty) pääsee kylän isoimpaan taloon Pirtamoon Simpauttajan kaveriksi. Ryynäsen puolihullu Otto-poika (Ahti Jokinen) veistelee männynrungoista alastomien naisten kuvia. Ääneen lausutaan ajatus, ettei maaltamuuton myötä enää kohta muita naisia paikkakunnalle jääkään. Näin näyttää olevan myös Impan mielitietyn (Anna-Maija Kokkinen) suunnitellessa muuttoa kaupunkiin. Simpauttajalle kehittyy suhde Taivaisen naapuritalon Juuli-emännän (Leni Katajakoski) kanssa, ja tästä koituu paljastuessaan kova kärhämä aina virkavaltaa myöten. Sukupolven vaihdoksen teema dramatisoituu tarinan kulminoituessa. Isä on pettynyt poikiinsa ja pojat isäänsä. Elokuva päättyy leikaten lyhyeen mietteliääseen lähikuvaan uuden sukupolven kasvoista.
Kerttulalla säilyy vankka kuvallinen näkemys ja ote kerrontaan johdonmukaisena viimeistä puolituntista lukuunottamatta. Mustasukkaisuustarinan vatvominen käy turhan jankkaavaksi. En tiedä, mille formaateille Simpauttaja on kuvattu, mutta dvd:n kuvallinen asu on paikoin videomaista. Kuitenkin voi päätellä, että esimerkiksi kuvallisesti kunnianhimoisen lumisen loppujakson kuvauksessa on alun perin käytetty laadukasta kuvaustekniikkaa.
Heikki Turunen on saanut kolmen romaaninsa elokuvallistajiksi merkittäviä ohjaajia, myös Markku Pölösen (Kivenpyörittäjän kylä) ja Anssi Mänttärin (Joensuun Elli), mutta Veikko Kerttulan Simpauttaja on edelleen vahvin Heikki Turus -filmatisointi.
SENNI JA SAVON SULTTAANI / Så älskas de’ i Savolax. Suomi 1953. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Matti Oravisto. KS: Topias näytelmästään Savon sulttaani (1951). KU: Pentti Valkeala. LA: Aarre Koivisto. M: Harry Bergström. Ä: Yrjö Saari. LE: Armas Vallasvuo. N: Terttu Soinvirta (talousapulainen Senni Kemppainen), Uljas Kandolin (Kaapro-renki), Sirkka-Liisa Wilén (Alli Pitkälä), Matti Oravisto (maisteri Aarne Kalevi), Saara Ranin (Nanna Pitkälä), Irja Kuusla (Bertta Tuura), Toivo Lahti (nimismies Arvid Tuura), Joel Asikainen (pankinjohtaja Kaarlo Pitkälä), Tommi Rinne (ylioppilas Jaakko Hintikainen), Kipparikvartetti. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 64 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 21.8.2009
Ralli- ja rillumareielokuvien liepeillä syntyi Suomen Filmiteollisuuden tehtaalla myös Senni ja Savon sulttaani, Topiaksen kesäteatterinäytelmään perustuva farssi. Kaksi savolaisten sananparsien kerääjää, Aarne (Matti Oravisto) ja Jaakko (Tommi Rinne) liikkuu pienessä kylässä samaan aikaan kuin seuduilla lymyilee pankkihuijari. Sekaannusten seurauksena Senni (Terttu Soinvirta) luulee Aarnea kirjeenvaihtosulhasekseen, jolloin Aarnea aletaan pitää ”Savon sulttaanina”. Tämä sekoittaa Aarnen aikeet Allin (Sirkka-Liisa Wilén) suhteen ja haittaa Kaapron (Uljas Kandolin) suunnitelmia Sennin osalle. Kommellusten ketjua kehystää hyväntekeväisyysjuhlan järjestely, ja kun elokuva olisi muuten jäänyt liian lyhyeksi, juhlajaksoon lisättiin valepukuisen Kipparikvartetin ”Talkoopolkka”-laulunumero. Oravistolta puuttuu lahjakkuus komedian ohjaajana, ja elokuvasta on vaikea löytää sovittavia piirteitä, vaikka sitä olivat tekemässä SF:n kokeneet ammattilaiset.
Arvostelijanlevylläni on hakuvalikoin 3. osassa digitaalinen häiriö jonkin aikaa.
KAHDEN LADUN POIKKI / Skidspår som korsas. Suomi 1958. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Armand Lohikoski. KS: Einari Vuorela, Laura Soinne – Einari Vuorelan romaanista (1926). KU: Pentti Unho. LA: Aarre Koivisto. M: Toivo Kärki. Ä: Kaarlo Nissilä. LE: Armas Vallasvuo. N: Anneli Sauli (Anna, Tupamäen tytär), Tapio Rautavaara (Humu), Eino Kaipainen (Tuomas, Hiirenloukun isäntä), Siiri Angerkoski (Hirs-Riikka, ruotuvaivainen), Ekke Hämäläinen (Markku), Rauni Luoma (Hulta), Marjatta Kallio (Leenu), Sakari Halonen (Jussi), Uljas Kandolin (Jussi), Heimo Lepistö (Karvian-Jokinen, tukkilainen), Armas Jokio (Purkka, tukkilainen), Tyyne Haarla (Tupamäen emäntä), Kaarlo Halttunen (Tupamäen isäntä), Maija Karhi (Myllärin Katri), Irja Kuusla (Jutihta), Veikko Linna (ruukin pomo). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 70 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 21.8.2009
SF–yhtiön suurimman liukuhihnatuotannon vuosina valmistunut Kahden ladun poikki perustui vanhaan käsikirjoitukseen, josta johtaja Toivo Särkkä oli innostunut mutta kukaan ohjaaja ei, kunnes Armand Lohikoski suostui filmaamaan sen. Elokuva kuuluu todellisiin Suomi-aihepiirin kierrätyksiin, joskaan se ei yllä sentään Teuvo Tulion kaltaisille hulluille ylikierroksille. Moraalitonta, naisia viettelevää ja heidät aviottomien lasten kanssa jättävää tukkilaista esittää Tapio Rautavaara. Rakkaudessaan viatonta mutta omaisuuslaskelmoijien ja humupoikien välissä riutuvaa nuorta naista tulkitsee Anneli Sauli. Rehtiä mutta vaimoaan paljon vanhempaa ja petettyä isäntää esittää ties kuinka monennen kerran Eino Kaipainen, joka oli kolme vuotta aiemmin tulkinnut myös aiheen klassikkoroolin Juhassa. ”Elokuva tukkilaisromantiikan ajalta” on innotonta uudelleenlämmitystä. Tuotantoarvot ovat kohdallaan, ja kuvaaja Pentti Unho otti upeita näkymiä talvisista maisemista.
Katselukappaleessani valikon kohtaus numero 3 jäi pyörimään toistolle.
SKANDAALI TYTTÖKOULUSSA / Skandal i flickskolan. Suomi 1960. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Edvin Laine. KS: Serp – Robert Kiljanderin näytelmästä Sanny Kortmanin koulu (1902). KU: Olavi Tuomi, Kalle Peronkoski. M: Heikki Aaltoila. LA: Aarre Koivisto. Ä: Harald Koivikko, Taisto Lindegren. LE: Armas Vallasvuo. N: Liisa Nevalainen (Sanny Kortman), Elsa Turakainen (neiti Hilja Eufrosyne Forslund), Hilkka Helinä (neiti Olga Kauppila), Elina Salo (Liisi Kortman), Leo Riuttu (maisteri Einari Lassinen), Kosti Klemelä (pastori Amos Pölkkynen), Martti Romppanen (maisteri Veikko Vuorela, ”Nalle”), Liisa Roine (Anna Tapper), Rose-Marie Precht (Kerttu Palonen), Esko Salminen (Heikki Holm). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 97 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 21.8.2009
Suomalainen belle époque, keisariajan viimeiset vuosikymmenet, olivat tuotannonjohtaja T.J. Särkän sydäntä lähellä, eivät tosin niinkään ohjaaja Edvin Laineelle rakkaita. Käsikirjoittaja Serp päivitti Robert Kiljanderin komediallisen koulunäytelmän elokuvakäsikirjoitukseksi, joka sai nimekseen Skandaali tyttökoulussa. Liisa Nevalainen saa esittää tyttökoulun hirmuista rehtoria Sanny Kortmania, joka rankaisee ankarasti tyttöjä kanssakäymisestä poikien kanssa. Poikalyseolaiset esittävät tinttamareskijuhlissaan parodian Kortmanista ja tämän harrastamasta postikorttisensuurista, joka koskee antiikin alastomia kuvapatsaitakin. Elina Salo esittää Liisiä, johtajattaren veljentytärtä, uransa alussa olevaa opettajaa. Tyttökoululaisina debytoi teatterikoulun oppilaita. Liisa Roine ja Rose-Marie Precht nähdään elokuvadebyyttirooleissaan. Epookin kuvaus sujui SF:n ammattilaisilta luonnikkaasti, mutta Laineelta puuttui aito innostus asiaan.
NAINEN BURMASSA / Skugga över Rangoon (Beyond Rangoon). USA (1995) Castle Rock Entertainment. T: Barry Spikings, Eric Pleskow, John Boorman. O: John Boorman. KS: Alex Lasker, Bill Rubenstein. KU: John Seale. M: Hans Zimmer. N: Patricia Arquette (Laura Bowman), U Aung Ko (U Aung Ko), Frances McDormand (Andy Bowman), Spalding Gray (Jeremy Watt), Tiara Jacquelina (San San, hotellin portieri), Kuswadinath Bujang (eversti hotellissa), Adelle Lutz (Aung San Suu Kyi). Väri, 2,35:1, DD 5.1, 95 min
Suom. tekstit SDI Media Group / svenska texter (ei liitteissä).
Bonus: – Näin tehtiin Nainen Burmassa. – Traileri.
Warner Bros. Entertainment (Finland) 19.8.2009
Tapahtumapaikka on Burma, nykyinen Myanmar, ja aika on vuosi 1988, jolloin demokraattiset ja buddhalaiset liikkeet nousivat sotilasjunttaa vastaan. Tapahtumien todistajaksi tulee amerikkalainen lääkäri Laura Bowman (Patricia Arquette), joka yrittää toipua perhetragediastaan, miehensä ja poikansa kuolemasta. Passinsa kadotettuaan Bowman joutuu pakoretkelle viidakon halki. Visuaalis-äänellisesti kiehtovaa tarinaa vesittää Arquetten mitäänsanomattomuus pääroolissa. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Burman / Myanmarin demokratian tribuuni, rouva Aung San Suu Kyi, kirjan Freedom from Fear kirjoittaja, esiintyy näyteltynä henkilöhahmona alkupuolen mieleenpainuvassa eeppisessä kohtauksessa. Onneksi dvd-masterointi on hienoa.
Olet selaamassa Dvd-klassikko -blogin arkistoa elokuulta 2009.
