Archive for Kesäkuu, 2009

« Older Entries
Newer Entries »

Sid & Nancy

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090925-sid-nancy.jpg

SID & NANCY / Sid & Nancy (Sid and Nancy). Iso-Britannia (c) 1986 Zenith Productions. T: Eric Fellner. O: Alex Cox. KS: Alex Cox ja Abbe Wool. KU: Roger Deakins. M: Joe Strummer, Pray For Rain, The Pogues. N: Gary Oldman (Sid Vicious), Chloe Webb (Nancy Spungen), David Hayman (Malcolm). Väri, 1,85:1, DD 2.0 stereo, 109 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Finland 17.6.2009

Punk-elokuvista armottomimpiin kuuluu Alex Coxin Sid & Nancy, jossa Gary Oldman ja Nancy Spungen tulkitsevat vakuuttavasti itsetuhoisen rakkaustarinan kovien huumeiden syöveriin johtavalla tiellä. Musiikki on ensiluokkaista, olivatpa kyseessä Pray For Rainin, Joe Strummerin tai The Poguesin kappaleet tai Sex Pistols -hittien tulkinnat. Oldman esittää itse laulunsa, myös karmean unohtumattoman ”My Wayn” verilöylyfantasioineen. Dvd-masterointi ei taida olla uuden uutukainen, mutta Roger Deakinsin karheaa kuvausjälkeä se ei kohtalokkaasti haittaa.

Posted in Cox Alex, Deakins Roger, Oldman Gary, Pogues The, Sex Pistols, Strummer Joe, Yleinen | No Comments »

Hei me rokataan!

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090925-this-is-spinal-tap.jpg

HEI ME ROKATAAN! / Spinal Tap – hei me rokataan / Spinal Tap / Titta vi rockar! (This Is Spinal Tap). USA © 1983 Embassy Pictures. TY myös: Spinal Tap Productions. T: Karen Murphy. O: Rob Reiner. M+KS: Christopher Guest, Michael McKean, Harry Shearer, Reiner; kappaleita: ”(Tonight I’m Gonna) Rock Ya Tonite”, ”Gimme Some Money”, ”Big Bottom”, ”All The Way Home”, ”Hell Hole”, ”Cups And Cakes”, ”(Listen To The) Flower People”, ”Rock And Roll Creation”, ”Heavy Duty”, ”Stonehenge”, ”Sex Farm”, ”Jazz Odyssey”. ”Heartbreak Hotel” (Axton, Durden, Presley). KU (S16 mm>35 mm, väri: CFI, 1,85): Peter Smokler. LA: Bryan Jones. LE: Kenty Beyda, Kim Secrist. N: Spinal Tap – Christopher Guest (Nigel Tufnel), Michael McKean (David St. Hubbins), Harry Shearer (Derek Smalls), R.J. Parnell (Mick Shrimpton), David Kaff (Viv Savage). Rob Reiner (Martin DiBergi), June Chadwick (Jeanine Pettibone), Tony Hendra (Ian Faith). Väri, 1,85:1, DD 2.0 stereo, pääkuva 79 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Bonus: – Trailerikooste. – Musiikkivideot: Bitch School; Hell Hole; (Listen To The) Flower People); Big Bottom; Gimme Some Money. – Poistettuja kohtauksia, 67 min. – Where Are They Now? (VH1) 18 min. – Flower People Press Conference, 2 min. – Heavy Metal Memories, 2 min.
Universal Pictures Finland (StudioCanal / Kinowelt) 17.6.2009

Hei me rokataan! on ilmestynyt Suomessa aikaisemminkin. Vuonna 2004 julkaisijana oli Sandrew (Kinowelt), ja nähtävästi samat liiteaineistot ja sama masteri ovat myös tässä uudessa Universal / StudioCanal / Kinowelt -julkaisussa. Tänä vuonna elokuva on ilmestynyt Yhdysvalloissa jo blu-raynakin.

Kuvallinen karheus ei kuitenkaan ole kovin tuhoisaa särmikästä dokumenttielokuvaa matkivassa 16 mm:n filmille kuvatussa rock-elokuvan parodiassa. Spinal Tapilla on suuri ja kasvava ihailijakunta, ja sen monista limborepliikeistä on tullut lentäviä lauseita. Paljon hienoja yksityiskohtia sisältävä elokuva sopii kovaan käyttön ja pieneenkin dvd-kokoelmaan. Osa laulujen sanoistakin on suomennettu.

Posted in Guest Christopher, Reiner Rob, Yleinen | No Comments »

Elefanttimies

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090925-the-elephant-man.jpg

ELEFANTTIMIES (The Elephant Man). USA (c) 1980 Brooksfilms Limited. T: Jonathan Sanger. O: David Lynch. KS: Christopher De Vore, Eric Bergren, David Lynch – lähteinä kirjat: Sir Frederick Treves: The Elephant Man and Other Reminiscences (1923) ja Ashley Montagu: The Elephant Man: A Study in Human Dignity (1942). KU: Freddie Francis – Panavision. M: John Morris. Samuel Barber: Adagio for Strings (1936). LA: Stuart Craig. Erikoisehostus: Christopher Tucker. Ä: Alan Splet. N: Anthony Hopkins (Frederick Treves), John Hurt (John Merrick), Anne Bancroft (Madge Kendal), John Gielgud (Carr Gomm), Wendy Hiller (Mothershead), Freddie Jones (Bytes), Michael Elphick (yöportieri). Mustavalkoinen, 2,35:1, DD 2.0 stereo, 118 min
Suom. tekstit.
Universal Pictures Finland (StudioCanal) 17.6.2009

David Lynchin valtavirtaelokuvatkin ovat hätkähdyttävän ainutlaatuisia. Universal (StudioCanal) julkaisee sekä Elefanttimiehen blu-ray-erikoislaitoksen että perus-dvd:n, jossa siinäkin kuvalaatu on loistava.

Posted in Bancroft Anne, Barber Samuel, Brooks Mel, Francis Freddie, Gielgud John, Hiller Wendy, Hopkins Anthony, Hurt John, Jones Freddie, Lynch David, Morris John, Yleinen | No Comments »

Pako New Yorkista (Special Edition)

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090925-escape-from-new-york.jpg

PAKO NEW YORKISTA (Escape from New York), USA (c) 1981 AVCO Embassy. T: Debra Hill. O: John Carpenter. KS: John Carpenter ja Nick Castle. KU: Dean Cundey – Panavision – Metrocolor. LA: Joe Alves. M: John Carpenter. N: Kurt Russell (Snake Plissken), Lee Van Cleef (Hauk), Ernest Borgnine (Cabbie), Donald Pleasence (presidentti), Isaac Hayes (The Duke), Season Hubley (tyttö Chock Full O’Nuts -ravintolassa), Harry Dean Stanton (Brain), Adrienne Barbeau (Maggie), Tom Atkins (Rehme). Väri, 2,35:1, DD 5.1, 95 min
Suom. tekstit.
Liitedokumentti (ei suom. tekstiä): Snake Plissken: Man of Honor (Kinowelt 2004). Mukana John Carpenter, Debra Hill, 15 min
Universal Pictures Finland (Kinowelt-laitos, StudioCanal) 17.6.2009

John Carpenterin omaperäinen scifi-toimintaelokuva on julkaistu Suomessa ennenkin (Pako New Yorkista, Sandrew, 2006), mutta silloin tarjolla oli heikkotasoinen kuvalevy, joka perustui ilmeisesti vuoden 1994 analogiseen laserlevymasteriin. Elokuvasta oli jo julkaistu vuonna 2004 Yhdysvalloissa digimasteroitu anamorfinen erikoislaitos ja eurooppalainen Kinowelt-laitos. Oikeuksien haltijaksi on tällä välin vaihtunut ranskalainen StudioCanal, ja sen lisenssillä Universal julkaisee suomeksi tuon komeannäköisen laitoksen liitedokumentteineen.

Posted in Alves Joe, Barbeau Adrienne, Borgnine Ernest, Carpenter John, Cundey Dean, Hayes Isaac, Hill Debra, Hubley Season, Pleasence Donald, Russell Kurt, Stanton Harry Dean, Van Cleef Lee, Yleinen | No Comments »

Gregory's Girl

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090720-gregorys-girl.jpg

GREGORY’S GIRL / GREGORY’S GIRL – NYKYPÄIVÄN ROMANSSI / GREGORYN TYTTÖ – NYKYPÄIVÄN ROMANSSI / NYKYPÄIVÄN ROMANSSI (Gregory’s Girl). Iso-Britannia (c) 1980 National Film Trustee Company Limited. Ensiesitysvuosi: 1981. O+KS: Bill Forsyth. Kuvauspaikka: Cumbernauld (Skotlanti). N: John Gordon Sinclair (Gregory), Dee Hepburn (Dorothy), Jake D’Arcy (Phil Menzies), Clare Grogan (Susan), Robert Buchanan (Andy), Billy Greenlees (Steve), Allan Love (Eric), Caroline Guthrie (Carol), Carol Macartney (Margo), Douglas Sannachan (Billy), Allison Forster (Madeline). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 88 min
Suomennos: Tarmo Hietamaa
Future Film 17.6.2009

Skottiohjaaja Bill Forsyth oli hyvässä vedossa 1980-luvun alussa, ja Gregoryn tyttö kuuluu hänen parhaisiin elokuviinsa. Teinivuosien kuvaus kertoo 16-vuotiaasta Gregorysta (John Gordon Sinclair), josta on kasvanut yht’äkkiä pitkä hujoppi ja joka ruumiin koordinaationsa pettäessä menettää paikkansa jalkapallojoukkueessa. Samaan aikaan tytöt tulevat totisen mielenkiinnon kohteiksi. Kun Gregoryn paikan jalkapallojoukkueessa saa urheilullinen Dorothy (Dee Hepburn), Gregoryn ihastuksella ei ole mitään rajoja.

Kun kömpelö mutta innostunut Gregory rupeaa järjestämään treffejä Dorothyn kanssa, hän saa asiantuntijaneuvoja 10-vuotiaalta pikkusiskoltaan. Yllätyksekseen Gregory huomaa joutuvansa deittiketjun kohteeksi. Dorothy ei tule koskaan treffeille, vaan häntä tuuraa Carol, joka esittelee Gregorylle Margon, joka toimittaa pojan Susanille. Tytöt johdattelevat tapahtumien kulkua alusta loppuun.

Liioittelematon kertomus tuo esiin nuoruusvuosien kivun, epävarmuuden ja hämmingin. Hieno huumori kasvaa henkilökuvauksen aitoudesta, ja nuorilla näyttelijöillä on roolihahmoissaan varma vaisto. Tarina on kuvattu oikeilla tapahtumapaikoilla Glasgown lähikaupungissa. Susanin esittäjä Clare Grogan oli tunnettu laulusolisti Altered Images -yhtyeessä, jonka hitti noihin aikoihin oli ”Happy Birthday”.

Posted in Forsyth Bill, Grogan Clare, Sinclair John Gordon, Yleinen | No Comments »

Neljä vuodenaikaa

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090718-four-seasons.jpg

NELJÄ VUODENAIKAA (Four Seasons). USA (c) 1981 Universal City Studios. T: Martin Bregman. O+KS: Alan Alda. M: Antonio Vivaldi. N: Alan Alda (Jack Burroughs), Carol Burnett (Kate Burroughs), Jack Weston (Danny Zimmer), Rita Moreno (Claudia Zimmer), Len Cariou (Nick Callan), Sandy Dennis (Anne Callan), Bess Armstrong (Ginny Newley>Callan). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD stereo, 104 min
Future Film 17.6.2009

Alan Alda on amerikkalainen suosikkinäyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja, jonka ura alkoi 1950-luvulla. Hänen ensimmäistä elokuvateatteriohjaustaan Neljä vuodenaikaa pidetään yhä hänen parhaanaan. Alda ohjasi sen omasta käsikirjoituksestaan.

Idea on hyvä: kolme keskiluokkaista pariskuntaa viettää yhdessä lomaa neljä kertaa vuodessa. Kevätlomapaikkana on talo maalla, kesälomahankkeena on Karibian purjehdus, syystapaamisessa he kohtaavat tyttäriä collegessa, ja talvella hiihdetään Vermontissa.

Pariskunnat ovat tunteneet toisensa iät ja ajat, elämä on mukavaa, ja päivittelyn aiheena on se, miten niin monet tutut ovat ottaneet eron. Kaikkien tasapainoa horjuttaa se, että yksi pariskunnista hajoaa, kun vakuutusasiamies Nick (Len Cariou) eroaa valokuvaajavaimostaan Annesta (Sandy Dennis) ja ottaa tilalle tyttärensä ikäisen Ginnyn (Bess Armstrong).

Ystävyspiirin koossapitävä voima Jack (Alan Alda) on asianajaja, jonka vaimo Kate (Carol Burnett) on lehtialalla. Ystävyksistä iäkkäin Danny (Jack Weston) on kuolemanpelkoa poteva hammaslääkäri, ja hänen vaimonsa Claudia (Rita Moreno) on vaatesuunnittelija.

Annen poistuminen kuviosta ja nuoren, bimbolta vaikuttavan Ginnyn tulo tilalle uhkaa koko ystävyyttä, mutta loppujaksossa Ginny ottaa yllättäen aloitteen, puhuu suunsa puhtaaksi ja osoittautuu joukon rehellisimmäksi ja sydämellisimmäksi. Annekin lienee elämänsä parhaassa vaiheessa päästyään valheellisesta kulissiliitosta.

Neljä vuodenaikaa on komediallinen draama, jonka dialogi ja näyttelijäsuoritukset ovat iskeviä. Paketti on tehty viihdyttäväksi, mutta siinä kosketellaan kipeitä totuuksia. Visuaalinen idea on ilmeisyydessään ihailtava, ja aidot kuvauspaikat ovat upeita, mutta kuvallinen toteutus on sovinnaista. Musiikin perusidea (Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa ja muita Vivaldin sävellyksiä) on niin ilmeinen kuin voi olla, mutta tässä toimiva. Varsinkin Talvi-jakson pitkä sanaton jakso on onnistunut.

Dvd on hienosti masteroitu.

Posted in Alda Alan, Armstrong Bess, Bregman Martin, Burnett Carol, Cariou Len, Dennis Sandy, Moreno Rita, Vivaldi Antonio, Weston Jack, Yleinen | No Comments »

Breezy – Frank, rakastan sinua

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090717-breezy.jpg

FRANK, RAKASTAN SINUA (Breezy). USA (c) 1973 Universal Pictures ja The Malpaso Company. TJ: Jennings Lang. T: Robert Daley. O: Clint Eastwood. KS: Jo Heims. M ja tunnuslaulu: Michel Legrand. N: William Holden (Frank Harmon), Kay Lenz (Breezy), Roger C. Carmel (Bob Henderson), Marj Dusay (Betty Tobin), Joan Hotchkis (Paula Harmon), Lynn Borden (Frankin yhden illan ystävä). Väri, anamorfinen 1,85:1, DD mono, 102 min
Suomennos: Jani Kontra
Future Film 17.6.2009

Clint Eastwood on ohjaajana yllätysten mies. Parhaan vireensä ja vastakaikunsa hän on saavuttanut varttuneella iällä, 2000-luvulla. Kuitenkin hänen otteensa vahvuus oli tullut ilmi jo aiemmin.

Itselleni Eastwoodin merkittävyys ohjaajana selvisi aikoinaan elokuvasta Lainsuojaton (1976). Eastwoodin ohjausten taso on ollut vaihtelevaa, ja hän on jakanut uransa liukuhihnaviihteeseen ja persoonallisiin haasteisiin.

Eastwoodin persoonallisiin elokuviin kuuluu Breezy, jonka näin nyt ensi kertaa dvd:n ansiosta. Jo Heims oli laatinut Eastwoodille käsikirjoituksen myös tämän esikoisohjaukseen Yön painajainen. Breezy, Clintin kolmas ohjaustyö, on näistä kahdesta vahvempi, syvempi ja aidompi.

Hyvän draaman lähtökohtana on kohtaaminen tai yhteentörmäys, ja Breezyssä vastakohdat ovat kiehtovat: 17-vuotias idealistinen hippietyttö Breezy (Kay Lenz) ja kuusikymppinen kyyninen kiinteistövälittäjä Frank (William Holden). Kumpikaan ei ole naiivi eikä ennalta-arvattava ihminen, ja kummassakin paljastuu kohtaamisen seurauksena uusia piirteitä.

Tarinan voisi helposti kuvitella kliseemäisenä versiona, mutta Heims ja Eastwood sisällyttävät kerrontaan pieniä ja suuria yllätyksiä. Intiimin ihmissuhdetarinan taustalla on myös suurempia kysymyksiä. Frank, jota Breezy kutsuu lempinimellä ”intiaanipäällikkö Musta Pilvi”, on saavuttanut elämässään kaiken paitsi onnea. Röyhkeä mutta kultainen Breezy, jota Frank ilmiselvästi aluksi halveksii siipeilijänä ja lintsarina, ei ole vielä kadottanut elämän onnen salaisuutta. Hän edustaa uuden aikakauden ihmisiä, jotka eivät ole vielä määritelleet itseään.

Näyttelijäohjaus on hyvää. Roger C. Carmel esittää Frankin parasta miesystävää, Marj Dusay parasta naisystävää Bettyä jolle Frank ei ole osannut sanoa ajoissa kyllä, Joan Hotchkis Frankin erossa asuvaa hirviövaimoa ja Lynn Borden yhden yön ystävää.

Dvd:n hieno masterointi muistuttaa siitä, että kuvallinen laatu on ollut Eastwoodille aina tärkeää.

Posted in Eastwood Clint, Heims Jo, Holden William, Legrand Michel, Lenz Kay, Yleinen | No Comments »

Teksasin äkäpussit

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090715-les-petroleuses.jpg

TEKSASIN ÄKÄPUSSIT / ÖLJYÄ, PIMUJA JA ROISTOJA (Les Pétroleuses). Ranska/Italia/Espanja/Iso-Britannia (c) 1971 Les Films EGE; Francos Films; S.N.C. (Pariisi),  Vides Film (Rooma), Copercines (Madrid), Hemdale Group (Lontoo). O: Christian-Jaque. KU: Henri Persin – Eastmancolor. M: Francis Lai. N: Brigitte Bardot, Claudia Cardinale, Michael J. Pollard, Micheline Presle, Valéry Inkijinoff. Ranskankielinen versio. Väri, 1,66:1, DD mono, 94 min
Future Film 17.6.2009

”BB ja CC villin lännen villikissoina” on varmaan ollut vastustamaton tunnuslause neljän Euroopan maan tuotantoyhtiöille, jotka eurowestern-kalkkunan rahoittivat. Teksasia tuuraa kuvauspaikkana käytetty Espanja. Komedian kielenä kajahtaa ylpeästi ja sympaattisesti ranska. Juoni kertoo siitä, miten kaksi pehmosheriffin (Michael J. Pollard) jahtaamaa naiskonnaa (Brigitte Bardot, Claudia Cardinale) pääsee öljylähteen jäljille. (BB ja CC suosittelevat sheriffille kieliopintoja, sillä ”ranska on rakkauden kieli”). Lähtökohdissa ei ole mitään vikaa, mutta valitettavasti Teksasin äkäpusseissa ei ole terää, särmää eikä asennetta. Surkeaa on, että Euroopan johtavat seksipommit eivät saaneet parempia rooleja.

Ohjaajana oli merkittävä veteraani Christian-Jaque, jonka taiteelliset ansiot huomattiin 1930-luvulla (St. Agilin salaisuus) ja joka teki laatutyötä 1940-luvulla (Joulupukki murhattu?, Parman kartusiaaniluostari). Hänestä tuli elokuvaerotiikan erikoismies, jonka elokuvissa pääsivät oikeuksiinsa Micheline Presle (Boule de suif), Gina Lollobrigida (Kultainen tulppaani) ja nuori Brigitte Bardot (Babette lähtee sotaan). Ennen kaikkea hänestä tuli 1950-luvun povipommin Martine Carolin pääohjaaja ja aviomies (Jumalaiset olennot, Lucrezia Borgia, Kohtaloita, Madame du Barry, Nana, Nathalie). Ote oli kuitenkin herpaantunut puhtaan viihteenkin kannalta Teksasin äkäpusseihin tultaessa.

Pitkälinjalaisista on mukava bongata jo 1930-luvulla aloittanut Micheline Presle Amélie-tätinä; Preslen ura jatkuu edelleen aktiivisena. Suurin yllätys on huomata vanhan intiaanipäällikön esittäjänä siperialainen Valéry Inkijinoff viimeisessä elokuvassaan. Hän oli debytoinut ja saavuttanut heti maailmanmaineen Vsevolod Pudovkinin elokuvassa Myrsky yli Aasian vuonna 1928.

Posted in Bardot Brigitte, Cardinale Claudia, Christian-Jaque, Francis Lai, Inkijinoff Valéry, Pollard Michael J., Presle Micheline, Yleinen | No Comments »

A Chorus Line

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

2010.02.21.-A-Chorus-Line

A CHORUS LINE / A Chorus Line (A Chorus Line). USA (c) 1985 Embassy Films. O: Richard Attenborough. KS musikaalista (1975), jonka käsikirjoitus: James Kirkwood, Jr. ja Nicholas Dante, sanat: Edward Kleban ja musiikki: Marvin Hamlisch. KU: Ronnie Taylor. LA: Patrizia von Brandenstein. N: Michael Douglas (Zach), Alyson Reed (Cassie). Väri, 2,35:1, DD 2.0 stereo, 113 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic 17.6.2009

A Chorus Line oli Broadwayn suuri menestysnäytelmä, joka kertoo 17 tanssijan ankarasta kilvoittelusta, tavoitteena paikka auringossa. Valmisteilla olevan musikaalin ohjaaja on Zach (Michael Douglas), jolla on ollut aikoinaan suhde Cassien (Alyson Reed) kanssa. Rivitanssijoista jokaisesta nousee esiin yksilö, jolla on oma erilainen tarinansa. Richard Attenboroughin uralla A Chorus Line -filmatisointi näyttäytyy irtiottona kahden eeppisen, historiallisen elokuvan (Gandhi, Huuto vapaudelle) välissä. Dvd-masterointi on näyttävää.

Posted in Attenborough Richard, Douglas Michael, Hamlisch Marvin | No Comments »

Neljä muskettisoturia / Koston merkki

Keskiviikko, Kesäkuu 17th, 2009

20090925-the-four-musketeers.jpg

Tous pour un, un pour tous

NELJÄ MUSKETTISOTURIA / Koston merkki / De fyra musketörerna (The Four Musketeers: The Revenge of Milady). ES/PA 1974. TY: Film Trust S.A. T: Alexander Salkind, Ilya Salkind, Michael Salkind. O: Richard Lester. KS: George MacDonald Fraser – Alexandre Dumas’n (père) romaanista Kolme muskettisoturia (Les trois mousquetaires, 1844), sen jälkimmäisistä luvuista. KU: David Watkin. M: Lalo Schifrin. N: Oliver Reed (Athos), Raquel Welch (Constance de Bonancieux), Richard Chamberlain (Aramis), Michael York (D’Artagnan), Frank Finlay (Porthos), Christopher Lee (Rochefort), Geraldine Chaplin (Itävallan kuningatar Anna), Faye Dunaway (Milady), Roy Kinnear (Planchet), Simon Ward (Buckinghamin herttua), Jean-Pierre Cassel (Ludvig XIII), Charlton Heston (kardinaali Richelieu), Sybil Danning (Eugenie). Väri, 1,78:1, DD 2.0 mono, 102 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Universal Pictures Nordic 17.6.2009

Richard Lesterin ohjaama ja Salkind-suvun tuottama trilogia Alexandre Dumas’n kolmen muskettisoturin seikkailuista on yksi parhaista monien filmatisointien joukossa. Neljä muskettisoturia eli Koston merkki valmistui siitä keskimmäisenä. Näyttelijäkaarti oli ainakin kunnossa. Oliver Reed (Athos), Frank Finlay (Porthos) ja Richard Chamberlain (Aramis) alkuperäisenä kolmikkona, Michael York gascognelaisena maalaispoikana D’Artagnanina, joka tulee heidän toverikseen, ja roisto-osastolla Christopher Lee Rochefortina ja Faye Dunaway liljatatuoituna Miladyna. Keskeinen taustahenkilö on 1600-luvun suurten muutosten taustavoima kardinaali Richelieu (Charlton Heston). Lesterin tulkinnassa on sopiva annos hulvattomuutta, ja epookkikuvauksen miljöisiin ja pukuihin on nähty vaivaa.

Posted in Cassel Jean-Pierre, Chamberlain Richard, Chaplin Geraldine, Danning Sybil, Dumas père Alexandre, Dunaway Faye, Finlay Frank, Heston Charlton, Kinnear Roy, Lee Christopher, Lester Richard, Reed Oliver, Salkind Alexander, Salkind Ilya, Salkind Michael, Schifrin Lalo, Ward Simon, Watkin David, Welch Raquel, Yleinen, York Michael | No Comments »

« Older Entries
Newer Entries »