Archive for Maaliskuu, 2009

Condition Red – hälytystila

Keskiviikko, Maaliskuu 18th, 2009

20090414-condition-red-2.jpg20090414-condition-red-1.jpg

CONDITION RED – HÄLYTYSTILA (Condition Red). Suomi/USA 1995. TY: Marianna Films / Oak Island Films. O: Mika Kaurismäki. N: James Russo, Cynda Williams, Paul Calderon, Victor Argo. Väri, letterbox 1,85:1, DD stereo, 82 min
Mika Kaurismäen haastattelu (2008), O: Klas Fransberg, 9 min
Dokumentti elokuvan teosta: Jatkuva hälytystila (1996) O: Pia Tikka, 27 min
Tekstit: suomi, svenska, norsk, dansk, English
Future Film 18.3.2009

Kansainvälistyneen Mika Kaurismäen ensimmäisenä amerikkalaisena tuotantona valmistui pienen budjetin genre-elokuva Condition Red. Tositapahtumiin perustuvassa vankiladraamassa on Kaurismäen mukaan Carmenin vaikutteita: molemmissa lainvartija rakastuu rikolliseen naiseen. Ohjaaja puhuu mielellään myös Samuel Fullerista. Elokuva kuvattiin 25 päivässä toimivassa philadelphialaisessa vankilassa, jossa filmattiin myös 12 apinaa, kun vankila oli suljettu. Näyttelijäkaarti on amerikkalaisista elokuvista ja tv-sarjoista tuttua: James Russo, Cynda Williams, Paul Calderon ja Victor Argo. Pätevätkään näyttelijät eivät kuitenkaan voi pelastaa puolivillaista käsikirjoitusta. Käsivarakameraan turvaudutaan, ensimmäistä otosta suositaan, ja kuvaus oli muutenkin vauhdikasta. ”Nyt saa väkivalta riittää, teen vain komedioita”, ilmoittaa Kaurismäki tuoreeltaan tehdyllä dokumentilla elokuvan teosta, jonka on ohjannut Pia Tikka.

Tigrero – elokuva, joka ei valmistunut

Keskiviikko, Maaliskuu 18th, 2009

20090418-tigrero-2.jpg20090418-tigrero-1.jpg

TIGRERO – ELOKUVA, JOKA EI VALMISTUNUT (Tigrero – A Film That Was Never Made). Brasilia/Suomi/Saksa (c) 1994 Marianna Films. O: Mika Kaurismäki. Dokumenttielokuva, pääesiintyjinä Samuel Fuller, Jim Jarmusch. Englannin- ja portugalinkielinen. Väri, anamorfinen 1,78:1, DD stereo, 74 min
Tekstit: suomi (Paula Kaurismäki ja Janne Kauppila), svenska, norsk, dansk
Ekstrat: Mika Kaurismäen haastattelu About Tigrero (2008) 16 min, poistettuja kohtauksia 22 min, Samuel Fullerin 16 mm:n Tigrero-aineistoa (1954) 14 min, traileri, Jim Jarmuschin kuvagalleria, [ei kommenttiraitaa toisin kuin kannessa sanotaan]
Future Film 18.3.2009

Mika Kaurismäen sympaattinen Tigrero-dokumenttielokuva perustuu ainutlaatuiseen yhteyteen: ystävyyteen amerikkalaisen elokuvan vanhan maverick-ohjaajan Samuel Fullerin kanssa, molempien Brasilia-innostukseen, ja nuoren maverick-ohjaajan Jim Jarmuschin panokseen juontajana ja keskustelukumppanina. Kuulemma Wim Wenders ja Jonathan Demme olisivat myös mielellään lähteneet, jos Jarmusch ei olisi päässyt.

Fullerin ollessa Twentieth Century Foxin ohjaaja hän valmisteli vuonna 1954 Tigrero-nimistä elokuvaa jaguaarinmetsästäjistä Brasiliassa. Kolmiodraaman näyttelijöiksi valittiin John Wayne, Ava Gardner ja Tyrone Power, mutta vakuutussyistä hanke ei edennyt suunnitteluvaihetta pidemmälle. Fullerille jäi kuitenkin 16 mm:n CinemaScope -esivalmisteluaineistoa, josta hän käytti joitakin otoksia elokuvansa Shokkikäytävä hulluuskohtauksiin. Henri Chrétien rakennutti Fullerille varta vasten 16 mm:n CinemaScope-linssin.

Kuvauspaikat kuuluivat maailman ihmeisiin: myös Linnakkeessa nähdyt hirmuiset Iguassuputoukset, jolta vesi nousee valkoisena savuna, äärettömän laaja sademetsä Mato Grosso, mahtava Araguaiajoki (nimi tarkoittaa: ara-papukaijajoki) ja siihen kuuluva Rio das Mortes (”kuolleiden joki”).

Pääkuvauskohteeksi tuli Karajá-heimon kylä Araguaian päähaaran ja Rio das Mortesin välissä. Koska seudulla oli tapahtunut suuria mullistuksia, oli ällistyttävää, että kylä oli 40 vuotta myöhemmin vielä olemassa. Koskettavassa jaksossa Fuller näyttää karaja-intiaaneille vanhan filminsä, josta he tunnistavat kuolleita omaisiaan ja tanssivat Hollywood-kiitostanssin Fullerille. Dokumenttielokuvan historiasta tutulla tavalla tekijät auttoivat intiaaneja rekonstruoimaan omia unohtuneita tanssejaan ja rituaalejaan.

Pienestä aiheesta kasvaa suuria mietiskelyjä maailman muuttumisesta Brasilian ja Hollywoodin viidakoissa. Fuller ja vanha intiaani rinnastuvat samaan tapaan kuin puhutaan ”viimeisestä mohikaanista”.

Tigrero-dokumenttielokuva kuvattiin 16 mm:n filmille ja levennettiin 35 mm:n filmille.

The Last Border – viimeisellä rajalla

Keskiviikko, Maaliskuu 18th, 2009

20090418-the-last-border-2.jpg20090418-the-last-border-1.jpg

THE LAST BORDER – VIIMEISELLÄ RAJALLA. Suomi/Ruotsi/Saksa (c) 1993 Last Border Productions / Connexion Film. T+O: Mika Kaurismäki. N: Jolyon  Baker, Jürgen Prochnow, Fanny Bastien, Kari Väänänen, Matti Pellonpää, Soli Labbart, Claes-Ove Bruun, Jussi Lampi, MC Overkill -moottoripyöräjengi, Juice Leskinen, Esko Salminen. Englannin- ja saamenkielinen. Väri, anamorfinen 1,85:1, DD stereo, 101 min [väärä kansitieto 91 min]
Digitaalisesti remasteroitu.
Tekstit: suomi (Janne Kauppila ja Paula Kaurismäki), svenska, norsk, dansk, English.
Ekstroja: Mika Kaurismäen haastattelu Moskova-baarissa (2008) 12 min, traileri.
Future Film 18.3.2009

”Napapiiri vuonna 2009. Saastuminen on ajanut ihmiset eloonjäämistaisteluun. Sotilasjuntta sotii sissiryhmiä vastaan. Lainsuojattomat terrorisoivat seutua. Yhtä pelättiin yli muiden: Dukea”.

Apokalyptisen tieteiselokuvan erään uuden suuntauksen käynnisti australialainen Mad Max (1979). Maailmanlopun jälkeisen lopputaistelun kuvaukseen kehitettiin uusi, omaperäinen estetiikka, joka antoi vaikutteita monille.

Suomalainen Mad Max -seurannainen, Mika Kaurismäen The Last Border, sijoittuu Napapiirin pohjoispuolelle. Kun dvd on nyt julkaistu elokuvan ennustamana tapahtumavuonna 2009, on todettava, että ympäristötuho ja ekokatastrofi ovat todellakin päivän vakavimpia teemoja. Kunpa elokuva olisi paremmin niiden arvoinen. Liitedokumentissa Mika Kaurismäki toteaa ekologis-temaattisen kytkennän Amazon-elokuvaan, jota tehdessä The Last Borderin ajatus syntyi. Tuotannon piti olla paljon suurempi, mutta päärooliin sovittu Béatrice Dalle sairastui kaksi viikkoa ennen kuvauksia, jolloin kaikki meni uusiksi.

Lähtökohdat eivät siltikään olleet huonot, ja mukana oli lahjakkuuksia. Timo Salminen kuvasi The Last Borderin Kautokeinon jylhällä tundralla äärimmäisen vaikeissa oloissa neljän tuulen tuivertaessa ja sään vaihdellessa äärimmäisyydestä toiseen. Kohtausta harvoin pystyttiin purkittamaan kerralla kuntoon. Pääkuvauspaikka oli noitien vuori, joka oli nimensä arvoinen. Anssi Tikanmäki sävelsi alkuperäismusiikin, ja mukana ovat myös Stone, Mauri Sumén ja Mulefukkers. Kiinnostava näyttelijäkaarti, jota täydensi MC Overkill -moottoripyöräjengi, sai seisoskella paljon tumput suorana.

Scifi-ystävälliset arvostelijat olivat tuskissaan tehtävän edessä. ”Ja minä kun olisin niin halunnut tykätä tästä”, kirjoitti Rumba-lehden Bluk. Tunne ei ole muuttunut dvd-kriitikolla.

Fredrik Pacius 200 v

Maanantai, Maaliskuu 16th, 2009

”Suomen musiikin isän” Fredrik Paciuksen 200-vuotispäivän alla ilmestyy dvd:llä hänestä tehty suuren budjetin elämäkertaelokuva Ballaadi. Se valmistui Suomen Filmiteollisuuden 10-vuotisjuhlaelokuvaksi ja sai ensi-iltansa helmikuun 1944 suurpommitusten säestyksellä. (lisää…)

Kuin raivo härkä (blu-ray)

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090919-raging-bull.jpg

KUIN RAIVO HÄRKÄ / Tjuren från Bronx (Raging Bull). USA © 1980 United Artists. T: Irwin Winkler, Robert Chartoff. O: Martin Scorsese. KS: Paul Schrader, Mardik Martin – Jake La Mottan omaelämäkerrasta (1970, yhdessä Joseph Carterin ja Peter Carterin kanssa). KU (mv, osin väri, 1,85): Michael Chapman. LA: Gene Rudolf. M: Robbie Robertson, valikoima ajan musiikkia. LE: Thelma Schoonmaker. N: Robert De Niro (Jake La Motta), Cathy Moriarty (Vickie La Motta), Joe Pesci (Joey La Motta), Frank Vincent (Salvy), Nicholas Colasanto (Tommy Como). Mustavalkoinen, letterbox 1,85:1, 5.1 DTS HD MA, 129 min
Blu-ray 1080p
Suom. tekstit / svenska texter.
Bonus:
- Kommenttiraita: Martin Scorsese ja Thelma Schoonmaker (2005)
- Kommenttiraita: Irwin Winkler, Robbie Robertson, Robert Chartoff, Theresa Saldana, John Turturro, Frank Warner, Michael Chapman, Cis Corman (2005)
- Kommenttiraita: Mardik Martin, Paul Schrader, Jason Lustig, Jake La Motta (2005)
- Liitedokumentit: Before the Fight, Inside the Ring, Outside the Ring ja After the Fight (2005) sekä The Bronx Bull – The Making of Raging Bull (2000)
- DeNiro vs. La Motta (2005)
- Uutiskatsaus: La Motta Defends Title (mukana jo 2000)
FS Film 13.3.2009

Kuin raivo härkä, joka on valittu 1980-luvun parhaaksi amerikkalaiseksi elokuvaksi, julkaistiin dvd:llä suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja vuonna 2005 siitä julkaistiin Special Edition runsain lisäaineistoin myös Suomessa. Michael Chapmanin vaikuttava mustavalkokuvaus on edukseen uudessa teräväpiirtomasteroinnissa, kun Kuin raivo härkä on päivitetty blu-ray-formaattiin. Lisäaineistot ovat samat kuin Special Editionissa.

Jaakko Pakkasvirta -kokoelma (4-dvd)

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090416-jaakko-pakkasvirta-kokoelma.jpg

JAAKKO PAKKASVIRTA -KOKOELMA (4-dvd)
JOULUKSI KOTIIN (1975) julkaistu erillisenä 19.9.2008
RUNOILIJA JA MUUSA (1978) julkaistu erillisenä 26.1.2007
PEDON MERKKI (1981) julkaistu erillisenä 5.4.2007
ULVOVA MYLLÄRI (1982) julkaistu erillisenä 26.1.2007
Finnkino 13.3.2009

He vaelsivat auringossa

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090329-walk-in-the-sun.jpg

A Walk in the Sun. USA (c) 1946 Lewis Milestone Productions. Valmistusvuosi 1945, yleiseen levitykseen 1946. O: Lewis Milestone. KS: Robert Rossen – Harry Brownin romaanista (1944). KU: Russell Harlan. Tunnuslaulu: Earl Robinson (säv.), Millard Lampell (san.). N: Dana Andrews, Richard Conte, George Tyne, John Ireland, Lloyd Bridges, Sterling Holloway, Norman Lloyd, Herbert Rudley, Richard Benedict, Huntz Hall, James Cardwell, George Offerman, Jr., Steve Brodie, Matt Willis, Chris Drake. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, pitkä versio 117 min
Suomennos: Meri Tuomi.
Finnkino (The Great Hollywood Classics) 13.3.2009

Lewis Milestonen sotaelokuvassa He vaelsivat auringossa ei ole sankareita, vaan se on ryhmän, jalkaväen joukkueen tarina. Sellaisena se kuuluu Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan edeltäjiin ja mahdollisiin esikuviin.

Aidon tuntuinen tarina kertoo amerikkalaisten joukkojen maihinnoususta Italian Salernossa vuonna 1943, ja tavoitteena on saksalaisten hallussa olevan maatilan valtaus. Elokuvassa korostuu sodan arki ja pitkällinen odotus toiminnan hetkien välillä. Siinä on psykologista herkkyyttä sodan hermopaineelle. Nämä sotilaat tekevät mitä pitää, vaikka heidän esimiehensä kuolevat etulinjassa ja vaikka he pelkäävät koko ajan. Käsikirjoituksen laati Robert Rossen uskollisena pohjana olevalle Harry Brownin romaanille. Milestone auttoi Brownin Hollywood-uralle. Viimeisenä Milestone-Brown yhteistyönä valmistui alkuperäinen Ocean’s Eleven (1960), ja Brown sai nimensä alkuperäistä paremman uudelleenfilmatisoinninkin (Ocean’s Eleven, 2001) tekijätietoihin.

Vaikka elokuva sai kiittävän vastaanoton, Samuel Fuller arvosteli sitä avoimessa kirjeessä, ja Fullerin sotaelokuvatuotantoa voi pitää reaktiona mm. tähän elokuvaan.

Elokuva valmistui tammikuussa 1945, kun sota oli vielä käynnissä. Sodan päätyttyä sitä pidettiin varastossa odottamassa sopivaa levitysaikaa, ja yleiseen levitykseen se tuli kesäkuussa 1946. He vaelsivat auringossa sai Suomen ensi-iltansa vuonna 1951 lyhennettynä 100-minuuttisena versiona. Dvd:llä nähdään 117-minuuttinen alkuperäisversio, jossa on merkittävällä sijalla Earl Robinsonin ja Millard Lampellin tunnusballadi. Luultavasti juuri tämä elokuva antoi esikuvan 1950-luvun suositulle tunnusballadikäytännölle.

Valitettavasti dvd on vedetty loivasta ja kuluneesta, ehkä 16-millisestä masterista, joka ei tee oikeutta mestarikuvaaja Russell Harlanin työlle. Päätellen siitä, että elokuvalla on Yhdysvalloissa 11 eri dvd-julkaisijaa, tämäkin merkkiteos on joutunut public domain -asemaan.

Elokuvan ikäraja Suomessa oli tuoreeltaan K16 eli siirtymämenettelyn mukaisesti K15; dvd-kannessa on K18.

Armeijan monnit

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090328-at-war-with-the-army.jpg

At War with the Army. USA (c) 1950 York Pictures / Screen Associates. O: Hal Walker. N: Dean Martin, Jerry Lewis. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 90 min. Suom. Kirsi Sirenius. Finnkino (The Great Hollywood Classics) 13.3.2009

Dean Martin ja Jerry Lewis nousivat huippusuosituksi koomikkotiimiksi toisen maailmansodan jälkeen. 1940-luvun lopussa he tekivät elokuvasopimuksen, jonka perusteella heidän päätuotantoyhtiönsä oli Paramount, mutta lisäksi he saivat tehdä yhden riippumattomasti tuotetun elokuvan vuodessa. Valkokangasura käynnistyi Paramountilla elokuvien Tontut toverukset (My Friend Irma, 1949) ja Tontut toverukset Lännessä (My Friend Irma Goes West, 1950) sivurooleissa. Ensimmäiset pääroolinsa Martin ja Lewis saivat riippumattomasti tuotetussa Armeijan monneissa. Vaatimattomia elokuvia valmistui liukuhihnalta, kunnes ohjaaja Frank Tashlin teki duolle oikeutta sellaisissa elokuvissa kuin Vaarattomia vakoilijoita (Artists and Models, 1955).

Armeijan monnit on rahastusta suosikkitähtien maineella. Tarina on hutero, ohjaus ontuvaa ja näyttelijäsuoritukset puisevia pienen budjetin kohelluksessa. Jerry Lewisin kreisit soolot ovat hauskoja, ja Dean Martinille jää normaalin ihmisen epäkiitollinen osa. Armeijaan joutuneet yökerhoesiintyjät pääsevät tietenkin myös kajauttelemaan lauluja. Martin laulaa balladeja kuten ”You And Your Beautiful Eyes” Polly Bergenin kanssa, ja Lewis vetää koomisen ”Beans”-numeron (”the navy gets the gravy and the army gets the beans”). Naisen tamineissa Jerry saa vetää hänkin parodisen yökerhoballadin. Hauskin jakso on kuitenkin se, jossa Martin ja Lewis esittävät näytteen yökerhoshowstaan, mukana parodia Leo McCareyn elokuvasta Kulje tietäni (Going My Way), Martin Bing Crosbyna ja Lewis Barry Fitzgeraldina.

Elokuva filmattiin kesällä 1949 mutta sai ensi-iltansa vasta vuoden 1950 lopussa. Monimutkaisten oikeushankaluuksien vuoksi Martin ja Lewis suivaantuivat riippumattomaan tuotantoonsa, se jämähti public domain -asemaan, ja sitä voi esittää kuka tahansa. Tämäkin dvd näyttää siltä, kuin se olisi masteroitu heikosta 16 mm:n kopiosta tai peräti videolähteestä.

20090328-at-war-with-the-army-j.jpg

Ballaadi

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090316-ballaadi.jpg

Ballad. Suomi 1944. O: Toivo Särkkä. M: Fredrik Pacius. KU: Marius Raichi. N: Maaria Eira, Thure Bahne. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 100 min. Finnkino 13.3.2009

Balladi oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys on tunnussävel ja nimenantaja 1800-luvun historiallisessa epookkielokuvassa, jollaiset olivat tuottaja-ohjaaja Toivo Särkän lempilaji.

Tarina alkaa Kaisaniemen puistossa Fredrik Paciuksen patsaan luona, ja se kertoo ensimmäisen suomalaisen oopperan synnystä vuonna 1851. Vuosiluku on faktaa, mutta lähes kaikki muu on kuvitelmaa hampurilaissyntyisen säveltäjän Fredrik Paciuksen (1809-1891, Thure Bahne) elämästä. Monipuolisesta musiikkitaiturista tuli ”Suomen musiikin isä”; hänen tulonsa maahamme käynnisti Suomen musiikkielämän kultakauden. Oopperan ja muiden laajempimuotoisten teosten rinnalla syntyi ikivihreiksi muodostuneita lauluja.

Elokuvassa korostuu Paciuksen ystävyys Sakari Topeliuksen (Arvi Tuomi) kanssa. Kavereihin kuuluvat myös Fredrik Cygnaeus (Kalle Rouni), J.V. Snellman (Topo Leistelä) ja J.L. Runeberg (Eino Kaipainen).

Elokuvassa perheellisen Paciuksen innoittajaksi tulee ”kuolematon rakastettu” Ebba Dunckert (Maaria Eira) siinä määrin, että salasuhde alkaa herättää pahennusta. Rouva Pacius pitää Ebballe mieleenpainuvan puhuttelun: ”Avioliitto on kuin kultainen häkki, johon kaikki pyrkivät, mutta siihen päästyään pyrkivät vapauteen”. Topelius tukee teemaa lapsille lukemallaan sadulla kuninkaasta, joka löytää ainutlaatuisen satakielen. Mustasukkaiset alamaiset karkottavat linnun, joka saa kultaisen häkin ja toisen linnun seurakseen. Kuningas laulaa surunsa unohtumattomin sävelin.

Kuvaus, lavastus ja puvustus ovat ilmeikästä epookkia. Särkän näyttelijäohjaus on tyypillisen kankeaa. Musiikkia johtaa Nils-Eric Fougstedt, ja sen esittävät Helsingin Teatteriorkesteri ja Kollegerna-solistikuoro. Monia ilmeisiä valintoja vältetään (”Maamme”, ”Sotilaspoika”, ”Suomen laulu”, ”Laps’ Suomen”), sen sijaan kuullaan monipuolinen valikoima Paciuksen muita sävellyksiä. Tunnusballadi on bel canto -aikakauden suomalainen helmi, mutta se kuullaan elokuvassa ehkä kaksi kertaa liian usein.

Elokuva huipentuu oopperan kantaesitykseen, jota seuraavat suomalaisen kulttuurin huiput ja jossa Topelius seppelöi Paciuksen. Finaalin ”Hymni Suomelle” -kuorokohtaus kajahtaa uljaasti italialaisten oopperamestarien veroisella voimalla.

Tappaja

Perjantai, Maaliskuu 13th, 2009

20090311-suddenly.jpg

Suddenly. USA (c) 1954 Libra Productions. O: Lewis Allen. N: Sterling Hayden, Frank Sinatra, Nancy Gates. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 73 min. Suomennos: Päivi Ahlqvist. Finnkino (The Great Hollywood Classics) 13.3.2009

Kaupungin nimi on Suddenly eli Äkkiä, vaikka paremminkin se voisi olla Hiljalleen.

Pojan isä on kuollut sodassa, eikä äiti anna ostaa pyssyä eikä katsoa sotaelokuvia. Lähiympäristön miehet haluavat opettaa poikaa käsittelemään aseita, mutta äitiä se järkyttää.

Frank Sinatran osaksi tuli esiintyä kahdessa elokuvassa, joissa käsitellään Yhdysvaltain presidentin salamurhaa (Tappaja ja Mantshurian kandidaatti) – ennen kuin salamurhan uhriksi joutui presidentti John F. Kennedy, jonka lähipiiriin Sinatra oli kuulunut. Tragedian jälkeen kumpikin elokuva tuli Sinatralle vastenmieliseksi.

Elokuvassa Sinatran jengi asettuu FBI:n miehiksi naamioituen kukkulalla olevaan taloon ja pitää perhettä panttivankeinaan vähän samaan tapaan kuin Joseph Hayesin tuolloin ajankohtaisissa romaanissa, näytelmässä ja filmatisoinnissa Epätoivon hetkiä (1954). Suddenlyn tarinassa talon koko kidnapattu väki joutuu presidentin henkivartijoiksi, pasifistiset aatteensa hyläten. Pojan pyssykiinnostuksestakin on nyt hyötyä.

Napakka pienen budjetin jännityselokuva oli tuoreeltaan ensin kielletty Suomessa, ja se on tullut meillä ensi kerran nähtäväksi televisiossa, myös nimellä Ei armoa. Elokuva on joutunut Yhdysvalloissa public domain -asemaan, ja siitä pyörii kaikenlaisia kopioita, myös tietokoneväritettyjä, joissa ”ol’ blue eyes” nähdään ruskeasilmänä. Suomessa on nyt julkaistu aito mustavalkoversio, joka on tulostettu naarmuisesta esityskopiosta.

20090311-suddenly2.jpg