Archive for Helmikuu, 2009

Terrorin vallassa

Perjantai, Helmikuu 13th, 2009

20090329-the-terror.jpg

The Terror. USA 1963. TY: The Filmgroup. O: Roger Corman. N: Boris Karloff, Jack Nicholson, Sandra Knight, Dick Miller, Dorothy Neumann, Jonathan Haze. Väri, 1,33:1, mono, 79 min
Suomennos: Anneli Miljard.
Finnkino (The Great Hollywood Classics) 13.2.2009

Roger Corman käynnisti 1960-luvun alussa sarjan goottilaisia kauhuelokuvia, joiden innoittajana olivat usein Edgar Allan Poen novellit. Ne sijoittuivat tavallisesti romantiikan aikakauteen, niin myös Napoleonin sotaretkiltä eksynyttä harhailijaa (Jack Nicholson) kuvaava Terrorin vallassa. Sen käsikirjoitus oli omaa tekoa, mutta Poe-vaikutteet olivat ilmeiset (kuollutta rakastettuaan sairaalloisesti palvova paroni, hautakammion salaisuus, kummallinen korppi).

Elokuva käynnistyi niin, että Corman kuvasi Boris Karloffia kulkemassa linnassa, ja tämän kuvamateriaalin ympärille kyhättiin tarina, jonka ohjaamiseen osallistuivat myös Francis Ford Coppola, Monte Hellman, Jack Nicholson ja Jack Hill.

Pienen budjetin tuotannossa saumat näkyvät, ukkosen jyrähdykset ovat korneja, ja mukana on ylijäämäkuvia aikaisemmista Corman-tuotannoista. Mutta vaikka kyseessä oli halpatuotanto, päänäyttelijät olivat hyviä, ja mukana olivat Corman-vakiokasvot Dick Miller ja Jonathan Haze. Daniel Hallerin lavastus ja Ronald Steinin musiikki luovat vahvaa goottilaista tunnelmaa. Pathécolorista syntyi tenhoava värimaailma, josta tosin dvd:llä ei selvää saa, sillä se on ilmeisesti masteroitu niin heikosta videolähteestä, että lopputulos on vhs-kotivideotasoa.

Kiireessä Corman unohti elokuvasta copyright-merkinnän, minkä takia elokuva on joutunut public domain -asemaan.

Onni

Keskiviikko, Helmikuu 4th, 2009

2010.08.01.-Happiness

ONNI / Happiness – Onni / Happiness (Happiness). USA (c) Bella Cosa, Inc. / Livingston Pictures, Inc. 1998. TY: Good Machine. TJ: David Linde, James Schamus. T: Ted Hope, Christine Vachon. O+KS: Todd Solondz. KU: Maryse Alberti. LA: Thérèse DePrez. PU: Kathryn Nixon. M: Robbie Kondor. Tunnuslaulu ”Happiness” (Eytan Mirsky) es. tekstien aikana Michael Stipe ja Rain Phoenix ja elokuvassa itsessään Jane Adams.  ”Soave sia il vento” oopperasta Cosí fan tutte (Mozart). Ä: Tom Efinger.  LE: Alan Oxman. N: Jane Adams (Joy Jordan), Jon Lovitz (Andy Kornbluth), Philip Seymour Hoffman (Allen), Dylan Baker (Bill Maplewood), Lara Flynn Boyle (Helen Jordan), Cynthia Stevenson (Trish Maplewood), Molly Shannon (Nancy), Louise Lasser (Mona Jordan), Ben Gazzara (Lenny Jordan), Camryn Manheim (Kristina), Jared Harris (Vlad), Elizabeth Ashley (Diane Freed), Marla Maples (Ann Chambeau). Väri, 1,85:1, D Surround 2.0, 135 min
Suom. tekstit Broadcast Text / svenska texter.
Sandrew Metronome 4.2.2009

Todd Solondz osoitti erityistä ja omaperäistä lahjakkuutta jo esikoiselokuvallaan Tervetuloa nukketaloon, joka oli 12-vuotiaan varhaisteini-ikäisen tytön tarina. Onni laajensi skaalaa tavattomasti; sanotaan, että läpimurron tehneen elokuvaohjaajan kannattaa ladata toiseen elokuvaansa kaikkensa, ja niin taisi käydä tässä. Solondz liikkuu lähes pelkästään kipeillä ja vaikeilla alueilla ja vie lahjakkaat näyttelijänsä tilanteisiin, jotka ovat harvinaisia ja arkaluontoisia. Andy (Jon Lovitz) saa pakit treffeillä… Allen (Philip Seymour Hoffman) harrastaa rivoja nimettömiä puhelinsoittoja… Psykiatri Bill Maplewood (Dylan Baker) on pedofiili… Tarinaan kuuluvat myös raiskaus, murha, joukkomurhafantasia ja itsemurha, tämä kaikki kerrottuna arkisen luontevasti ilman alleviivausta. Solondzin on todettu tutkivan ”keskiluokkaisen amerikkalaisen esikaupunkielämän pimeää puolta”, ja Onni on toistaiseksi yhä hänen pääteoksensa tältä kannalta. Kuulun puolestani niihin, joiden mielestä kaikkea kummaa oli kasattu yhteen kertomukseen hippusen verran liikaa, mutta Suomen elokuvateatterilevityksessä Onni viipyi tavattoman pitkään, ja se on saavuttanut erityisen vankan arvostuksen juuri meillä.