Hilman päivät / Hilman-päivät [vaihtoehtoisia kirjoitustapoja] / Hilmadagen. Suomi 1954. T: Suomen Filmiteollisuus / T.J. Särkkä. O: Matti Kassila. N: Tauno Palo, Aino Mantsas, Edvin Laine, Matti Ranin, Kaija Paasi, Vieno Kekkonen, Salli Karuna, Tarmo Manni, Pentti Irjala, Oke Tuuri, Arvo Lehesmaa, Leo Riuttu. Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 74 min [kansitieto 77 min]. Suomalaiset tekstit, svenska texter. Finnkino, erillisjulkaisu 24.9.2004, Tauno Palo -kokoelma 5 -boksissa 5.12.2008.
Nurmijärvellä kuvatussa suosikkikomediassa kyläläiset tulevat koolle ensin nimipäiväjuhlille ja sitten öistä tulipaloa sammuttamaan. Suurimman narrin itsestään tekee kaupanhoitaja-palopäällikkö, jota esittää Edvin Laine itseparodisessa tunnusroolissa. Nuori tuomari (Matti Ranin) ja vanha tuomari (Tauno Palo) joutuvat yön mittaan romanttisiin sekaannuksiin. Ohjaaja-käsikirjoittaja Matti Kassila polkaisi hyvän vauhdin Agapetuksen romaanin filmatisointiin, osoitti taitonsa hyvän ensemblen ohjaajana ja näytti kykynsä farssin ja karikatyyrin alalla. Toiminta on päällekkäistä ja rinnakkaista, selostaja on äänessä paljon, pysäytyskuvat rytmittävät kerrontaa, ja Heikki Aaltoilan musiikki on otteeltaan parodista. Dvd on masteroitu kuluneesta esityskopiosta.
29. tammikuuta 2010 kello 15.30
Kiitos tekniikan (DVD) saan katsoa Hilmanpäivät kun haluan. Näin elokuvan jo vuosia sitten nuorena neitosena ja nyt keski-ikäisenä, se yhä vielä hauskuttaa. Tauno Palon hieman hajamielinen vanhapoika ja Matti Raninin nuoren poikamiehen seikkaillut ovat ihastuttavia ja Edvin Laineen yli-innokas palokuntalainen saavat hymyn huulille. Ei mitään liikaa tai liian vähän.