Lauantaina kuollut Sir John Dankworth oli paitsi brittijazzin suurmies myös englantilaisen elokuvan 1960-luvun uuden aallon keskeinen säveltäjä. Hänen käsialaansa oli myös The Avengers -tv-sarjan tunnussävel.
Mario Van Peebles kävi Suomessa
Antti Alanen | Julkaistu 6. 2. 2010 21:09Mario Van Peebles, amerikkalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja, vieraili Suomessa viikon ajan Yhdysvaltain suurlähetystön Black History Month -vieraana. Ainakin neljä hänen elokuvistaan on julkaistu Suomessa dvd:lläkin.
Taras Bulba
Antti Alanen | Julkaistu 4. 2. 2010 21:00
TARAS BULBA / I djävulens tjänst (Taras Bulba). Jugoslavia / USA (c) 1962 Hecht-Curtileigh Productions. T: Harold Hecht. O: J. Lee Thompson. KS: Waldo Salt, Karl Tunberg – Nikolai Gogolin kertomuksesta (1835). KU: Joseph MacDonald. LA: Edward Carrere. PU: Norma Koch. M: Franz Waxman. N: Tony Curtis (Andrei Bulba), Yul Brynner (Taras Bulba), Christine Kaufmann (Natalia Dubrova), Sam Wanamaker (Filipenko), Brad Dexter (Shilo), Guy Rolfe (ruhtinas Grigori), Perry Lopez (Ostap Bulba), George Macready (kuvernööri), Ilka Windish (Sofia Bulba), Vladimir Sokoloff (vanha Stepan), Daniel Ocko (Ivan Mykola), Vladimir Irman (Grisha Kubenko). Väri, anamorfinen 2,35:1, DD mono, 119 min
Suom. tekstit / svenska texter.
Future Film 4.2.2010
Nikolai Gogolin kertomus Taras Bulba oli Ernest Hemingwayn mielestä yksi kaikkien aikojen parhaista kymmenestä kirjasta. Se oli myös Aleksandr Pushkinin rinnalla venäläisen kirjallisuuden suurten sukupolvien innoittajia ja esikuvia. Tarina sijoittuu 1500-luvulle, kun puolalaiset asettuvat pysäyttämään osmannien (turkkilaisten) hyökkäyksen Ukrainan aroilla. Kasakat antavat osmanneille ratkaisevan iskun, jonka jälkeen puolalaiset kääntyvätkin kasakoita vastaan ja ottavat vallan. Taras Bulban johdolla kasakat taistelevat sekä puolalaisia että osmanneja vastaan monimutkaisessa juonessa.
Harold Hechtin tuottaman ja J. Lee Thompsonin ohjaaman elokuvan romanttinen tulkinta on toteutettu isolla budjella ja alkuperäisen kertomuksen tylyä iskevyyttä pehmentäen. Käsikirjoituksesta poistettiin myös Gogolin kertomuksen vastenmielisin piirre, juutalaisvainon puolustus antisemitistisine karikatyyreineen. Gogolilta peräisin olevaa puolalaisen ruhtinatar Natalian (Christine Kaufmann) ja Andrei Bulban (Tony Curtis) rakkaustarinaa on korostettu. Näyttelijöiden henkilökemia oli ilmeisesti kohdallaan, sillä Curtis otti avioeron vaimostaan Janet Leighistä, Curtis ja Kaufmann menivät naimisiin elokuvan valmistuttua ja saivat kaksi tytärtä. Curtis ei kuitenkaan ole habitukseltaan uskottava kasakka, toisin kuin rooliin alun perin ajateltu Burt Lancaster.
Elokuvan vahvuuksiin kuuluu Yul Brynnerin uljas pääosasuoritus. Brynner on ulkonäöltään ja asenteeltaan uskottava Taras Bulba.
Franz Waxmanin alkuperäismusiikki, jossa on hyödynnetty ukrainalaisia kansanlauluja, sai kiitosta. Bernard Herrmann kiitti sitä sanomalla sen olevan ”the score of a lifetime”.
Elokuva julkaistiin kansainvälisesti dvd:llä ensi kertaa vuonna 2008. Kuvallisesti eeppisen mahtavaa elokuvaa kelpaa katsella, vaikka masterointi ei ole aivan ehdotonta priimaa. Taras Bulba ansaitsisi teräväpiirtomasteroinnin, koska siinä on huikeita kaukokuvia suurtaisteluista, jotka on toteutettu ilman trikkikuvia. Esimerkiksi Dubnon piiritys ja sitä seuraava viimeinen taistelu ovat järisyttäviä eeppisiä jaksoja.
Lady Chatterley 1-4 (4-dvd)
Antti Alanen | Julkaistu 27. 1. 2010 21:01
LADY CHATTERLEY 1-4 / Lady Chatterley 1-4 (Lady Chatterley 1-4). Tv-sarja. Iso-Britannia (c) 1993 BBC Pebble Mill. TY: London Film Productions / Global Arts Production. T: Michael Haggiag. O: Ken Russell. O+KS: Ken Russell, Michael Haggiag – D.H. Lawrencen romaanista (1928) ja myös sen aikaisemmasta John Thomas ja Lady Jane -versiosta. KU: Robin Widgeon. M: Jean-Claude Petit. N: Joely Richardson (Lady Chatterley), Sean Bean (Mellors), James Wilby (Sir Clifford Chatterley), Shirley Anne Field (Mrs. Bolton), Ken Russell (Sir Michael Reid), Hetty Baynes (Hilda). Väri, 1,33:1, 51 + 51 + 51 + 51 min
Suom. tekstit Jenni Närväinen / svenska texter.
Atlantic Films (Scanenter) 27.1.2010
D.H. Lawrencen romaani Lady Chatterleyn rakastaja on filmattu monta kertaa, ja yksi kaikkein parhaista tulkinnoista on Ken Russellin BBC:lle ohjaama tv-sarja. Vaikka Russellilla on ollut törkymöykyn maine, hän pitäytyi tällä kertaa tavallisesti kohtuuden rajoissa hukkaamatta kuitenkaan mehevän aistillista kosketustaan. Mukana on kuitenkin myös russellmainen jakso Lady Chatterleyn eroottisesta unesta. Pian unelma muuttuu todellisuudeksi. Näyttelijät, Joely Richardson ja Sean Bean, ovat ensiluokkaisia. Rakastelukohtaukset kuuluvat tv-sarjojen hienoimpiin senkin takia, että näyttelijät ovat aitoja ja asettavat lihallisuutensa alttiiksi tavalla, joka on enemmän kuin kiihottavana poseerausta. Kolmas osa sisältää kauniin sadetanssijakson John Thomas- ja Lady Jane -kukituksineen.
Tarina avaa tunnetusti myös painavan näkökulman sodan vammauttavaan vaikutukseen ja brittiläiseen sääty- ja luokkayhteiskuntaan. Russell kohtaa nuokin kysymykset asian vaatimalla vakavuudella. En ole kuitenkaan vakuuttunut tämän version onnellisesta lopusta, jossa Lady Chatterley ja metsänvartija Mellors lähtevät laivalla Kanadaan.
Kuvallisesti sarjassa miellyttää myös luonnon kutsuva vehreys, jonka dvd-masterointi tuo kohtuullisen hyvin esiin.
Bandit Queen
Antti Alanen | Julkaistu 27. 1. 2010 21:00
BANDIT QUEEN / Bandit Queen (Phoolan Devi), Intia / Iso-Britannia 1994. TY: Kaleidoscope Productions. O: Shekhar Kapur. KS: Mala Sen – vuoropuhelu: Ranjit Kapoor – Mala Senin kirjasta India’s Bandit Queen: The True Story of Phoolan Devi (1993). KU: Ashok Mehta. M: Nusrat Fateh Ali Khan, Roger White. N: Seema Biswas (Phoolan Devi), Nurmal Panday (Vikram Mallah), Aditya Srivastava (Puttilal). Väri, anamorfinen 1,77:1, DD 2.0, 115 min
Hindinkielinen. Suom. tekstit Marja Kurppa / svenska texter.
Atlantic Film 27.1.2010
Elokuva, jonka ”suomalainen” nimi on Bandit Queen, on alkuperäiseltä hindinkieliseltä nimeltään Phoolan Devi. Se on tosipohjainen elokuva samannimisestä naisesta (1963-2001), joka pakotettiin vanhan tavan mukaan lapsena naimisiin. Hänestä tuli kuuluisa rosvopäällikkö ja poliitikko, Intian kuuluisin dacoit eli aseistettu ammattirosvo.
Elokuva kertoo julman tarinan kastijärjestelmään perustuvasta sorrosta, lapsen kokemasta seksuaalisesta loukkauksesta ja naiseen kohdistuvasta väkivallasta. Sitä katsoessaan toivoisi usein, että se olisi mielikuvituksen tuotetta.
Phoolan Devi itse oli kuitenkin niin loukkaantunut elokuvan sisältämistä vääristelyistä, että hän pyrki kieltämään sen esittämisen. Hän uhkasi jopa polttaa itsensä elokuvateatterin edessä, jos sen esittämistä jatkettaisiin. Vaikka Phoolan Devi on elokuvan sankaritar, siinä on tarpeettomasti pitkitettyjä raiskauskohtauksia, joissa naisen nöyryyttämistä korostetaan.
Phoolan Devi kuoli murhaajan käsissä, kun hänet ammuttiin kotiovellaan.
Järkyttävä ja ajatuksia herättävä elokuva tarjoillaan dvd-laitoksena, jonka masterointi alkaa lupaavana, mutta taso vaihtelee.
Jean Simmons (1929-2010)
Antti Alanen | Julkaistu 23. 1. 2010 21:51Eilen kuollut englantilainen Jean Simmons oli aktiivinen näyttelijä teinitytöstä aina elämänsä loppuun asti. 65 vuoden aikana hän esiintyi 100 elokuvassa, joukossa monta klassikkoa.
Nuoria ihmisiä
Antti Alanen | Julkaistu 22. 1. 2010 21:06
NUORIA IHMISIÄ / Unga människor. Suomi 1943. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Ossi Elstelä, Toivo Särkkä. KS: Mika Waltari. KU: Marius Raichi, Vittorio Mantovani. LA: Ossi Elstelä. M: Tapio Ilomäki. Ä: Pertti Kuusela, Kurt Vilja. LE: Armas Vallasvuo. N: Hannes Häyrinen (Janne Kelo, keksijä), Mervi Järventaus (taidemaalari), Laila Jokimo (tanssijatar), Kyllikki Forssell (Leni), Toini Vartiainen (filmitähti Raikku Rovio), Liisa Peitsalo (Paula), Regina Heinonen (Untuvainen), Yrjö Tuominen (Lenin isä, johtaja), Thure Bahne (filmisankari), Teijo Joutsela (Böna, nyrkkeilijä), Olavi Virta (Klaus), Veikko Linna (Untuvaisen isä), Uuno Montonen (laboratorio Ajaxin omistaja), Matti Jurva (kuplettilaulaja). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 71 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 22.1.2010
Nuoria ihmisiä, Toivo Särkän sota-aikainen yritys kuvata nuorisoa, sai arvostelijoilta ivallisen vastaanoton ja jätti yleisön kylmäksi.
Hannes Häyrinen esittää hassua keksijää Janne Keloa, jonka puolivillaisiin saavutuksiin kuuluvat varasloukku, kaatuva keinutuoli, katosta putoava sänky ja tahranpoistoaine.
Naisen etsintä on jutun juoni. Paulalla (Liisa Peitsalo) on kuitenkin jo toinen. Runotyttö (Regina Heinonen) arvioi, että ”sielumme eivät syki samaan tahtiin”. Kirkuva nainen, jonka Janne luulee pelastavansa (Toini Vartiainen), on työtään tekevä filmitähti. Kun Janne pelastaa hukkuvaksi luulemansa tytön (Kyllikki Forssell) tämä teeskenteleekin vain herättääkseen häntä kiinnostavan pojan huomion. Janne joutuu vieläpä vakoilijan houkutuslinnun, tanssijattaren (Laila Jokimo) seittiin.
Käsikirjoittaja on Mika Waltari, joka oli ennen ollut nuorison ymmärtäjä. Elokuvassa on outoja piirteitä: yhden toilauksensa tähden Janne passitetaan mielisairaalaan, ja kaksi kertaa Janne yrittää huonolla menestyksellä itsemurhaa. Vaikka sota-aikaa ei suoranaisesti käsitellä, elokuvassa on merkillinen irrallinen tunnelma. Tällaisen metaelokuvallisen ulottuvuutensa takia Nuoria ihmisiä voi olla nyt kiinnostava, vaikka alkuperäistä kriitikkojen kantaa ei olekaan syytä tarkistaa.
Elokuvassa esiintyvät SF:n Filmikoulun oppilaat Kyllikki Forssell, Regina Heinonen, Laila Jokimo, Teijo Joutsela, Mervi Järventaus, Liisa Peitsalo, Toini Vartiainen ja koulun johtaja Aino Mattila.
Dvd-masterointi on laadukasta.
Poikamiespappa
Antti Alanen | Julkaistu 22. 1. 2010 21:05
POIKAMIESPAPPA / Ungkarlspappan. Suomi 1941. TY: Suomen Filmiteollisuus. TJ: T.J. Särkkä. O: Orvo Saarikivi. KS: Nisse Hirn. KU: Armas Hirvonen. LA: Ossi Elstelä. M: Olavi Karu, Toivo Kärki. Ä: Unto Suominen. LE: Armas Vallasvuo, Orvo Saarikivi. N: Sirkka Sipilä (hammaslääkäri Marja Terä), Leo Lähteenmäki (taiteilija Lasse Kimalainen), Annakaarina (Liisa, tarjoilijatar), Joel Rinne (Jopi, kehystäjä, Lassen ystävä), Seppo Ellenberg (Napoleon, ”Nappe”), Toppo Elonperä (Iivari Terä, hotellinomistaja), Siiri Angerkoski (mamma Kompura), Uno Wikström (tuomari Haikara), Laila Rihte (Tuulia Kompura), Lea Rihte (Juulia Kompura), Evald Terho (pappa Herbert Kompura, opettaja), Liisa Tuomi (Lulu, malli). Mustavalkoinen, 1,33:1, mono, 82 min
Ei tekstityksiä.
Finnkino (SF) 22.1.2010
Poikamiespappa perustuu juoniaiheeseen, jollainen on ollut tuttu jo mykän elokuvan aikakaudelta ja varmaan myös jo sitä varhaisemmasta teatteriperinteestä. Hulivilitaiteilija saa kuulla olevansa suuri perijä, kunhan hänellä on vakituinen ammatti, vaimo ja lapsi. Tämän kaiken järjestämiseen on viikko aikaa. Esimerkiksi Buster Keatonin Seitsemän mahdollisuutta (1925) perustuu vastaavaan juonikuvioon.
Kaikkien noiden ehtojen täyttäminen vaaditussa määräajassa melkeinpä jo ylittää inhimillisen suorituskyvyn rajat. Mutta lisäksi testamentti katoaa jonkin kehystetyn filmitähtikuvan uumeniin, ja kysymykseen tulevat kuvat on jo toimitettu juoksupojan kyydissä useille eri tilaajille. Tämä juoniosuus tuo tietenkin mieleen Ilfin ja Petrovin satiirisen romaanin 12 tuolia.
Mitään hienojen esikuviensa lennokkuudesta ja satiirista Poikamiespappa ei tavoita. Valitettavasti se tarjoaa lähinnä liukuhihnamaista käyttöviihdettä.
Dvd-masterointi on hienoa.
Ohjaajana Toivo Särkkä kokoelma 1
Antti Alanen | Julkaistu 22. 1. 2010 21:04
OHJAAJANA TOIVO SÄRKKÄ: KOKOELMA 1
- BALLAADI (1944) erillisjulkaisu 13.3.2009
- SUOPURSU KUKKII (1947) erillisjulkaisu 11.7.2008
- VIISI VEKKULIA (1956) erillisjulkaisu 31.7.2009
- KUU ON VAARALLINEN (1962) erillisjulkaisu 22.8.2008
Finnkino (SF) 22.1.2010
Talvisota (tv-sarja 1-5) (2-dvd)
Antti Alanen | Julkaistu 22. 1. 2010 21:03
TALVISOTA (tv-sarja 1-5) / Vinterkriget (tv-serie 1-5). Suomi (c) 1989 National-Filmi / Finnkino / Feronia. T: Marko Röhr. O: Pekka Parikka. Apulais-O: Veikko Aaltonen, Ilkka Järvi-Laturi. KS: Antti Tuuri, Pekka Parikka – Antti Tuurin romaanista (1984). KU: Kari Sohlberg. LA: Pertti Hilkamo. PU: Tuula Hilkamo. Naamiointi: Mila Niemi. Pyrotekniikka: Lasse Sorsa. M: Juha Tikka. Ä: Paul Jyrälä. N: Taneli Mäkelä (stm Martti Hakala), Vesa Vierikko (vänr Jussi Kantola), Timo Torikka (stm Pentti Saari), Heikki Paavilainen (stm Vilho Erkkilä), Antti Raivio (alik Erkki Somppi), Esko Koveri (lääk. alik. Juha Pernaa), Martti Suosalo (stm Arvi Huhtala), Markku Huhtamo (stm Aatos Laitila), Matti Onnismaa (alik Veikko Korpela), Konsta Mäkelä (stm Paavo Hakala), Tomi Salmela (stm Matti Ylinen), Samuli Edelmann (stm Mauri Haapasalo), Vesa Mäkelä (ltn Yrjö Haavisto), Aarno Sulkanen (Sihvo, pataljoonan komentaja), Kari Kihlström (ltn Jorma Potila), Esko Salminen (evl Matti Laurila), Kari Sorvali (vääp Hannu Jutila), Ari-Kyösti Seppo (stm Ahti Saari), Esko Nikkari (stm Yrjö Alanen), Ville Virtanen (vänr Jaakko Rajala), Eero Melasniemi (nostomies Eino Nisula), Pertti Sveholm (nostomies Antti Jouppi), Helena Haavisto (Ylisen emäntä), Kalevi Kahra (Ylisen isäntä), Tarja Heinula (Ylisen Anna), Pirkko Hämäläinen (Marjatta Hakala), Leena Suomu (Liisa Hakala), Teemu Koskinen (Jussi Hakala), Eero Mäenpää (Pikku-Paavo Hakala), Miitta Sorvali (karjalaisemäntä), Esa Suvilehto (karjalaisisäntä), Leea Klemola (Aino), Tiina Björkman (Leena). Väri, 1,33:1, stereo, 4 h 24 min
1. Ylimääräinen harjoitus
2. Sota syttyy
3. Taipaleenjoki
4. Tammikuu – helmikuu
5. Vuosalmi – Äyräpää
Ei tekstityksiä.
Finnkino 22.1.2010
Pekka Parikan ohjaama, Antti Tuurin romaaniin perustuva ja kirjailijan Pohjanmaa-sarjaan kuuluva Talvisota oli ensimmäinen aihetta käsittelevä fiktioelokuva. Dokumenttielokuvan puolella sitä oli pitkän elokuvan verran käsitellyt Risto Orko elokuvassaan Taistelun tie (1940). Niinpä elokuvan ensi-ilta talvisodan syttymisen 50-vuotispäivänä olikin suuri tapaus. Muistan itse voimakkaan tunnelman, kun näin elokuvan Bio Bristolissa viikkoa myöhemmin itsenäisyyspäivänä 1989. Muistan itkeneeni.
Elokuva teki tuoreeltaan vaikutuksen jykevällä eeppisellä kerronnallaan, ja siinä esiintyi suuri valikoima Suomen parhaita sopivassa iässä olevia miesnäyttelijöitä. Tunnelma oli pohjalaisen vakaa ja jäyhä, ja elokuvasta säteili hiljaista itsepäisyyttä ja peräänantamattomuutta. Siinä nähtiin myös pyrotekniikkaa ja verisiä yksityiskohtia, jollaisia oli jo nähty ulkomaisissa vaan ei suomalaisissa sotaelokuvissa.
Kerronta lähtee liikkeelle ylimääräisistä kertausharjoituksista puolitoista kuukautta ennen sodan syttymistä. Näkökulma on tasapainoinen, liioittelua kaihdetaan. Totuus kun kuitenkin on tarua ihmeellisempi.
Tuoreeltaan nähtynä elokuvateatterielokuvan kokonaisrytmi ei tuntunut täysin toimivalta. Tiedettiinkin jo silloin, että Talvisota kuuluu niihin teoksiin, joiden definitiivinen laitos on pitkä televisioversio. Näin tosiaankin on. Hitaasti kasvava intensiteetti toimii hallitusti pitkässä versiossa. Talvisodan taistelijoiden rohkeus murskaavan ylivoiman edessä tulee hirmuisella voimalla ilmi. Ja kun pitkä versio on julkaistu nyt tupla-dvd:llä, juuri sitä voi suositella suomalaisesta sotaelokuvasta kiinnostuneille.